Söörmarkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Esitys aiheesta: "Söörmarkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma"— Esityksen transkriptio:

1 Söörmarkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

2 JOHDANTO 1 SÖÖRMARKUN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS Fyysinen ympäristö Ryhmät 2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT- JA TAVOITTEET Hyvinvoiva lapsi Toiset huomioonottava lapsi Itsenäinen lapsi 3 SÖÖRMARKUN PÄIVÄKODIN ARVOPOHDINTAA Asiakaslähtöisyys Luottamus Erilaisuuden hyväksyminen Turvallisuus

3 4 LAPSEN TAPA TOIMIA JA OPPIA- JA MITEN AIKUINEN SIIHEN VASTAA
Perushoito Leikkiminen varhaiskasvatuksessa Liikkuminen varhaiskasvatuksessa Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen varhaiskasvatuksessa Tutkiminen varhaiskasvatuksessa Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi 5 SISÄLTÖALUEET Luonto ja ympäristö Matematiikka Kulttuuri ja perinne Esteettisyys Etiikka ja katsomus

4 6 KASVATUSKUMPPANUUS 7 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 8 YHTEISTYÖTAHOT JA –MUODOT 9 ARVIOINTI

5 RYHMÄT Pupujen ryhmässä ovat talon nuorimmat lapset. Ryhmän toiminnassa korostuvat perushoito ja arjen askareet Tärkeitä asioita ovat syli, lämpö ja välittäminen. Siileissä toimii integroitu erityisryhmä – pienryhmä. Osa ryhmän lapsista tarvitsee erityistä tukea ja ohjausta. Sammakoissa ja Hiirissä toimivat päiväkodin 3-7-vuotiaat lapset. Näissä ryhmissä taitoja harjoitellaan leikin avulla ikätasoisesti. Ryhmien koostumus vaihtelee vuosittain lasten hoidontarpeen mukaan. Kaudella päiväkotimme eskarilaiset toimivat Hiiret-ryhmässä.

6 2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA -TAVOITTEET
HYVINVOIVA LAPSI Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on lapsuuden ainutkertaisuus. *merkityksellinen arki *hyvä perushoito *kasvatuskumppanuus *hyväksytyksi tuleminen *oppimisen ja toimimisen ilo *turvallisuus *myönteiset varhaiset ihmissuhteet *vertaisryhmä Lapsen kokonaiskehitykseen vaikuttaa lapsen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. ITSENÄINEN LAPSI *omatoimisuuteen kannustaminen *onnistumisen kokemusten kautta itsetunnon vahvistuminen ja ilo oppimisesta *kannustus ja positiivinen palaute *lapsen vahvuuksien löytäminen *vaihtoehtojen tarjoaminen, pienet valinnat *huumori TOISET HUOMIOONOTTAVA LAPSI Kasvattajan asennemallin mukaan lapsi opettelee kunnioittamaan ja arvostamaan toista ihmistä. *sosiaaliset taidot: välittäminen, vuorovaikutustaidot, kuunteleminen, tilan antaminen, hyvät tavat *erilaisuuden hyväksyminen *toisen työn, omaisuuden ja päätösten kunnioittaminen

7 3 SÖÖRMARKUN PÄIVÄKODIN ARVOPOHDINTAA
ASIAKASLÄHTÖISYYS *perheen tarpeiden huomioiminen *kasvatuskumppanuus: perheiden kasvatustehtävän tukeminen *vanhempien ja vanhemmuuden kunnioittaminen ja arvostaminen *kiireetön ilmapiiri LUOTTAMUS *avoin ja rehellinen vuorovaikutus henkilökunnan ja perheiden välillä ensitapaamisesta lähtien *aikuinen on lasta varten – läsnäolo *myönteinen ilmapiiri luo lapselle ilon oppimiseen *henkilökunnan kesken yhteisöllinen ajattelu: -yhteiset sopimukset ja niiden noudattaminen -joustavuus -avun pyytäminen ja antaminen tarvittaessa ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN *asiakasperheiden arvostaminen ja kunnioittaminen *perheiden ja lasten yksilölliset tarpeet, hoito ja huolenpito, erityinen tuki ja ohjaus *jokainen on arvostettu yksilö – persoona, yhteisön jäsen *luottamus lapseen: annetaan lapsen olla lapsi *lapsi on arvokas omana itsenään riippumatta kehitystasosta, taidoista, vahvuuksista, persoonasta tai temperamentista. TURVALLISUUS *rajat, rakkaus, johdonmukaisuus *tarpeisiin vastaaminen, ohjaaminen, puuttuminen *kiireetön ilmapiiri, jossa lapsi saa oman kehityksensä ja kykyjensä mukaan onnistua ja epäonnistua *fyysinen turvallisuus: lasten valvonta, riittävä aikuisten Määrä, turvallisuusohjeet

8 4 LAPSEN TAPA TOIMIA JA OPPIA - JA MITEN AIKUINEN SIIHEN VASTAA?
NÄIN LAPSI OPPII Jokainen lapsi oppii omassa tahdissaan. Lapsi käyttää hyväkseen jo aiemmin oppimiaan taitoja ja kokemuksia. Lapsi oppii toimimalla ja leikin kautta. Oppiminen tapahtuu ympäristöä havainnoimalla, aistien ja elämysten kautta. Oppiminen edellyttää vuorovaikutusta sekä toisten lasten että aikuisten kanssa. Vuorovaikutuksessa lapsi saa mallia, ohjeita, rajoja ja kannustusta. NÄIN AIKUINEN SIIHEN VASTAA Leikki on lapsen oppimisen keskeisin väline. Kasvattaja huolehtii leikki- ja toimintaympäristön tietoisesta rakentamisesta, ylläpitämisestä ja uudistamisesta. Nämä mahdollistavat lapsilähtöisen toiminnan ja luontaisen tavan oppia leikin, tutkimisen, liikkumisen sekä taiteellisen kokemisen kautta. Lapselle luodaan mahdollisuuksia pidempi aikaiseen työskentelyyn. Asiat voivat jäädä kesken ja ne saatetaan loppuun myöhemmin. Ohjatussa toiminnassa lapsi saa mahdollisuuden saada lisää uusia toimintamalleja, joita hän voi käyttää myöhemmin omassa leikissään ja toiminnassaan. Elämysten ja kokemusten avulla oppiminen liittyy lapsen lähiympäristöön ja arkeen. Tällöin lapsi voi itse tehdä havaintojaan ja muodostaa omia käsityksiään maailmasta, aikuisen tukemana.

9 PERUSHOITO VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA Kasvatuskumppanuudella vanhemmat ja kasvattajat luovat hyvän pohjan lapsen perushoidolle. Läsnä oleva kasvattaja ymmärtää arkipäivän tilanteet arvokkaiksi ja rikkaiksi vuorovaikutus- ja oppimistilanteiksi. *lämpö, turva *syli ja fyysinen läheisyys *herkkyys vastata lapsen tarpeisiin ja vaistota lapsen tunnetiloja *sitoutuminen vuorovaikutustilanteisiin *pysyvät ja turvalliset aikuiset PERUSHOITO ruokailu, ulkoilu, lepo, terveys- ja siisteyskasvatus, pukeminen/riisuminen, sosiaaliset tavat OPPIMISYMPÄRISTÖ Perushoitoa toteuttavat vanhemmat ja kasvattajat yhdessä. *rajat, rakkaus *johdonmukaisuus *turvallisuus *rutiinit *luottamus *kiireettömyys ja myönteinen ilmapiiri *tunne-elämän tukeminen LAPSI Hyvä perushoito luo pohjan lapsen minäkuvan ja itsetunnon kehittymiselle. Se on pohja kaikelle lapsen toiminnalle. *lapsi hyväksytään omana itsenään *lasta arvostetaan ja hän tulee kuulluksi *lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia *lapsi on aktiivinen toimija ja oppija *oppimisen ja osaamisen ilo

10 LEIKKIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA Kasvattaja huomioi tasapainon vapaan leikin ja ohjatun toiminnan välillä. *kasvattaja on läsnä ja rohkaisee sekä kannustaa leikkihetkillä *lasten kiinnostuksen kohteet *aikuinen tarvittaessa mukana leikissä OPPIMISYMPÄRISTÖ *turvalliset puitteet *erilaiset tilat *virikkeet Oppimisympäristö elää lasten leikin mukana, on toimintaan kannustava ja rohkaiseva. LAPSI Leikki mahdollistaa: *elämyksiä *sosiaaliset taidot, säännöt *yhteisöllisyyden *luovuuden *erilaiset roolit *mielikuvituksen rikastumisen *uusien asioiden oppimisen *mahdollisuuden käsitellä tunteita ja tapahtumia *myönteisiä kokemuksia, onnistumisia *puheen ja kielen kehittymisen.

11 LIIKKUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA Kasvattaja huomioi lapsen luontaisen omaehtoisen liikkumisen tarpeen. Kasvattaja suunnittelee ja järjestää tavoitteellista ja monipuolista liikuntaa sekä sisällä että ulkona. Kasvattaja ymmärtää liikunnan merkityksen lapsen kehityksessä: *terveys *oppiminen *aivojen kehitys *positiivisen asenteen välittyminen *mallin merkitys, kannustaminen. OPPIMISYMPÄRISTÖ Liikunnan monimuotoisuus mahdollistuu ympäröivän luonnon ja tilojen myötä: * metsä, puisto, piha, retket *luistelu, hiihto, jumppasali *valvonta, turvallisuus. Pihaleikeissä lapsella on mahdollisuus liikkua aktiivisesti omien halujensa mukaan. LAPSI Lapsi kokee liikunnan iloa: *myönteinen minäkuva kehittyy *itsetunto vahvistuu *pettymysten sietokyky kehittyy *sääntöjen noudattaminen ja sosiaaliset taidot *kehonhahmotus ja motoriset taidot *uudet taidot *myönteinen asenne liikkumiseen *ryhmän jäsenenä toimiminen.

12 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA Kasvattaja mahdollistaa erilaisten taiteellisten kokemusten tekemisen ja ilmaisemisen positiivisessa, myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Hän kannustaa lasta kokeilemaan erilaisia uusia asioita. Toiminnan lähtökohtana on lapsen oma tekeminen: *tuetaan lapsen luovuutta *lasta rohkaistaan omiin ratkaisuihin *lapsi oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä. OPPIMISYMPÄRISTÖ Lapsen mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon ympäristön muokkauksessa. Tiloja muokkaamalla tuetaan monipuolisia kokemuksia. Lapselle luodaan mahdollisuuksia ilmaista itseään ja harjoitella opittuja taitoja. *aistikokemukset *rakennettu ympäristö, koulun tilat *luonto ja lähiympäristö, retket *lasten omat esitykset, lauluhetket LAPSI Lapsi kokee tekemisen kautta onnistumisen iloa. Hän kokeilee ja ilmaisee uusia ja erilaisia asioita: musiikki, kädentaidot (erilaiset tekniikat ja välineet), esiintyminen, tanssi, ilmaisu, kuunteleminen ja kertominen (sadut, omat tarinat).

13 TUTKIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA Kasvattaja on aidosti läsnä ja rohkaisee sekä kannustaa tutkimiseen. Kasvattaja huomioi toiminnan järjestämisessä ja suunnittelussa: *mielenkiinnon kohteiden herättäminen ja huomiointi *ajattelemaan oppiminen, johdattelu, kysymyksiin vastaaminen, kysymysten esittäminen, yhdessä pohtiminen. OPPIMISYMPÄRISTÖ Käytetään monipuolisesti hyväksi luontoa, lähiympäristöä, tiloja ja tietotekniikkaa: *lähikoulu *kirjastoauto *metsä *pellot *kosketustaulu, kannettavat tietokoneet, videotykki, ohjelmoitavat lasten pelit. LAPSI Lapsi on luontaisesti utelias tutkimaan ja kokemaan erilaisia asioita. *oivaltaminen *löytämisen ilo *jännitys *ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen *mahdollisuus tehdä itse *lapsen omat kiinnostuksen kohteet

14 KIELELLINEN ILMAISU JA KOMMUNIKOINTI VARHAISKASVATUKSESSA
OPPIMISYMPÄRISTÖ Lasten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan: *arkipäivän toiminnoissa, leikkitilanteissa *vuorovaikutusleikkiryhmässä *pienryhmissä *tukiviittomat ja kuvat kielellisen ilmaisun tukena. Ryhmä rohkaisee lasta itseilmaisuun ja omien mielipiteiden julkituomiseen: *päivittäiset keskustelut esimerkiksi yhteisissä aamupiireissä *leikkien ja kaverien valinta. KASVATTAJA Kasvattaja tarjoaa tilanteita vuorovaikutukseen: hän kuuntelee, keskustelee, on empaattinen ja myötäelää. Kasvattaja havainnoi kielenkehitystä ja antaa siihen tarvittaessa erityistä tukea. LAPSI Kieli on lapselle väline leikkiin. Vuorovaikutuksessa toisten kanssa lasten omat suunnittelu- ja ajattelutaidot kehittyvät. Lapsi oppii: *kertomaan asioita ja kuuntelemaan; tulemaan ymmärretyksi *antamaan ja vastaanottamaan palautetta *ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan *huomioimaan erilaiset ihmiset.

15 Monipuolinen ympäristö tietojen ja taitojen opettajana:
5 SISÄLTÖALUEET LUONTO JA YMPÄRISTÖ Ympäröivän luonnon monimuotoisuus: *metsät, pellot ulkoilu- ja opetuskäytössä *maaston vaihtelevuus: kalliot, mäet ja runsas kasvillisuus *vuodenaikojen mukaan lähiluonnon suomat liikuntamahdollisuudet: pulkkailu, hiihto, luistelu, metsäretket Ympäristö tarjoaa meille jännitystä ja seikkailuja: *majan rakennus, roolileikit *mielikuvitus ja satujen maailma, ilmaisu *aistien käyttäminen *luonnonmateriaalien helppo saatavuus Monipuolinen ympäristö tietojen ja taitojen opettajana: *puiden ja kasvien tunnistaminen *maatalousasiat *linnut ja pikkueläimet *vuodenaikojen vaihtelut *luonnonsuojelu *jokamiehen oikeudet *kierrätys

16 Lapset kokevat matemaattisia asioita eri ympäristöissä:
MATEMATIIKKA Ohjatuilla hetkillä korostuu ohjaajan taito motivoida lapset tekemään. Apuvälineinä käytössä pelit, tehtävät ja lapselle konkreettiset esineet ja asiat. *esimerkiksi aamupiirissä lasketaan tytöt, pojat ja aikuiset. *opetellaan kalenterin kautta aikakäsitystä: vuodenaika, kuukausi, viikko, päivä *rakenteluleikit: hahmottaminen *pelissä laskeminen Matematiikka on lasten arjessa mukana päivittäin. Se tulee esille kaikessa toiminnassa leikkien, laulujen, satujen, lorujen ja liikunnan kautta: *jumpassa haetaan esim. 3 palloa, 4 hernepussia tms. *luontoretkellä käpyjen ym. laskeminen *ruokailussa lapselta kysytään montako perunaa, pihviä jne. *palapelit kehittävät hahmotuskykyä *lelujen luokitteleminen esimerkiksi värien mukaan *lasten lukumäärän laskeminen, montako sormea tai varvasta tarvitaan Matematiikkaa havainnoidaan eri aisteilla: kuunnellen, tunnustellen, katsellen ja maistellen. *viinirypäleiden, mandariinilohkojen laskeminen *tunnustelupussi tai –laatikot *jumpassa erilaiset asennot, tilat *oman kehon käyttö: lukumäärän muodostaminen kehonosista yhdessä kaverin kanssa tai yksin Lapset kokevat matemaattisia asioita eri ympäristöissä: *omat ryhmätilat *liikuntasali *piha-alue *lähiluonto

17 KULTTUURI JA PERINNE Suomalaisen perinnetiedon siirtäminen: *Runebergin päivä *Kalevalan päivä *Aleksis Kiven päivä Kulttuuriin ja perinteeseen kuuluvat erilaiset tavat, uskonto ja eettiset arvot: *perhe (arvot, tavat, kulttuuri) *laulut *luova ilmaisu (näytelmät, esitykset, joulu– ja kevätjuhla tai muut tapahtumat) *kirjasto (lorut, riimit, sadut) *perinneleikit *juhlat (joulu, pääsiäinen, vappu, itsenäisyyspäivä, äitien- ja isänpäivä) *vierailut ja retket (teatteri, museot, näyttelyt, luonto) *koulun kanssa tehtävä yhteistyö *päiväkodin arki ja rutiinit Oman ympäristön menneisyyteen tutustuminen. Esimerkiksi: *viereisen koulun historia *vanhojen lelujen näyttely *isovanhempienpäivä *päiväkodin perinteiden muotoutuminen

18 Päiväkodin sisustaminen:
ESTEETTISYYS Siisteyskasvatus: *omista tavaroista huolehtiminen *oman lokeron siisteys Päiväkodin sisustaminen: *lasten maalaukset, askartelut esillä luomassa viihtyisyyttä *leivonta: tuoksuja ja makuja *lasten tavarat esillä ja käytettävissä; tavaroista huolehtiminen Näkevät silmät, tuntevat kädet, kuulevat korvat! *ympäröivästä luonnosta esteettisten elämysten ammentaminen

19 Lapsen ja perheen uskon tai vakaumuksen kunnioittaminen.
ETIIKKA JA KATSOMUS Turvallisen kasvuympäristön luominen ryhmään, jossa hyväksytään jokainen omana itsenään, suvaitsevaisuus: *tunteista keskusteleminen: miltä tuntuu, miten kokee *kiusaamiseen välitön puuttuminen *etsitään jokaisesta hyviä asioita ja korostetaan niitä *pyritään välittämään positiivinen elämänasenne *välitetään yhdessä koko maailman ja siellä asuvien ihmisten tilasta (ekologinen näkökulma, esim. YK-päivä) Lapsen ja perheen uskon tai vakaumuksen kunnioittaminen. Perinteiden vaaliminen ja juhlapyhien kunnioittaminen:Esimerkiksi joulun ja pääsiäisen merkitys. Ystävyyden ja toveruuden tukeminen, toiset ja pienet huomioiden: *leikkiminen kaikkien kanssa (aikuinen jakaa ryhmiin) *itsekseen olemisen mahdollisuus *yhteiset pelisäännöt (pelit, leikit, ryhmän säännöt) *ystävänpäivänvietto Kauniit käytöstavat: *tervehtiminen *kiittäminen *pöytätavat *kauniisti puhuminen/puhutteleminen Anteeksi pyytäminen ja antaminen: *aikuinen lapsen tukena

20 6 KASVATUSKUMPPANUUS Kunnioitus Kuuntelu Luottamus
Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen aloitetaan jo työntekijän ja vanhempien ensikohtaamisessa. VANHEMMAT Vanhemmilla on lastensa ensisijainen *kasvatusoikeus *kasvatusvastuu *oman lapsen tuntemus. HENKILÖSTÖ Henkilöstöllä on *koulutuksen antama ammatillinen tieto *vastuu kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisesta *vastuu tasavertaisesta kasvatuskumppanuudesta. Kunnioitus Kuuntelu Luottamus LAPSI *kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista *toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen.

21 *Söörmarkun koulun tiloihin tutustuminen ja liikuntasalin käyttö
ESIKOULUIKÄISEN LAPSEN VANHEMMAT *esiopetussuunnitelman laadinta ja arviointi *päivittäiset keskustelut *vanhempainillat *muut yhteiset juhlat ja tapahtumat ALLE 5 VUOTIAAN LAPSEN VANHEMMAT *päivähoidon aloitus: perheen tutustuminen ja vastaanottaminen *varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen ja loppuarviointi *5-v. kaavakkeen täyttö *päivittäiset keskustelut *vanhempainillat *muut yhteiset juhlat ja tapahtumat PÄIVÄKODISTA KOULUUN *Söörmarkun koulun tiloihin tutustuminen ja liikuntasalin käyttö *esikoululaisten tutustumiskäynnit Söörmarkun koulussa *muihin kouluihin menevien tutustuminen tuleviin koulukavereihin *tiedonsiirtokeskustelut

22 7 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
Lapsen erityisen tuen tarve perustuu kasvatushenkilöstön sekä vanhempien havaintoihin lapsesta tai lapsen aiemmin todettuun tuen tarpeeseen. *tuki aloitetaan mahdollisimman varhain varhaiskasvatuksen keinoin *kasvatuskumppanuus *eri asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden konsultointi Söörmarkun päiväkodissa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoito on järjestetty integroidussa erityisryhmässä. Lapsia on sijoitettu myös muihin ryhmiin, joihin päiväkodin erityislastentarhanopettaja antaa konsultaatiota. Kaikille erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille tehdään toiminta- ja kuntoutussuunnitelma osana henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä vanhempien ja muita lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta, jos lapsen kehityksessä on erityisiä haasteita: *kielen- ja kommunikaation alueella *tarkkaavuudessa *tunne-elämän tai sosiaalisen kanssakäymisen alueella *oppimisvalmiuksien riskejä tai pulmia *lapsella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus *lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia.

23 PÄIVITTÄISET KESKUSTELUT
8 YHTEISTYÖMUODOT JA –TAHOT Vanhemmilta saamamme palautteen mukaan tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat: PÄIVITTÄISET KESKUSTELUT LÄMMIN, VÄLITTÄVÄ ILMAPIIRI ENNALTA SOVITUT KESKUSTELUT VANHEMPAINILLAT, ERILAISET TAPAHTUMAT

24 Muut lasta tutkivat tahot Porin seudun isovanhemmat ry
Lastensuojelu Lastenneuvola Perheneuvola Muut päiväkodit Psykologi SÖÖRMARKUN PÄIVÄKOTI PERHEET Söörmarkun koulu Puheterapia Seurakunta Muut lasta tutkivat tahot Porin seudun isovanhemmat ry

25 9 ARVIOINTI Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointia ja päivittämistä tehdään päiväkodissamme puolivuosittain joko koko henkilökunnan toimesta tai pienemmissä tiimeissä. Arviointia tapahtuu myös vanhemmilta saamamme palautteen perusteella. Päiväkotimme toimii atk-hankkeen pilottipäiväkotina. Tietotekniset taidot ja mediakasvatus ovat tulevaisuudessa luonnollinen osa arkeamme. Opettelemme uusia toimintatapoja yhdessä henkilökunnan ja lasten kanssa.