Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Yrityssaneeraus ja konkurssimenettely TMA ja tervehdyttäminen 20. 5

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Yrityssaneeraus ja konkurssimenettely TMA ja tervehdyttäminen 20. 5"— Esityksen transkriptio:

1 Yrityssaneeraus ja konkurssimenettely TMA ja tervehdyttäminen 20. 5
Yrityssaneeraus ja konkurssimenettely TMA ja tervehdyttäminen AA Marja-Liisa Järvinen

2 TMA-ANALYYSI Impulssi Tma-analyysi Toimenpidesuositukset Toimenpiteet
Mukana: Finnvera Pankit Vakuutusyhtiö TMA-yhdistys PKT-Säätiö - Tilitoimistot Tilintarkastajat Rahoittajat Impulssi Pelastamistuki Kiireellinen tuki Aika max. 6kk Tma-analyysi - TMA- ja Liikkeenjohdonkonsultit Tilintarkastajat Toimenpidesuositukset 1 2 Yritys selviää omin toimenpitein Yritys ei selviä lainkaan - Asianajotoimistot - Velkaneuvonta 3 5 4 Päätetään suoraan kehittämisohjelman käynnistämisestä Tarvitaan lisäselvitystä Tarvitaan rahoitussopimus - TMA- ja Liikkeenjohdonkonsultit Tilintarkastajat Asianajotoimistot -TMA- ja Liikkeenjohdonkonsultit Valmistelu Mahdollinen lisärahoitussopimus Kehittämis- ja rakennemuutos-ohjelma Saneeraussopimus - Asianajotoimistot - TMA- ja Liikkeenjohdonkonsultit Rakenneuudistuksen tukeminen n. 2 vuotta Toimenpiteet

3 Määrittelyt Yrityssaneeraus on menettely, johon ryhdytään taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi tai sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi. Menettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan. Nämä määritelmät ovat suoraan yrityssaneerauslain ja konkurssilain pykälistä.

4 Yrityssaneeraus Saneerausvelat kuittaus kuten konkurssissa
luottolaitoksen kuittauskielto tuntemattomat velat (esim. vahingonkorvausvelka) mahdollista ottaa myöhemmin huomioon (eivät uutta velkaa) Aloittamisen oikeusvaikutukset velalliselle haitallisen hallinnollisen päätöksen kielto (esim. ennakkoperintärekisteristä poistaminen)

5 Yrityssaneerausmenettelyn aloittamisen esteperusteet
Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos: velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti; on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä kukaan muu ole sitoutunut vastaamaan näistä kustannuksista; on todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja; 4) on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen; HE 1 kohta Mikäli jo hakemusta käsiteltäessä voidaan arvioida, että velallisen taloudellinen tilanne sekä sen kehitysnäkymät ja korjausmahdollisuudet ovat niin huonot, että saneerausohjelman avulla voitaisiin saavuttaa korkeintaan tilapäinen parannus velallisen toimintaedellytyksiin, päätöstä saneerausmenettelyn aloittamisesta ei saisi tehdä. Tällöin velallisen maksukyvyttömyystila on sen laatuinen, että oikeampi vaihtoehto on konkurssi. 2 kohdan mukaan menettelyn este ja keskeyttämisperuste olisi käsillä, jos on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien, velallisen varoista maksettavaksi tulevien kustannusten kattamiseen. Velallisen varoista maksettavia menettelyn kustannuksia olisivat ennen muuta selvittäjän palkkio sekä muut selvittäjän tehtävistä aiheutuvat kustannukset. Velallisen varojen puute ei kuitenkaan estäisi menettelyn aloittamista tai jatkamista, jos joku muu, esimerkiksi joku velkojista tai jokin ulkopuolinen taho, sitoutuu vastaamaan velallisen maksettaviksi kuuluvista menettelyn kustannuksista. 3 kohdan mukaan menettelyn esteen ja keskeyttämisperusteen muodostaisi se, että velallinen todennäköisesti ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja. Tällaiset velat olisivat velallisen konkurssissa tavallisia saneerausvelkoja paremmin turvattuja. Tämän vuoksi on saneerausvelkoja silmällä pitäen tärkeää, että menettelyä ei aloiteta tai aloitettu menettely keskeytetään mahdollisimman nopeasti, jos velallisen maksukyky todennäköisesti ei tule riittämään menettelyn alkamisen jälkeen syntyvien velkojen suorittamiseen. 4 kohdan mukaan saneerausmenettelyä ei voitaisi aloittaa ja jo aloitettu menettely olisi keskeytettävä, jos on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen. Säännöksen tarkoituksena on saneerausmenettelyn väärinkäytön torjuminen. Se, että saneerausmenettelyn aloittamisella halutaan saada aikaan maksu- ja perintäkielto, on luonnollisesti täysin normaalia ja hyväksyttävää, jos tämä liittyy pyrkimykseen aikaansaada suunnitelmallinen saneerausohjelma velkajärjestelyineen. Menettelyn väärinkäytöstä on sitä vastoin kysymys, jos on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena ei ole saneerausohjelman aikaansaaminen ja perintäkiellon voimaan saattaminen saneerausedellytysten turvaamiseksi, vaan nimenomaan velkojan perintätoimien estäminen ainakin tilapäisesti.

6 Esteperusteet 5) on perusteltua syytä olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä; tai 6) velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, paitsi jos osoitetaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan. Jos menettelyn aloittamisen jälkeen käy ilmi yllä tarkoitettu seikka, menettely voidaan selvittäjän, velkojan tai velallisen vaatimuksesta määrätä lakkaamaan. Yllä kohdassa 1 mainittu seikka ei kuitenkaan estä menettelyn jatkamista, jos on todennäköistä, että yrityksen varallisuus tai olennainen osa siitä voidaan luovuttaa yrityssaneerauslain mukaisessa järjestyksessä yhtenä kokonaisuutena. Jatkoa kohtaan 4: Velallisen ollessa hakijana etenkin velallisen tai yrityksen omistajien tai johdon aikaisempi käyttäytyminen velkojia kohtaan tai näiden käyttäytyminen menettelyn aloittamisen jälkeen voivat olla perusteena säännöksessä tarkoitetulle epäilylle siitä, että hakemuksen ensisijaisena motiivina on perintäkiellon aikaansaaminen eikä vakavamielinen pyrkimys yrityksen tervehdyttämiseen pitkän tähtäimen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Esimerkiksi ilmeisen perusteeton velkojan saatavan kiistäminen tai muu hakemusta edeltänyt menettely, jolla velallinen on pyrkinyt välttämään velkojan oikeutettuja toimia selvän saatavan perimiseksi, voi olla riittävä syy olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on perintätoimien estäminen, varsinkin jos ei ole näyttöä siitä, että velallinen on jo uskottavalla tavalla valmistellut tai valmistelemassa suunnitelmallista ohjelmaa saneeraus- ja velkajärjestelyiksi. Myös perusteltu epäily siitä, että velallinen on ennen hakemuksen tekemistä siirtänyt omaisuuttaan pois velkojien ulottuvilta tai tehnyt muita toimia, jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa suunnitelmallisten saneerauspyrkimysten kanssa, voi olla säännöksessä tarkoitettu este tai keskeyttämisperuste. Velallisen taikka velallisyrityksen omistajien tai johdon aikaisemmin harjoittamassa muussa toiminnassa todetut väärinkäytökset velkojien vahingoittamiseksi voivat, etenkin jos ne ovat olleet toistuvia tai muuten suunnitelmallisia, niin ikään antaa perustellun aiheen olettaa hakemuksella pyrittävän velkojien oikeuden loukkaamiseen, jollei tätä vastaan puhuvia seikkoja ole käsillä. Ks. jatkosta erillisellä sivulla

7 Esteperusteet Saneerausohjelman vahvistamisen esteet
Saneerausohjelmaa ei voida vahvistaa mm. silloin, jos velallinen tai sen puolesta toiminut on saneerausmenettelyn kohteena olevassa toiminnassa syyllistynyt tiettyihin rikoksiin (velallisen epärehellisyys, velallisen petos, törkeä velallisen petos, velkojansuosinta tai kirjanpitorikos) tai on näistä epäiltynä taikka on rikkonut liiketoimintakieltoa taikka syyllistynyt menettelyyn, josta voitaisiin määrätä liiketoimintakielto. Em. 5) kohdan viittauksen mukaisesti tässä mainitut syyt voivat estää myös saneerausmenettelyn aloittamisen. Tässä mainituista esteperusteista huolimatta saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos siihen on erityisiä vastasyitä. Edellä mainitun 5) kohdan mukaisesti saneerausmenettelylle on este se, että on oletettavissa ettei saneerausohjelmaa voitaisi vahvistaa. Saneerausohjelman vahvistamiselle on esteenä mm. se, että velallinen on syyllistynyt velallisen rikoksiin. Saneerausmenettelyä ei siten voida edes aloittaa, jos saneerausohjelman vahvistamiselle olisi este lain 53 §:n mukaisesti (rikollinen toiminta, liiketoimintakiellon rikkominen). Saneerausohjelma voidaan vahvistaa ja menettely aloittaa tässä mainitusta esteperusteesta huolimatta, jos siihen on erityinen syy. Hallituksen esityksen mukaan erityinen syy voisi olla kysymyksessä esimerkiksi, jos lainkohdassa tarkoitettuun velallisen rikokseen syyllistynyt henkilö on tosin toiminut velallisen puolesta, mutta yrityksen johdon tietämättä, taikka jos on syytä epäillä, että säännöksessä mainittua tekoa koskeva rikosilmoitus on tehty ja esitutkinta saatettu vireille pääasiallisesti siinä tarkoituksessa, että saneerausohjelman vahvistaminen lykkäytyisi. Vaikka kysymyksessä on rangaistava teko, sen ajankohtana vallinneet tai siihen johtaneet olosuhteet ovat myös voineet olla sillä tavoin lieventävät, että erityinen syy ohjelman vahvistamiselle on olemassa. Esteperusteet ovat velkojan väitteen varaisia, ts. tuomioistuin ei tutki niitä viran puolesta. Nykyisessä laissa on puutteena se, että saneerausohjelman vahvistamisen esteitä koskevasäännös on lain 53 §:ssä ja menettelyn aloittamisen esteperusteet 7 §:ssä. Yrityssaneerauslain uudistamista pohtinut työryhmä esittää, että esteperusteet koottaisiin samaan pykälään. Työryhmä ei esitä muutosta saneerauksen edellytyksiin sisällöllisesti.. Saneerausmenettelyn esteenä ei ole se, että velallinen on jo aiemmin ollut saneerausmenettelyn kohteena. Aikaisemmalla saneerausmenettelyllä voi toki olla merkitystä arvioitaessa menettelyn esteitä. Työryhmän mietintö: Mietinnössä ehdotetaan, että saneeraushakemusta ei voida ottaa tutkittavaksi saneerausohjelman aikana.

8 Menettelyn vaikutukset sopimuksiin
Se, onko yrityssaneerausmenettelyllä vaikutusta sopimuksiin ja niihin perustuviin velkoihin määräytyy sen mukaan, ovatko sopimukseen perustuvat velat syntyneet ennen saneerausmenettelyn alkamista vai sen jälkeen. Pääsääntö Pääsääntöisesti saneerausmenettelyn alkaminen ei vaikuta velallisen jo tekemiin sitoumuksiin. Viivästyskorko Menettelyn alkaminen keskeyttää kuitenkin viivästyskoron kertymisen velalle, joka on syntynyt ennen saneerausmenettelyn alkamista (= saneerausvelka). Sama koskee muunlaisia maksuviivästyksen seuraamuksia, jotka riippuvat viivästyksen kestosta. HE Velallisen sitoumukset. Saneerausmenettelyn alkaminen ei vaikuta velallisen sitä ennen tekemiin sitoumuksiin sikäli kuin laissa ei toisin säädetä. Menettely tarkoittaa aikaa käräjäoikeuden määräämästä saneerauksen alkamispäivästä siihen saakka, kun käräjäoikeus on vahvistanut maksuohjelman.

9 Saneerausvelkojen perintä
Saneerausvelan maksu- ja vakuudenasettamiskielto Ennen menettelyn alkamista syntyneitä velkoja koskee menettelyn aikana maksu- ja vakuudenasettamiskielto: Menettelyn alettua velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta. Saneerausvelan maksamisesta menettelyn päätyttyä määrätään tuomioistuimen vahvistamassa maksuohjelmassa. Esimerkiksi vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat aikaan ennen menettelyn alkamista ovat saneerausvelkaa, joiden maksamisesta määrätään maksuohjelmassa. Näitä velkoja velallinen ei saa maksaa menettelyn aikana. 17 §. Maksu- ja vakuudenasettamiskielto. Pykälän 1 momentista ilmenee saneerausvelkoja koskeva maksukielto: menettelyn alettua velallinen ei saisi maksaa saneerausvelkaa. Velallinen ei myöskään menettelyn alettua saisi asettaa saneerausvelasta vakuutta.

10 Saneerausvelkojen perintä
Saneerausvelan perintäkielto Menettelyn alettua velalliseen ei saa kohdistaa toimenpiteitä saneerausvelan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi. Jo aloitettuja toimenpiteitä ei saa jatkaa. Velalliseen ei tällaisen velan osalta myöskään saa kohdistaa maksuviivästyksen seuraamuksia. Kiellettyjä ovat muun muassa seuraavat toimenpiteet: velan perustana olevan sopimuksen irtisanominen tai purkaminen saneerausvelan maksuviivästyksen vuoksi; → Vakuutuksenantaja ei saa irtisanoa vakuutusta pelkästään sillä perusteella, että menettelyn alkamista edeltävään aikaan kohdistuva vakuutusmaksu on maksamatta. Perintäkielto. Laissa määrätään velkojiin kohdistuva kielto ryhtyä menettelyn alkamisen jälkeen toimenpiteisiin saneerausvelan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi taikka jatkaa tällaisia toimenpiteitä. Niin ikään säännöksestä ilmenee kielto kohdistaa velalliseen maksuviivästyksen seuraamuksia. Menettelyn alkaminen keskeyttää viivästyskoron ja muiden aikaan sidottujen viivästysseuraamusten kertymisen. Velkoja ei myöskään voi irtisanoa velkaa tai velan perustana olevaa sopimusta taikka purkaa tällaista sopimusta velallisen maksuviivästyksen vuoksi. Velan irtisanomiskielto merkitsee, että luotonantaja ei menettelyn alettua voi saada aikaan sellaista muutosta velkasuhteessa, jonka vuoksi velkaa olisi velkajärjestelyissä pidettävä kokonaan erääntyneenä. Kiellolla irtisanoa velan perustana oleva sopimus on puolestaan merkitystä etenkin erilaisten kestosopimusten osalta; maksun viivästymisen perusteella ei voitaisi irtisanoa esimerkiksi vuokra-, sähkö-, lämpö-, vesi-, puhelin- tai vakuutussopimuksia. Selvyyden vuoksi lainkohdassa mainitaan nimenomaisesti, että pykälässä tarkoitettu kielto ei estäisi tililuottoa tai muuta jatkuvaa luottoa koskevan sopimuksen irtisanomista tai purkamista uuden velan epäämiseksi. Velkojalla olisi siten oikeus kieltäytyä myöntämästä velalliselle lisää luottoa ja irtisanoa tai purkaa sopimus sen ehtojen mukaisesti menettelyn alkamisen jälkeistä aikaa silmällä pitäen. Perintätoimien kielto ei estä velkojaa halutessaan panemasta vireille tai jatkamasta jo vireillä olevaa oikeudenkäyntiä tai muuta menettelyä, jonka tarkoituksena on oikeuden säilyttäminen tai täytäntöönpanoperusteen saaminen. Esimerkiksi vekselin protestoiminen on toimenpide, johon velkojalla voi olla tarve oikeutensa säilyttämiseksi. Tässä yhteydessä voidaan myös viitata siihen, että laissa on erikseen säännökset saneerausmenettelyn vaikutuksesta tiettyihin erityisiin vanhentumis- ja perimismääräaikoihin; kyseiset säännökset merkitsevät, että tarvetta oikeuden säilyttämistä tarkoittaviin toimiin ei saneerausmenettelyn alkamisen vuoksi synny. Menettelyn aikana itse täytäntöönpano ei tue kysymykseen. Jos velkoja kuitenkin haluaa hankkia täytäntöönpanoperusteen siltä varalta, että saneerausmenettely jää kesken eikä siis johda saneerausohjelman ja velkajärjestelyjen vahvistamiseen, hän voi näin menetellä. Oikeudenkäynti tai sen jatkaminen voi tietenkin olla tarpeen myös saatavan perusteen tai määrän vahvistamiseksi, ja tältä kannalta asiassa saatavalla ratkaisulla voi olla merkitystä myös saneerausmenettelyssä.

11 Saneerausvelkojen perintä - ulosmittaus
Ulosmittauksen sekä muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kielto Menettelyn alettua velallisen omaisuutta ei saa ulosmitata maksukiellon piiriin kuuluvasta saneerausvelasta. Kiellon vastainen ulosmittaus on tehoton. Ulosmittaushakemuksen käsittely keskeytetään. Jos ulosmittaus on jo toimitettu, täytäntöönpano on keskeytettävä ja ulosottomiehen on vaadittaessa luovutettava haltuun ottamansa omaisuus ja mahdollisesti kertyneet rahavarat selvittäjälle.

12 Maksuohjelmaan sisältyvät saneerausvelat
Saneerausohjelman oikeusvaikutukset Kun saneerausohjelma on vahvistettu, saneerausvelkojen ja muiden ohjelmassa säänneltyjen oikeussuhteiden ehdot määräytyvät ohjelman mukaisesti. Tuntemattomat saneerausvelat lakkaavat, kun ohjelma vahvistetaan. Maksuohjelman täytäntöönpanokelpoisuus Vahvistettuun saneerausohjelmaan sisältyvän maksuohjelman mukainen suoritusvelvollisuus voidaan, jos se on laiminlyöty, panna täytäntöön niin kuin suoritukseen velvoittava tuomio. Saneerausohjelman oikeusvaikutukset. Kun saneerausohjelma on vahvistettu, sen sisältö määrää saneerausvelkojen ehdot ja korvaa siten kyseisten velkasuhteiden aikaisemmat ehdot. Maksuohjelman täytäntöönpanokelpoisuus. Vahvistettuun saneerausohjelmaan sisältyvä saneerausvelkaa koskeva maksuohjelma voidaan, mikäli velallinen laiminlyö ohjelman mukaisen suoritusvelvollisuuden, panna täytäntöön niin kuin suoritukseen velvoittava tuomio.

13 Maksuohjelman mukaisten suoritusten laiminlyönti
Velkajärjestelyn tai maksuohjelman raukeaminen Tuomioistuin voi velkojan vaatimuksesta määrätä saneerausohjelman mukaisen, kyseistä velkojaa koskevan velkajärjestelyn raukeamaan, jos velallinen on olennaisella tavalla laiminlyönyt ohjelman mukaisen velvollisuutensa velkojalle eikä ole täyttänyt sitä velkojan asettaman kohtuullisen lisäajan kuluessa. Tuomioistuin voi määrätä koko saneerausohjelman raukeamaan velkojan hakemuksesta esim. jos ohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee saneerausmenettelyn esteitä tai velallinen on rikkonut ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa, eikä rikkomus ole vähäinen. Velkajärjestelyn raukeaminen. Tuomioistuin voi velkojan vaatimuksesta määrätä velkajärjestelyn raukeamaan, jos velallinen on olennaisella tavalla laiminlyönyt velvollisuutensa velkojalle eikä ole täyttänyt sitä velkojan asettaman kohtuullisen lisäajan kuluessa. Raukeamisseuraamuksen ankaruuden vuoksi sen edellytyksenä on siten, että velallisen laiminlyönti on ollut olennainen ja että velkoja on varannut velalliselle kohtuullisen tilaisuuden laiminlyönnin oikaisemiseen. Jos nämä edellytykset täyttyvät, tuomioistuimen on määrättävä velkajärjestely raukeamaan. Vaikutus ulottuu vain siihen velkaan, jota laiminlyönti ja raukeamisvaatimus koskee. Velkajärjestelyn rauetessa velkojan oikeus suoritukseen palautuu velan entisten ehtojen mukaiseksi (viivästyskorkoa lukuun ottamatta, sitä ei voida periä menettelyn voimassaoloajalta). Olennaisuudesta ei ole kirjoitettu HE:ssä eikä Koskelon kirjassa, eikä siitä ole KKO:n ratkaisua. Ohjelman raukeaminen. Saneerausohjelma voidaan määrätä raukeamaan, jos ohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee sellaisia velalliseen liittyviä seikkoja, jotka olisivat muodostaneet esteen ohjelman vahvistamiselle, jos ne olisivat silloin olleet tiedossa. Tuomioistuin voi jättää raukeamisseuraamuksen määräämättä, jos siihen on erityinen syy. Saneerausohjelma voidaan määrätä raukeamaan myös sillä perusteella, että velallinen on rikkonut saneerausohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa. Ohjelman mukaisen suoritusvelvollisuuden täyttämättä jättäminen siinä tarkoituksessa, että kyseinen velkoja voisi vaatia velkajärjestelyn raukeamista omalta osaltaan, on siten peruste koko saneerausohjelman raukeamiselle. Saneerausohjelman raukeamisen vaikutukset. Jos saneerausohjelma kokonaisuudessaan määrätään raukeamaan, kaikki ohjelman mukaiset velkajärjestelyt raukeavat. Sitä vastoin ohjelman raukeaminen ei vaikuta sen perusteella jo tehtyjen oikeustointen pätevyyteen. Käsitettä "oikeustoimi" on tässä käytetty laajassa merkityksessä. Vaikka saneerausohjelma määrätään raukeamaan, esimerkiksi sen perusteella tehdyt yhtiöoikeudelliset toimenpiteet ja henkilöstön asemaa koskevat järjestelyt samoin kuin omaisuuden luovutustoimet ja mahdolliset rahoitusjärjestelyt jäävät voimaan. Ohjelman raukeamisen oikeusvaikutukset ulottuvat siten ennen muuta ohjelmaan sisältyviin velkajärjestelyihin. Lisäksi ohjelman toimeenpano muilta mahdollisesti jäljellä olevilta osin keskeytyy.

14 Menettelyn alettua syntyneiden velkojen perintä
Menettelyn aikana syntynyt velka Menettelyn alettua syntyvät velat on maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Sama koskee jatkuvaan sopimussuhteeseen perustuvia maksuja, jotka kohdistuvat menettelyn alkamisen jälkeiseen aikaan. Menettelyn aikaisten velkojen etuoikeus konkurssissa Menettelyn aikana syntyneillä veloilla ja niille varojen tilittämiseen kertyvällä korolla on parempi etuoikeus kuin muilla tavallisilla veloilla velallisen konkurssissa, jos velallinen asetetaan konkurssiin ennen saneerausohjelman päättymistä tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saneerausmenettely on ilman saneerausohjelman vahvistamista lakannut. Menettelyn aikana syntynyt velka. Maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellot koskevat ainoastaan saneerausvelkoja. Menettelyn alkamisen jälkeen syntyvät velat jäävät niiden ulkopuolelle. Menettelyn alettua syntyvät velat on siis maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Tämä koskee myös ennen menettelyn alkamista syntyneeseen jatkuvaan sopimussuhteeseen taikka jatkuvaan käyttö- tai hallintasuhteeseen perustuvia vastike- ja muita juoksevia maksuja, jotka kohdistuvat menettelyn alkamisen jälkeiseen aikaan. Esimerkiksi yrityksen toimitilojen vuokrat tai vastikkeet sekä vakuutus-, sähkö-, lämpö-, vesi- ja tietoliikennemenot, jotka kohdistuvat menettelyn alkamisen jälkeiseen aikaan, on maksettava normaalisti. Laissa on erityinen säännös menettelyn aikana syntyneiden velkojen asemasta velallisen myöhemmässä konkurssissa. Jos velallinen asetetaan konkurssiin ennen saneerausohjelman päättymistä tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saneerausmenettely on muusta syystä lakannut, menettelyn aikana syntyneet velat ovat konkurssissa tavallisia velkoja parempi. Niiden asema olisi siten parempi kuin sellaisten saneerausvelkojen, joista velkojalla ei ole separatistiasemaan oikeuttavaa vakuutta.

15 Menettelyn jälkeisten velkojen laiminlyönti
Menettelyn päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvat velat eivät kuulu maksuohjelmaan, eikä niillä ole erityistä etuoikeutta velallisen mahdollisessa myöhemmässä konkurssissa. Menettelyn päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvien vakuutusmaksu- tai muiden velkojen maksun laiminlyönnin seuraamukset määräytyvät velan perusteena olevan sopimuksen mukaisesti. Menettelyn päättymisen jälkeen syntyneitä velkoja voi periä normaalisti. Menettelyyn kuulumattomien velkojen (menettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden velkojen) maksulaiminlyönti ei ainakaan suoraan oikeuta maksuohjelman tai velkajärjestelyn raukeamiseen. Jos niiden perusteella kyseeseen tulisi yrityssaneerauksen este, velkoja voisi hakea saneerausohjelmaa raukeamaan. Velkoja saa hakea velallisen konkurssiin tällaisten velkojen maksulaiminlyönnin vuoksi.

16 Konkurssin ja yrityssaneerauksen suhde
Konkurssin vaikutus saneerausohjelmaan Jos velallinen asetetaan konkurssiin ennen saneerausohjelman päättymistä, ohjelma raukeaa. Velkojan oikeus konkurssissa määräytyy tällöin samoin kuin jos saneerausohjelmaa ei olisi vahvistettu. Tuomioistuin voi edellä mainitun estämättä velallisen tai konkurssihakemuksen tehneen velkojan vaatimuksesta määrätä, että saneerausohjelma ei konkurssin vuoksi raukea, jos tähän on erityinen syy sen vuoksi, että pääosa saneerausveloista on jo ohjelman mukaisesti maksettu.

17 Konkurssimenettely Lähde: Konkurssiasiamies

18 Konkurssiin hakeminen
Velkojan oikeus vaatia velallisen asettamista konkurssiin Konkurssiin asettamista voi velallisen itsensä lisäksi vaatia velkoja, jonka saatava velalliselta: 1) perustuu lainvoimaiseen tuomioon tai muuhun täytäntöönpanoperusteeseen; 2) perustuu velallisen allekirjoittamaan sitoumukseen, jota velallinen ei ilmeisen perustellusti kiistä; taikka 3) on muuten niin selvä, ettei sen oikeellisuutta voida perustellusti epäillä. Jos velkojan saatava on vähäinen ja konkurssiin asettamista olisi pidettävä konkurssimenettelyn kustannuksiin ja konkurssimenettelystä saatavaan hyötyyn nähden ilmeisen epätarkoituksenmukaisena tai selvästi hyvän perintätavan vastaisena, velkojan konkurssihakemus on jätettävä tutkimatta. HE: Konkurssi ei ole tarkoituksenmukainen menettely vähäisten saatavien perimiseen. Konkurssi on yleistäytäntöönpanomenettely, josta aiheutuu välttämättä kustannuksia. Konkurssi aiheuttaa lisäksi merkittäviä muutoksia velallisen asemaan, ja sen vuoksi voidaan edellyttää, että vähäisen intressin perusteella ei konkurssimenettelyyn voida turvautua. Velkojalla on joka tapauksessa mahdollisuus turvautua ulosottoon. Näiden syiden vuoksi velkojan konkurssihakemusta ei tutkita, jos velkojan saatava on vähäinen ja konkurssiin asettamista on pidettävä konkurssimenettelyn kustannuksiin ja siitä saatavaan hyötyyn nähden ilmeisen epätarkoituksenmukaisena tai selvästi hyvän perintätavan vastaisena. Laissa ei ole ilmaistu velkojan saatavan täsmällistä vähimmäismäärää, vaan se tulee ratkaista tapauskohtaisesti. Lähtökohtana on, että jos velkojan saatava on vain enintään muutamia satoja euroja, velkojalla ei yleensä ole oikeutta hakea velallista konkurssiin. Lisäksi edellytetään, että konkurssia on siitä saatavaan hyötyyn nähden pidettävä epätarkoituksenmukaisena. Konkurssimenettelyä voidaan joissakin tapauksissa kuitenkin pitää tarkoituksenmukaisena saatavan vähäisyydestä huolimatta esimerkiksi silloin, jos velkojalla ei ole käytettävissään muuta keinoa estää velallisen lisävelkaantuminen. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, kun velallisen yksittäinen täytäntöönpanokelpoinen vakuutusmaksuvelka on määrältään vähäinen, mutta on aivan ilmeistä, ettei velallinen kykene maksamaan vastaisuudessakaan erääntyviä muitakaan veroja tai vakuutusmaksuja. Tällaisessa tilanteessa konkurssia haetaankin usein lisävelkaantumisen katkaisemiseksi. Hyvällä perintätavalla viitataan saatavien perinnästä annettuun lakiin (513/1999). Sen 4 §:n mukaan perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin sopimatonta menettelyä. Hyvän perintätavan vastaisena voidaan pitää yleensä esimerkiksi konkurssihakemusta yksinomaan viivästyskorkojen ja vähäisten perintäkulujen perusteella.

19 Konkurssiin hakeminen – mitä maksaa?
Konkurssin asettamista koskeva asia ratkaistaan käräjäoikeudessa. konkurssiin asettamista koskeneessa asiassa hakijalta peritään 105 euroa, jollei velallista aseteta konkurssiin; konkurssiin asettamisesta peritään konkurssipesältä 220 euroa → Vakuutusyhtiön hakiessa jotakuta konkurssiin, peritään siltä hakemusmaksu siinä tapauksessa, että hakemus hylätään tai hakemus peruutetaan ennen sen tiedoksiantoa. Muuten maksun maksaa konkurssipesä. Jos konkurssipesä on varaton, tuomioistuin voi vapauttaa sen maksun suorittamisvelvollisuudesta. Konkurssimenettelystä aiheutuu kustannuksia, kuten pesänhoitajan palkkio ja kulut. Näiden määrä vaihtelee suuresti konkurssiin asetetusta velallisesta riippuen. Raukeavassa konkurssissa pesänhoitajalle maksetaan valtion varoista 500 euroa, jos pesässä ei ole varoja. Hakijavelkoja ja pesänhoitajaksi esitetty henkilö voivat jo ennen konkurssihakemuksen jättämistä sopia pesänhoitajan palkkion määrästä siltä varalta että konkurssi raukeaa.

20 Konkurssin vaikutus sopimussuhteisiin
Velallisen määräysvallan menetys Konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä kaikesta konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Konkurssipesään kuuluva omaisuus siirtyy pesänhoitajan hallintaan. Omaisuuden määräämisen osalta päätösvaltaa käyttävät viime kädessä velkojat

21 Konkurssin vaikutus sopimussuhteisiin
Konkurssipesän oikeus sitoutua velallisen sopimukseen Jos velallinen ei ole konkurssin alkaessa täyttänyt sopimusta, jossa hän on osapuolena, vastapuolen tulee vaatia ilmoitusta siitä, sitoutuuko konkurssipesä sopimukseen. Jos konkurssipesä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa, että se sitoutuu sopimukseen, sekä asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä, sopimusta ei saa purkaa. Konkurssipesän vastapuolella on kuitenkin oikeus purkaa sopimus, jos siihen on sopimuksen henkilökohtaisesta luonteesta johtuva tai muu erityinen syy, jonka vuoksi ei voida edellyttää, että sopijapuoli jatkaa sopimusta konkurssipesän kanssa. HE Laki sisältää pääsäännön toisen sopijapuolen oikeudesta purkaa sopimus, kun velallinen asetetaan konkurssiin ennen kuin hän on ehtinyt täyttää sopimuksen omalta osaltaan. Sillä, onko toinen osapuoli itse ehtinyt täyttää sopimukseen perustuvat velvoitteensa, ei ole merkitystä. Säännös merkitsee sitä, että konkurssipesä voi tulla velallisen sijaan sopijapuoleksi silloin, kun toisella sopijapuolella olisi oikeus purkaa sopimus velalliseen nähden. Tämä ei luonnollisestikaan estä vetoamista muihin purkuperusteisiin. Lisäksi säännös merkitsee sitä, että sopijapuolen tulee antaa konkurssipesälle tilaisuus sitoutua sopimukseen. Konkurssipesällä on siten pääsääntöisesti oikeus valita, mitkä sopimukset se haluaa pitää voimassa. Selvää on, että kestovelkasuhteissa, kuten vakuutussopimuksissa, pesä joutuu massavelkaiseen vastuuseen vakuutusmaksuista vain siltä osin kuin ne kohdistuvat konkurssin alkamisen jälkeiseen aikaan. Nämä kestovelvoitteet voidaan näin rinnastaa osittaissuorituksiin. On huomattava, että lainkohta on konkurssipesän suojaksi pakottavaa oikeutta, josta ei voida konkurssipesän vahingoksi sopia ennen konkurssia. Sopijapuoli voi purkaa ne sopimukset, joihin konkurssipesä ei sitoudu. Tällöin vastapuolella sopimuksen perusteella olevat saatavat ovat konkurssisaatavan asemassa.

22 Konkurssin vaikutus sopimussuhteisiin
Saatavan erääntyminen Konkurssisaatava, joka ei ole erääntynyt, katsotaan konkurssissa erääntyneeksi velkojan ja velallisen välisessä suhteessa. Tämä ei kuitenkaan koske ehdollista saatavaa eikä vahingonkorvausta tai sellaista vastaavanlaista velkaa, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, eikä sellaista saatavaa, joka edellyttää suoritusta velkojalta. Vapaaehtoiset / lakisääteiset vakuutukset Vakuutusyhtiö ei voi irtisanoa pakollista liikennevakuutusta sen vuoksi, että vakuutuksenottaja on asetettu konkurssiin. Konkurssipesä vastaa massavelkaisena vakuutusmaksusta konkurssin jälkeiseltä ajalta. HE Saatavan erääntyminen. Erääntymätönkin saatava katsotaan suoraan lain nojalla konkurssissa erääntyneeksi. Erääntymisajankohtana pidetään konkurssin alkamista. Mitään eräännyttämistoimia suhteessa velalliseen ei siis vaadittaisi. VAKUUTUKSET, konkurssiasiamiehen suositus Pesänhoitajan on selvitettävä konkurssipesän lakisääteiset vakuutukset ja muun vakuutusturvan riittävyys. Tarpeettomat vakuutukset on irtisanottava. Jos vapaaehtoisia vahinkovakuutuksia ei ole tai ne ovat päättyneet, pesänhoitajan on otettava konkurssipesän lukuun konkurssipesän omaisuuden realisointiarvoon ja vahingonvaaraan nähden kohtuullinen vakuutusturva. Pesänhoitajan on selvitettävä, tuleeko entisen vakuutuksen jatkaminen edullisemmaksi kuin uuden vakuutuksen ottaminen. Tällöin konkurssipesä voi jatkaa voimassaolevaa vakuutusta ilmoittamalla vakuutusyhtiölle vakuutuksenottajan muuttumisesta konkurssipesäksi. Samalla tulee selvittää, sisältyykö vastuuvakuutukseen ehto, jonka mukaan vakuutuksen on oltava voimassa sekä vahingon tapahtuessa että korvausta vaadittaessa. Jos vakuutuksessa on tällainen ehto, vakuutuksen voimassaoloa yleensä jatketaan ainakin tiedossa olevien vaatimusten esittämiseen asti. Konkurssipesä voi nostaa henkilövakuutuksen pesälle takaisinostoarvoon, jos vakuutuksessa on takaisinosto-oikeus. Vakuutussopimuksissa saattaa olla ehtoja, jotka edellyttävät konkurssipesältä nopeaa vetoamista takaisinosto-oikeuteen. Jos edunsaajan hyväksi on kuitenkin sovittu peruuttamattomasta edunsaajamääräyksestä, ei pesä voi irtisanoa vakuutusta ja nostaa takaisinsaantiarvoa. Konkurssipesä voi sopia sille taloudellista arvoa vailla olevan vakuutuksen siirtämisestä vakuutetulle itselleen. Peruuttamattomalla edunsaajamääräyksellä varustetun henkilövakuutuksen vakuutusmaksut saattavat sen sijaan olla vakuutussopimuslain 56 §:ssä mainituin perustein peräytettävissä konkurssipesään. Vakuutusyhtiö ei voi irtisanoa liikennevakuutusta sen vuoksi, että vakuutuksenottaja on asetettu konkurssiin. Jos konkurssipesä käyttää autoa, sen tulee ilmoittaa tästä vakuutusyhtiölle. Jos auto myydään tai poistetaan rekisteristä, pesänhoitajan on irtisanottava vakuutus.

23 Henkilöyhtiön / toiminimen konkurssi
Konkurssikelpoisuus Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö. Velkavastuu konkurssin jälkeen Velallinen ei vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta. → Toiminimi tai henkilöyhtiön vastuunalainen yhtiömies ei vapaudu konkurssin vuoksi konkurssiveloista. HE Velkavastuu konkurssin jälkeen. Laissa ilmaistaan periaate siitä, että velallinen ei vapaudu velkavastuustaan konkurssin jälkeen. Velallinen vastaa niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta, myös sillä omaisuudella, jonka velallinen vastaisuudessa saa. Konkurssisaatavia voidaan periä velallisen uudesta varallisuudesta myös konkurssin aikana, Käytännössä tämä tulee kysymykseen vain, jos velallinen on luonnollinen henkilö. Vahvistettu jakoluettelo ei kuitenkaan voi tällöin olla täytäntöönpanoperuste. Velallinen ja velkojat voivat luonnollisesti sopia velkavastuusta. Yleisperusteluista: Periaatteellinen muutos aiemmin ( saakka) voimassa olleeseen konkurssisääntöön on se, että henkilövelallisen konkurssin alkamisen jälkeen ansaitsema tulo tai muu vastaava etuus ei kuulu konkurssipesään. Kun tämä tulo on ulosottolain säännösten mukaisesti ulosmitattavissa mistä tahansa velallisen velasta, velallisen suoja ei välttämättä kuitenkaan laajentunut.

24 Konkurssivalvonta Konkurssisaatavat
Konkurssisaatavalla tarkoitetaan sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista. Konkurssisaatavia ovat myös panttisaatavat sekä saatavat, joiden peruste tai määrä on ehdollinen tai riitainen taikka muusta syystä epäselvä. Kestovelkasuhteessa konkurssisaatavana pidetään sitä osaa saatavasta, joka kohdistuu konkurssin alkamista edeltäneeseen aikaan.

25 Konkurssivalvonta ja kuittaus
Saatavan valvonta Jako-osuutta saadakseen velkojan on valvottava konkurssisaatavansa kirjallisesti (valvontakirjelmä) ilmoittamalla se pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä, jollei saatavaa oteta huomioon ilman valvontaa. Yleiset säännökset velkojan oikeudesta kuittaukseen Velkojalla on pääsääntöisesti oikeus käyttää konkurssisaatavaansa kuittaukseen velalliselle konkurssin alkaessa olevaa velkaansa vastaan. Velkojalla on oikeus kuittaukseen, vaikka velkojan velka tai saatava ei olisi erääntynyt kuittausilmoitusta tehtäessä. Laissa yksilöidään valvontakirjelmän sisältö. Konkurssivalvonnan yksityiskohtaisuudella pyritään helpottamaan saatavien selvittämistä ja vähentämään riitautusten tarvetta, mitä edesauttaa se, että valvontakirjelmästä ilmenevät riittävät tiedot valvonnasta. Puutteet valvontakirjelmässä eivät yleensä voi johtaa siihen, että velkoja menettäisi oikeuden saada maksun pesän varoista, sillä pesänhoitajalla on velvollisuus pyytää velkojalta tarpeellisia täydennyksiä tai oikaisuja. Uuden tai lisätyn vaatimuksen esittäminen ei kuitenkaan ole mahdollista muuten kuin ns jälkivalvontana ja siitä perittävää maksua vastaan. Valvontakirjelmässä on aina ilmoitettava saatavan määrä eriteltynä pääomaan ja sille kertyneeseen korkoon (1 kohta). Velan pääoma on ilmoitettava silloinkin, kun saatavan lopullinen määrä ei ole selvillä. Tällöin velkojan on valvottava saatavansa enimmäismääräisenä. Valvontakirjelmästä tulee käydä ilmi saatava peruste riittävästi yksilöitynä (2 kohta). Saatavan perusteena on ilmoitettava se oikeussuhde, jonka nojalla saatava on syntynyt.. Oikeussuhteen ilmoittaminen yksilöi saatavan lajin, joka voi olla esimerkiksi vakuutussopimuksesta johtuva saatava. Saatavan syntyajankohdan yksilöinti on puolestaan tärkeää varsinkin kestovelkasuhteissa samoin kuin silloin, kun velallisen maksettavaksi ei ole ehditty toimittaa laskua ennen konkurssin alkamista syntyneestä saatavasta. Valvontakirjelmässä on 1 kohdan mukaan eriteltävä pääoma ja korko. Velkojan on valvontakirjelmässään lisäksi yksilöitävä koron peruste ja myös se aika, jolta korkoa vaaditaan (3 kohta). Jos velkoja vaatii korkoa, valvontakirjelmästä tulee käydä erikseen ilmi pääomalle ennen konkurssin alkamista kertynyt korko sekä se korko, jota velkoja vaatii maksettavaksi konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta. Kertyneen ja maksettavaksi vaadittavan koron osalta ei riitä korkoperusteen ilmoittaminen, vaan velkojan on laskettava ennen konkurssin alkamista velalle kertyneen koron rahamäärä. Myös viivästyskoron osuus ja mahdolliset muut viivästysseuraamukset on yksilöitävä. Velkojan on esitettävä mahdollinen etuoikeusvaatimuksensa valvontakirjelmässä ja perusteltava se (4 kohta). Etuoikeusvaatimuksen esittäminen koskee lähinnä saatavia, jotka ovat syntyneet yrityksen saneerausmenettelyn alkamisen ja lakkaamisen välisenä aikana. Valvontakirjelmästä tulee käydä ilmi velkojan yhteystiedot (6 kohta). Yhteystiedot on yksilöitävä niin, että pesänhoitaja saa tiedon myös siitä henkilöstä tai yksiköstä, jolle valvontaa koskevat tiedustelut voi osoittaa. Velkojalla on velvollisuus yksilöidä täsmällisesti se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon velkoja vetoaa. Velkoja voi siis toimittaa konkurssivalvonnan ilman asiakirjojen jäljennösten liittämistä valvontakirjelmään. Kirjallisen yksilöinnin vaihtoehtona velkoja voi aina toimittaa jäljennökset tarpeellisista asiakirjoista pesänhoitajalle. Jollei asiakirjoja toimiteta, velkojan on ilmoitettava, mistä asiakirjat ovat saatavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sen yhteyshenkilön nimeämistä, jolta pesänhoitaja saa käyttöönsä asiakirjat.

26 Yrittäjän/omistajan yritystoiminnasta johtuvat maksuvaikeudet
Yksityishenkilön velkajärjestelyn hakeminen Ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä on selvitettävä mahdollisuus sovintoratkaisuun velkojien kanssa. Talous- ja velkaneuvojat auttavat tarvittaessa näissä sovintoneuvotteluissa ja velkojalle tehtävän sovintoehdotuksen miettimisessä. Ellei sovintoneuvotteluissa päästä ratkaisuun tuomioistuin voi hakemuksesta vahvistaa maksuohjelman. Kun maksuohjelma päättyy, velallinen vapautuu lopuista veloistaan.


Lataa ppt "Yrityssaneeraus ja konkurssimenettely TMA ja tervehdyttäminen 20. 5"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google