”Potilas Saarinen, nyt taidetaan tarvita lisätutkimuksia”

Esitys aiheesta: "”Potilas Saarinen, nyt taidetaan tarvita lisätutkimuksia”"— Esityksen transkriptio:

1 ”Potilas Saarinen, nyt taidetaan tarvita lisätutkimuksia”
Te 3- Terveys ja tutkimus Kansio 3 Otavan Opiston nettilukio

2 Diagnoosin tekeminen alkaa potilaan haastattelulla ja sitä seuraavalla lääkärin tutkimuksella ( ~ kliininen tutkimus) Lääkärin tutkimus vaatii usein täydentäviä laboratoriokokeita tai muita tutkimuksia Laboratorio- tai muiden tutkimusten avulla lääkäri saa selvyyden omille ”epäillyilleen” potilaan vaivasta. Tutkimustulosten valmistuttua lääkärin on mahdollista päätyä lopulliseen diagnoosiin

3 Laboratoriatutkimukset
Suurin osa laboratoriokokeista tehdään verestä Veressä kulkee valtava määrä erilaisia aineita (happi, ravintoaineet, suolat ja monet solujen toimintaa säätelevät hormonit) Lisäksi veressä on monenlaisia verisoluja, joissa tapahtuu muutoksia eri sairauksien aikana Näiden muutosten mittaaminen auttaa sairauksien diagnosoinnissa ja myös hoidon tulosten seurannassa

4 Laboratoriotutkimukset…jatkuu
Verinäyte otetaan yleensä laskimoista, tavallisin näytteenottopaikka on kyynärtaive Yhteen tavalliseen verinäyteputkeen mahtuu verta 3 ml. Tavallisesti pärjätään 3-4 putkella, vaikka tehtäisiin useita eri tutkimuksia Pikkulapselta verinäyte otetaan yleensä päänahan laskimosta

5 Laboratoriotutkimukset…jatkuu
Ruokailu vaikuttaa monien veren aineiden pitoisuuksiin. Sen vuoksi ennen verikokeiden ottamista on oltava syömättä Paastoa vaativia tutkimuksia ovat mm. veren sokeri, seerumin rasvat sekä vitamiinien ja rautapitoisuuden mittaaminen Yleensä ohjeena on olla syömättä 10 tuntia ennen ns. paastonäytteen ottoa

6 Virtsanäytteet kertovat munuaisten, virtsateiden ja virtsarakon sairauksista. Joidenkin virtsatutkimusten avulla voidaan tutkia myös muita yleissairauksia Virtsasta tutkitaan yleisimmin bakteereja, valkuaisia (albumiinia) ja verta Bakteerinäytteitä voidaan ottaa myös nielusta (nieluviljely), ulosteesta tai ihotulehduksesta pumpulipuikolla

7 Viite- vai tavoitearvo?
Viitearvot saadaan tutkimalla riittävän suuri joukko terveitä ihmisiä. Viitearvot ilmoittavat, että 95%:lla terveistä ihmisistä arvot ovat annettujen lukujen ”välissä” Viitearvot ovat kuitenkin jossain määrin viitteellisiä, ja sen vuoksi lääkärit suhtautuvat vain lievästi viitearvon alittavaan tai ylittävään tulokseen rauhallisesti Viitearvoja mutkistaa se, että ne vaihtelevat usein iän ja sukupuolen mukaan. Siksi monissa tutkimuksissa tarvitaan omat viitearvonsa vastasyntyneille, tietyn ikäisille lapsille, naisille ja miehille

8 Tutkitaan, tutkitaan! Allergiatutkimuksia on kahdenlaisia
Voidaan tutkia sitä, mitä reaktioita allergiaa aiheuttava aine aiheuttaa iholla tai limakalvolla  ihopistotestit, ihon kosketustestit ja altistuskokeet Toiseksi voidaan tutkia verestä, mitä vasta-aineita allergiaa aiheuttavia aineita kohtaan löytyy

9 Sydänfilmi (EKG)- tutkimuksella saadaan paljon tietoa sydämen toiminnasta. EKG näyttää erityisen hyvin sydämen rytmin (tiheälyöntisyys, eteisvärinä, lisälyönnit, sydäninfarkti, harvalyöntisyys) Rasitus -EKG:tä käytetään yleisimmin sepelvaltimotaudin tutkimiseen. Rasitus tuotetaan yleensä erityisvarusteisella kuntopyörällä ~ rasitusergometri

10 DNA-tutkimuksia käytetään potilaiden tutkimuksissa melko harvoin
Potilastutkimuksissa DNA-tutkimuksia voidaan käyttää perinnöllisten sairauksien selvittelyssä tai vaikeasti todettavien tulehdusten aiheuttajamikrobien DNA:ta tutkimalla DNA-tutkimusta varten otetaan tavallinen verinäyte

11 Kuvataan sisuksiin asti!
Röntgen-, kaiku- ja magneettikuvausmenetelmät auttavat lääkäriä näkemään ihon alle Ihmisen kudokset läpäisevät röntgensäteitä eri tavoin. Tiheät kudokset (luut) läpäisevät vähiten säteitä, ilmapitoiset keuhkot taas eniten. Mitä enemmän säteitä kudokseen pääsee, sitä mustempana kuvattu kudos näkyy valmiissa röntgenkuvassa Nykyisin röntgenkuvaus tapahtuu digitaalisesti ja kuvia voidaan katsella tietokoneenruudulta käsin

12 Tietokonekerroskuvaus eli Tietokonetomografia (TT) perustuu myös röntgensäteiden käyttöön
Eri kudoksista saadaan ”kerroskuvia” useasta eri tasosta. TT kykenee erottelemaan tiheydeltään vain vähän toisistaan poikkeavia kudoksia  Esimerkiksi maksassa oleva kasvain tai aivokudoksessa oleva aivoinfarkti voidaan todentaa selvemmin

13 Magneettikuvaus käyttää hyödykseen ihmisessä olevien molekyylien ja atomien luontaisia magneettikenttiä Magneettikuvauksessa ei siis käytetä ”säteitä” Magneettikuvauksen ominta aluetta ovat nivelet. Myös luun sisällä oleva hohkaluu näkyy magneettikuvassa hyvin. Sen vuoksi rasitusmurtumat voidaan todeta tällä menetelmällä hyvin.

14 Myös selkärangan tutkimuksessa magneettikuvaus on paras menetelmä
Se näyttää välilevyn sairaudet, esim. välilevyn pullistumat

15 Kaikukuvaus eli ultraäänitutkimus perustuu ääniaaltoihin
Kaikukuvaus eli ultraäänitutkimus perustuu ääniaaltoihin. Äänellä kuvaaminen on potilaalle vaivatonta ja turvallista Tavallisimpia ultaäänitutkimuksella kuvattavia kohteita ovat sisäelimet, verisuonet, kilpirauhanen, sydän, lihakset, jänteet ja nivelet Luuston kuvaukseen sitä ei kuitenkaan voida käyttää  Luu vaimentaa ultraäänen värähtelyä

16 Erilaisia kuvantamistapoja on nykyisin runsaasti
Erilaisia kuvantamistapoja on nykyisin runsaasti. Tärkeintä on valita sellainen tutkimus, jolla saadaan riittävä varmuus diagnoosista. Käyttöön vaikuttavat myös kuvauksen saatavuus, helppous ja hinta. Röntgenkuvaus on halvin ja se voidaan ottaa monissa terveyskeskuksissakin Nykyisin röntgen- ja TT-laitteet ovat nopeita, joten potilaan sädetysaika jää lyhyeksi. Röntgenkuvia ei kuitenkaan pidä ottaa ilman perusteltua syytä.

17 Säteily voi aiheuttaa muutoksia elimistömme soluissa, jonka vaikutukset ilmenevät solujen geeneissä DNA:n katkeamisena Röntgenkuvauksen tarve harkitaan aina tapauskohtaisesti ja käytetään pienintä mahdollista säteilyannosta

18 Tähystystutkimukset Diagnoosi ei aina selviä potilaan oireiden, löydösten, laboratoriokokeiden eikä kuvantamistutkimustenkaan jälkeen Joskus lääkärin on mentävä ”ihon alle” katsomaan, mistä on kyse Tähystyksiä tehdään sinne, mihin tähystyksellä päästään  suun kautta ruokatorveen, mahalaukkuun ja ohutsuolen alkuosaan (Gastroskopia)

19 Peräaukon kautta perä- ja paksusuoleen (kolonoskopia ja sigmoidoskopia)
Virtsaputken kautta virtsarakkoon (kystoskopia) Tähystin voidaan viedä myös ihon alle, esimerkiksi vatsaonteloon (laparoskopia) tai niveleen (atroskopia)  Nivelen tähystysleikkaus on potilaalle avoleikkausta miellyttävämpi. Toimenpide tehdään yleensä päiväkirurgisesti ja potilaalle jää vain pieni arpi.

20 Tähystystutkimuksessa saadaan myös limakalvolta koepaloja (biopsia), joiden perusteella patologi voi tehdä tarkemman diagnoosin Gynekologinen irtosolukoe eli Papa-koe on kehitetty kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseksi. PAPA-näyte otetaan kohdun kaulasta Suomalaiset naiset saavat kutsun Papa-seulontaan viiden vuoden välein 30–60 vuoden iässä Tämä seulonta on Suomessa käynnistynyt 1960-luvulla, ja sen ansiosta kohdunkaulan syövän esiintyvyys maassamme on vähentynyt 80 %.

21 Mielenterveyden horjuessa ei laboratorio- tai muista kliinisistä kokeista löydy vastausta
Tällöin lääkärin, sairaanhoitajan tai psykologin olennaisin apuväline on potilaan kanssa keskustelu Joskus fyysisen sairauden todelliseksi syyksi löytyvätkin psyykkiset ongelmat. Kliininen vaisto onkin hoitoalan ammattilaisten arvokas työväline!

22 Kotimittarit Nykyisin voimme tehdä monia terveysmittauksia kotona. Tuttu kuumemittari löytyy useimman lääkekaapista Myös verenpainemittareita voi ostaa kotiin. Mahdollisuus kotimittauksiin lisää potilaan vastuuta omasta sairaudesta ja sairauden seurannasta Myös raskaustestin voi suorittaa kotona testituotteilla, jotka antavat lähes yhtä luotettavan tuloksen kuin laboratoriossa tehtävä koe. Kotitestejä voi ostaa mm. apteekista

23 Diabeetikko hoitaa itseään päivittäin verensokeriarvoja mittaamalla
Diabeetikko hoitaa itseään päivittäin verensokeriarvoja mittaamalla. Näin hän voi säätää päivittäiset insuliiniannokset siten, että sokeriarvot eivät rasita elimistöä liikaa Diabeetikolle sairauden omaseuranta on erityisen tärkeää!

24 PEF (peak expiratory flow)-mittari on astmapotilaan tärkeä hoitoväline
PEF (peak expiratory flow)-mittari on astmapotilaan tärkeä hoitoväline. Sen avulla hän voi kotona seurata sairautensa tilaa ja myös lääkityksen tehokkuutta Syke- ja askelmittarit ovat hyviä apuvälineitä ja liikuntamotivaation ylläpitäjiä kuntoilijalle Muista kuitenkin aina, että tutkimukset eivät tuo terveyttä tai takaa sitä Omasta terveydestä on pidettävä huoli joka päivä! Pienet valinnat arjessa ja oman kehon kuuntelu ovat avainasemassa! (Lähde Mustajoki & Kaukua 2002)