Otsikko Verdana 24 p Tekstit Verdana 16p Jukka Karvinen

Esitys aiheesta: "Otsikko Verdana 24 p Tekstit Verdana 16p Jukka Karvinen"— Esityksen transkriptio:

1 Otsikko Verdana 24 p Tekstit Verdana 16p 7.2.1012 Jukka Karvinen
Arvoisa yleisö – tervetuloa Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret -seminaariin. Kiitokset Keravan Naisvoimistelijoiden tytöille seminaarin avaamisesta ja muistutuksesta meille – olemme tänään kokoontuneet pohtimaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja sen edistämistä liikunnan avulla. VAIHDA DIA Jukka Karvinen

2 "Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mutta ne pitää mua omituisena ja surkeena. Seurassa tämmösiä ei kauan kattella, kun en oo nopee enkä ketterä. Synkkä homma jäädä aina viimeseks ja ilman paria. Mä oikeestaan vihaan liikkaa tai siis - niitä tunteja” Poika 9 vuotta Taululla oleva tarina johdattelee meidät tarkemmin aiheen äärelle. Tänään keskitymme niihin lapsiin ja nuoriin, jotka jostain syystä ovat vieraantuneet tai etääntyneet liikunnasta ja liikunnallisesta elämäntavasta. On hienoa, että meillä on täällä täysi sali paikalla tämän tärkeän asian äärellä. Seminaarin viralliset avaussanat tulee lausumaan valtiosihteeri Marcus Rantala opetus- ja kulttuuriministeriöstä – Olkaa hyvä. VAIHDA DIA

3 Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret
Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke Tilaustyö STM ja OKM, politiikkaohjelmat Peruskysymykset: miksi osa lapsista ja nuorista ei liiku, mikä liikkeen pysäyttää, kuka vastaa näiden lasten ja nuorten liikkeelle saamisesta? Työ tehtiin yhdessä kehittäjien, toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa: mukana 96 henkilöä, yhteisiä työseminaareja 16 kpl Tuotokset: Hankeraportti, loppuraportti, tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus, asiantuntija-artikkelit Levittämistyö käynnistyi 2011: 18 maakunnallista seminaaria, joissa 1333 osallistujaa, seminaareissa kuultiin 85 käytännön esimerkkiä Järjestimme kahden vuoden aikana yhteensä 16 työseminaaria, joissa aihetta ja toimenpide-ehdotuksia pohdittiin eri kokoonpanoilla.. Tuotokset: Hankeraportti, Tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus ja Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret -raportti

4

5 Liikuntasuositukset perustana: määrällä on väliä
Inha fakta: Liikunnallisten perustaitojen opetteleminen vaatii kymmeniä tuhansia toistoja. Siksi lapsen on liikuttava vähintään kaksi tuntia päivässä. Ilouutinen: Kokonaisaika voi muodostua vaikka kymmenen minuutin pätkistä.

6 Fyysisen aktiivisuuden lisääminen
UNI ISTUMINEN, PAIKAL-LAAN OLO KEVYT FYYSINEN AKTIIVI-SUUS KOHTALAI-NEN FYYSINEN AKTIIVI-SUUS Päivittäin 1-2 t TEHOKAS, RASITTAVA FYYS. AKT. 3 krt /vk pidempi kestoinen

7

8 Ilman tehostettuja toimenpiteitä liikkuvat vain aktiiviset lapset
Riskiryhmien tunnistaminen Istuvan elämäntavan omaksuneet: viihdemedia Tytöt liikkuvat vähemmän ja vähemmän tarjontaa Ylipainoiset, lihavat Oppimisvaikeuksista kärsivät Kömpelöt, heikot motoriset perustaidot Maahanmuuttajat Vammaiset ja pitkäaikaissairaat Syrjäseudulla asuvat Huono-osaisuus, alhainen sosioekonominen asema, kouluttamattomat vanhemmat Puutteelliset liikuntapaikat Ja tämän me tiedämme käytännön kokemuksen kautta: ilman tehostettuja toimenpiteitä liikkuvat vain aktiiviset lapset. Liikuntatarjonta kohtaa lähes poikkeuksetta vain innokkaat liikkujat. Nyt on aika synnyttää uutta tarjontaa uusille liikkujille.

9 Liikkumaton lapsi – sosiaalinen riski
Lasten ja nuorten ylipaino ja vähäinen liikunta Huono itsetunto, alisuoriutuminen Koulupudokkuus, jääminen ilman koulutuspaikkaa Lastensuojelun tarve lisääntyy Nuorisotyöttömyys Heijastuu myös syrjäytymiseen Liikunnasta syrjäytymistä pitää kaikin keinoin välttää VÄHÄN LIIKKUVAT PITÄÄ LÖYTÄÄ, TARJOTA INNOSTAVAA TOIMINTAA – PERHE MUKAAN!

10 Päiväkoti-ikäisten lasten fyysinen aktiivisuus: vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa
90% liikkuu suositusten mukaan (LATE-tutkimus 2010) Liikuntaa kertyi 3-6 –vuotiaille päiväkodissa keskimäärin 1h 39 min päivässä (Laps Suomen 2010) 7 maan 39 tutkimusta: noin puolet liikkuu suositusten mukaisesti (Greet Gardon alustus ) Noin kaksi kolmasosaa valveillaoloajasta inaktiivisia toimintoja Fyysinen aktiivisuus on huipussaan noin 4-5-vuotiaana Fyysisen aktiivisuuden ”urautuminen” (tracking) alkaa noin 3-vuoden iästä  liikunnallinen elämäntapa Fyysinen inaktiivisuus on pysyvämpää kuin fyysinen aktiivisuus. Riskitekijät alkavat kasautua!

11 Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00
Reipasta liikuntaa on kello 8.00 – välisenä aikana 10 % ajasta eli 24 minuuttia. Tämä aika sisältää myös ulkoilun, jumpat, liikuntahetket ja retket. Keskimäärin 56,1 % ajasta lasten liikkuminen on vain vähäistä: istumista, kynän käyttöä, syömistä jne. (Ka 1,53) Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti / Suomi - Taiwan

12 Uutta tietoa… Helsingin yliopiston orientaatioprojektissa
Havainnoitiin mm. fyysistä aktiivisuutta systemaattisesti = havainnointia (lähde: Orientaatioprojektin kehitystehtäviä Jyrki Reunamo Julkaisematon aineisto.) Suorassa kasvatustoiminnassa 77% toiminnasta on paikallaan oloa, liikkeellä ollaan 16% ajasta ja reipasta liikuntaa 7% = päivittäinen reipas liikunta jää puoleen tuntiin

13 Alakouluikäisten fyysinen aktiivisuus
Minimisuositus vähintään 2 tuntia päivässä – suositus 3 tuntia KV-suositusten (1 tunti päivässä) mukaan liikkuu noin puolet pojista ja noin 40% tytöistä – tai 1/3 riittävästi, 1/3 liian vähän, 1/3 inaktiivisia, jos 2 tuntia päivässä rajana 7-8 –vuotiaat päivittäin noin 1 t 40 min (Laps’ Suomen). 9-12 –vuotiaat noin 2 ½ tuntia, josta rasittavaa liikuntaa 55 minuuttia (Laps’ Suomen) Aktometrillä mitattuna riittävästi 7-9 v. 56%, v. 45% (Liikkuva koulu –väliraportti 2011, LIKES) Riskitekijät alkavat kasautua!

14 9 lk liikunnan arviointi 2010: Kuinka monena päivänä viikossa liikut vähintään 60 min.
Pojista 10% ja tytöistä 10% aktiivisia (= 7 pv:nä suositusten mukaisesti liikkuvia) Pojista 62% ja tytöistä 69% harmaalla alueella (3-6 pv) Pojista 28% ja tytöistä 21% vähän liikkuvia (0-2 pv) Kunto- ja liikehallintatestien tuloksissa ei suuria muutoksia  heikommat vielä heikompia kuin 2005 arvioinnissa Lähde: Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetuksessa OPH 2011.

15 Liikunnan riittävyys 11—15-vuotiailla tytöillä ja pojilla
Liikunnan riittävyys 11—15-vuotiailla tytöillä ja pojilla. Lasten ja nuorten osuus (%), joilla päivittäinen kohtuullisesti kuormittavan liikunnan määrä ylitti vähintään 60 min/vrk % 100 Pojat 90 Tytöt 80 70 60 50 48 % 40 37 % 30 20 24 % 10 15 % 15 % 9 % 11-vuotiaat 13-vuotiaat 15-vuotiaat WHO-Koululaistutkimus 2005—2006

16 Lasten ja nuorten tyttöjen ja poikien liikunta eri maissa Vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien 11—15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet (%) Tytöt Pojat 11-vuotiaat % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 37 Suomi 48 26 Kanada 36 26 USA 33 22 Muut Pohjoismaat 28 21 Eurooppa 29 13-vuotiaat 21 USA 35 16 Kanada 31 15 Suomi 24 15 Muut Pohjoismaat 21 14 Eurooppa 25 15-vuotiaat 14 USA 34 13 Kanada 27 11 Muut Pohjoismaat 15 11 Eurooppa 20 9 Suomi 15 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % WHO-Koululaistutkimus 2005—2006

17 Urheiluseurassa harrastaminen ei yksin riitä!
Urheilevista 8-11-vuotiaista pojista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi 53% Urheilevista 8-11-vuotiaista tytöistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi 46%, Hyvä harjoittelu –selvitys 2008, Nuori Suomi

18 Vähän liikkuvasta liikkujaksi

19 Toimenpide-ehdotukset tiivistetysti Lähde: Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret –selvitystyö, 2010. Alle kouluikäiset Vanhemmilla on päävastuu lapsen liikkumisesta Liikunnan edistäminen päivähoidon ja neuvolan perustyöksi Kouluikäiset lapset Koulupäivän aikana tunti liikettä jokaiselle oppilaalle joka päivä Ilman tehostettuja toimenpiteitä liikkuvat vain aktiiviset lapset Lisää innostavia liikkumisen paikkoja lähelle lasta Nuoret Aito osallisuus liikuttaa: Lisää liikuntaa nuorten omin voimin ja toimin Hyvä seura pitää mukanaan kaikki nuoret harrastajansa

20 Esimerkki toimijoiden yhteistyöstä Vähävaraisuus osallisuuden esteenä
Nuorten LiikuntaLaturi Jyväskyläläisten 13–19 -vuotiaiden nuorten oma maksuton liikuntatuote. Ydinajatus on tarjota ilmaista tekemistä hyvällä fiiliksellä. Ei sitoutumista yhteen lajiin tai vuoroon. Järjestö vähävaraisten lapsiperheiden harrastusta tukemassa Pelastakaa Lapset ry tukee Lappeenrannassa jokaisen vähävaraisen lapsen yhtä harrastusta (max 400 € / vuosi). Vuonna 2010 järjestö lahjoitti n € vähävaraisille perheille + 30 000€ lasten uinnin opetukseen. HPK juniorijääkiekon kummipelaajajärjestelmä. joukkueenjohtajien esityksestä tuetaan kausimaksuissa taloudellisesti aktiivisia ja innostuneita pelaajia. Pelaajan sosioekonominen asema on keskeinen tekijä kummipelaajaa valittaessa Suunnitelma Perhesetelin käyttöönotosta Perheseteli olisi tarkoitettu vanhempien ja heidän lastensa (alle 18-vuotta) yhteisen (yhteinen osallistuminen edellytyksenä) hyvinvointia edistävän tekemisen ja toiminnan kustantamiseen. Kannustetaan vanhempia viettämään yhteistä aikaa lastensa kanssa Tarjoaa yrityksille konkreettisen tavan kannustaa ja palkita isää tai äitiä työntekijänä.

21 Icehearts Joukkue Arvomaailma, joka antaa kaikille mahdollisuuden 7 v.
Perheet Koulutyö (sosiaalityö) 12 v. Koulutyö on täsmäkeino koulujen rauhoittamiseen ja erityiseen tukeen. Kaikki joukkueen lapset eivät tarvitse koulutyötä 18 v. Arvomaailma, joka antaa kaikille mahdollisuuden

22