Työ- ja virkasuhteen keskeiset erot

Esitys aiheesta: "Työ- ja virkasuhteen keskeiset erot"— Esityksen transkriptio:

1 Työ- ja virkasuhteen keskeiset erot
Jyväskylä

2 Yleistä Viime vuosina virka- ja työsuhdetta ja niitä koskevia palvelussuhteen ehtoja on yhtenäistetty mistä johtuen erot virka- ja työsuhteen välillä ovat jatkuvasti pienentyneet. Yleisenä lähtökohtana on nykyään se, että valtion sopimusmääräykset koskevat yhtälailla niin virkamiehiä kuin työsopimussuhteisia.  Merkittävimmät erot palvelussuhteen ehdoissa virkamiesten ja työntekijöiden kesken koskevat sairausajan palkkaa, fysikaalisen hoidon korvaamista sekä tiettyjä vuosilomamääräyksiä. On myös joitain muita pieniä eroja. Oikeusaseman kannalta merkittävimmät erot ovat virkasuhteen synnyssä, velvollisuuksissa ja palvelussuhdeturvassa (virkamiehillä turva hiukan parempi, jatkuvuusperiaate, menettelytapamääräykset velvoittavampia).

3 Virka- ja työsuhteen syntyminen
Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde, jossa virkasuhde syntyy suostumukseen perustuvan virkaan nimittämisen kautta. Virkamieslaissa määritelty kaikkia virkamiehiä koskevat kelpoisuusvaatimukset, joita täydentävät hallinnonalakohtaiset määräykset. Työsopimussuhde on yksityisoikeudellinen palvelussuhde, jossa työsopimus syntyy sopimisen kautta. Työsopimuslaissa ei ole määritelty kelpoisuusvaatimuksia, vaan ne määräytyvät hallinnonalakohtaisten määräysten kautta. Koeaika käytössä niin virka- kuin työsuhdepuolella. Koeaika virkasuhteisilla enintään 6 kuukautta ja työsopimussuhteisilla 4 kuukautta. Koeaikapurku mahdollinen molemmissa palvelussuhteissa.

4 Määräaikaiset palvelussuhteet
Toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde on ensijainen palvelussuhteen muoto molemmissa palvelussuhteissa. Määräaikaisuuden käytön perusteet käytännössä samansisältöiset. Virkamieslaissa myös ketjuttaminen kielletty. Määräaikaisen työsopimuksen voi saattaa oikeuden arvioitavaksi myös työsuhteen kestäessä, virkasuhteen vasta määräaikaisen virkasuhteen päätyttyä. Määräaikaisen työsopimuksen laillisuuden arvio käräjäoikeus, virkasuhteisten osalta asian ratkaisee virkamieslautakunta. Työsopimussuhteisen korvaus muodostuu irtisanomisajan palkasta sekä vahingonkorvauksesta, 3-24 kuukauden palkka, virkasuhteisten osalta korvaus on 6-24 kuukauden palkka. Määräaikaisen virkasuhteen voi irtisanoa, määräaikaista työsuhdetta taasen ei.

5 Velvollisuudet Virkasuhteessa velvoitteet hiukan laajemmat kuin työsuhteessa. Keskeiset velvoitteet kuten työntekovelvoite ja työnjohtomääräysten noudattaminen käytännössä samansisältöiset. Työnantajalla direktio-oikeus. Lahjoman vastaanottokielto ja liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskielto molemmissa palvelussuhdelajeissa. Sivutoimilupa ja –ilmoitus virkasuhdepuolella, työsuhdepuolella velvollisuus pidättäytyä kilpailevasta toiminnasta. Varoitus mahdollinen niin virka- kuin myös työsuhteessa. Virkamiehelle varoitus on annettava kirjallisesti ja varoituksesta voi valittaa virkamieslautakuntaan. Työsopimussuhteiselle varoitus voidaan antaa suullisesti, varoituksesta ei voi valittaa. Varoituksen merkitys punnitaan mahdollisessa irtisanomistilanteessa.

6 Palvelussuhdeturva Virka- ja työsuhteen päättämismuodot samat eli irtisanominen (henkilöstä johtuvat syyt ja työn vähentyminen) ja purkaminen. Molemmissa palvelussuhteissa mahdollista myös lomauttaminen, virkasuhteessa mahdollista pidättää virantoimituksesta, mitä ei työsopimuslaki tunne. Henkilöstä johtuvissa irtisanomistapauksissa virkasuhteessa parempi turva työkyvyttömyystapauksissa sekä osittain perhevapaissa. Työn vähentymisen johdosta tehtävässä irtisanomisessa takaisinottovelvoiteaika on virkasuhteisilla 24 kk ja työsuhteisilla 9 kk. Työsuhteen purkamisen osalta suoja hiukan huonompi kuin virkasuhteisilla. Menettelytapamääräykset virkasuhteessa tiukemmat kuin työsuhteessa. Virkasuhteessa jatkuvuusperiaate, työsuhdepuolella korvausvelvollisuus 3-24 kk palkka.

7 Palvelussuhteen ehdot
Palkkausjärjestelmä koskee niin virka- kuin työsopimussuhteisia. Palkanmaksupäivä virkamiehillä 15. päivä, työsopimussuhteisilla kuun viimeinen päivä. Palkkasaatava vanhenee työsopimussuhteisilla 5 vuodessa, virkasuhteisilla 3 vuodessa. Virkasuhteisilla ei viivästyskorkoa. Perhevapaamääräykset samat kuin muut palkalliset poissaolot. Fysikaalinen hoito työsopimussuhteisilla, ei virkasuhteisilla. Työaikamääräyksissä ratkaisevaa työaikamuoto, ei se, onko virka- vai työsuhteessa. Eroja löytyy ilta- ja yötyökorvauksen maksamisessa sekä hätätyökorvauksessa. Päivärahat ja matkakustannusten korvaukset samoin perustein virka- ja työsopimussuhteisille. Virkamiehillä matkapäiväkorvaus, työntekijöillä matka-ajan lukeminen työajaksi viikonloppumatkustamisen osalta.

8 Palvelussuhteen ehdot
Vuosilomaa kertyy virkamiehellä, kun kalenterikuukauden aika virassaolopäiviä 18 ja työntekijällä työpäiviä 14. Virkamiehellä oikeus pitkään lomaan, jos 15 vuotta tulee täyteen ennen lomakauden alkua, työsopimussuhteisilla ratkaisevaa se, että tuleeko 15 vuotta täyteen ennen loman alkua. Vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan osalta sopimuksessa eroja virka- ja työsuhteisen osalta. Virkamiehillä sairausloman ajalta lomaa kertyy ainakin teoriassa rajattomasti.

9 Palvelussuhteen ehdot
Sairausloma-ajan palkkamääräykset ovat erilaiset virka- ja työsuhteisilla. Työsopimussuhteisilla palkkauksen taso määräytyy yhdenjaksoisen sairausloman keston ja työsuhteen kestoajan perusteella. Jos työsuhde kestänyt yli 5 vuotta, saa täyden palkan 28+7 päivältä, tämän jälkeiseltä ajalta palkka on 2/3 enintään vuoden ajalta. Palkan maksaminen on sairauslomakohtaista. Työtapaturman ja ammattitaudin osalta täysi palkka enintään 90 päivältä ja sen jälkeen 2/3 enintään vuodelta. Virkasuhteisilla täysi palkka 60 päivältä, tämän jälkeen 75 % 180 päivään ja tämän yli menevältä ajalta 60 %. Työtapaturma ja ammattitauti täysi palkka 90 päivältä, 75 % 90 päivää ylittävältä ajalta ja 60 % 180 päivää ylittävältä ajalta.