Vaiettua tietoa tasa-arvosta – kirjan julkistus

Esitys aiheesta: "Vaiettua tietoa tasa-arvosta – kirjan julkistus"— Esityksen transkriptio:

1

2 Vaiettua tietoa tasa-arvosta – kirjan julkistus 22.2.2011
Todistan oikeaksi tässä tilaisuudessa kolme pääväittämää: A. Kokoaikatyötä tekevät miehet tekevät vuodessa noin 20 % enemmän työtunteja kuin naiset (ilman tuntiperustaisesti maksettuja ylityötunteja). B. Tilastokeskuksen julkaisemat palkkatilastot perustuvat säännöl- lisen työajan teoreettisiin tunteihin, joiden mukaan kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten tuntimäärä on suunnilleen sama. C. ”Sama palkka samanarvoisesta työstä”-periaate, siten laskettuna kuin ILO, YK, EU ja ex. tasa-arvovaltuutettu Tuulikki Petäjäniemi ovat määritelleet, tuottaa tuloksen: - Miehen euro on alle 98 senttiä bruttoansiona, ilman eläke-etuuden huomioimista - Miehen euro on alle 92 senttiä bruttoansiona, eläke-etuus huomioimalla Huom. Palkkatilille maksettuna nettoansiona eli”palkan ostovoimana” mies saa vielä noin 4-5 c vähemmän!!!

3 Kuka on työaika- ja palkkatilastotutkija, emeritus,
Pauli Sumanen ???? Oma määritelmä: Maatiaisjärjellä varustettu kylähullu, joka ui vastavirtaan ja upottaa työelämästä vieraantuneiden ja kirjaviisaiden työaika- ja palkkatutkimuksia. Minua ei hyväksytty Tampereen Yliopiston ylläpitämän Tasa-arvotiedon keskuksen minna.fi:n asiantuntijatietokantaan, koska - minä en ole tohtori (ja/tai)‏ - minä en toimi missään tutkijana. Siksi minä en saa ostetuksi Tilastokeskukselta verovaroin kerättyä aineistoa, en edes 10 vuotta vanhaa. Joten suhtautukaa varauksella esittämiini tutkimustuloksiin. Varauksella minäkin olen suhtautunut ”virallisiin” työaika- ja palkkatilastotutkimuksiin ja siten päässyt selville asioiden oikeasta laidasta.

4 Graafissa kokoaikatyötä jatkuvassa työsuhteessa tekevät palkansaajat
Graafissa kokoaikatyötä jatkuvassa työsuhteessa tekevät palkansaajat. Naisten osuus nousee hieman, jos mukaan otetaan täysiaikaista työtä tekevät määräaikaiset.

5 A1. Miehen ja naisen tehdyt työtunnit
Työtunnit olen laskenut Tilastokeskuksen ajankäyttötilasto- materiaalista: ”Ajankäytön muutokset 1990-luvulla” , Iiris Niemi, Hannu Pääkkönen Kaikkien palkansaajien tehdyt työtunnit sisältäen ylityöt ovat: Miespalkansaajat tuntia vuodessa Naispalkansaajat tuntia vuodessa Osa-aikaisia: Miehistä n. 8 %, naisista n. 17 % Rahana maksetut ylityötunnit: Miehet 42 t/vuosi, naiset 18 t/v. Kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten todella tehdyt työtunnit vuodessa ilman tuntiperustaisesti maksettuja ylityötunteja ovat: Miehet 2133 tuntia / v. eli noin 46,4 tuntia/vko Naiset tuntia / v. eli noin 38,7 tuntia/vko Miehet tekevät noin 19,7 % enemmän työtunteja.

6 A2. Mistä miehen ja naisen vuosityötuntien ero johtuu?
1. Rakenteellinen ero 2. Kokonaistyöaikaa tekevät pääasiassa miehet (yli henkeä)‏ 3. Naiset vaihtavat 30 % ylitöistään vapaaksi, miehet 16 %. 4. Erot sairauspoissaoloissa. 5. Miehet tekevät palkatonta ylityötä noin 28 minuuttia viikossa, naiset noin 16 minuuttia. 6. Miehet vaihtavat useammin työpaikkaa kuin naiset 7. Miehet tekevät useammin matkatyötä kuin naiset. Vuosityötuntitaulukko Työministeriön nettisivuilta: Yksityisellä sektorilla yli 60 % miehiä, kuntasektorilla noin 80 % naisia, valtiolla 50/50%.

7 A3. Muita tutkimustuloksia, jotka tukevat laskelmaani:
1. Hannu Pääkkösen väitöskirja 2010: Parisuhteissa, joissa kumpikin puoliso tekee koko- päivätyötä, mies n. 42 tuntia/vko, nainen n. 33 tuntia/vko 2. Iiris Niemi: Social Indicators Research 30. ss (1993): Miehet 40,5 tuntia, naiset 33,5 tuntia/vko 3. Raija Julkunen, Jouko Nätti: ”Työn jakaminen” s.37: Johtaviin ja asiantuntija-asemiin kuuluu ”totaalityöaika” 4. Raija Julkunen, Jouko Nätti ja Timo Anttila: ”Aikanyrjähdys” s. 11: Ylemmän johdon ja vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien keskimääräinen viikko- työaika on tuntia. (huom: ¾ miehiä!!!)‏ Sivu 88: Akateemiset ihmiset eivät välttämättä itsekään tiedä, millainen työaika heillä on. Kokonaistyöaikaisissa 2/3 miehiä. 5. Akavaaka 2010: henkeä teki yli 48 tuntia/vko Valitettavasti sukupuolijakoa ei ole ilmoitettu muilta kuin Akavalaisilta, joissa 2/3 miehiä.

8 A4. Hannu Pääkkösen väitöskirjasta ”Perheiden aika ja ajankäyttö
Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä.” sivulta 62 Musta palkki = ansiotyö, harmaa palkki = kotityö Ansiotyötä tekevistä noin 80 % on parisuhteessa.

9 A5.

10 A6.

11

12 M.O.T. B1. Tilastokeskuksen palkkatilastojen kuvaus:
”Palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä mittaava tilasto.” M.O.T.

13 B1b. Lyhyen matematiikan tehtävä ylioppilaskirjoituksiin:
Jos naisten kuukausipalkat ovat 80 % miesten kuukausipalkoista ja samojen naisten tuntipalkat 79 % miesten tuntipalkoista, kuinka paljon enemmän/vähemmän miehet tekevät työtä kuukaudessa kuin naiset? Ratkaisu: Merkitään: m=miesten kuukausipalkka n= naisten kuukausipalkka a=miesten työaika kuukaudessa x=miesten ja naisten työajan ero kuukaudessa Ratkaistaan yhtälöryhmä: n : m = 0,8 (n : (a + x)) : (m : a) = 0,79 Vastaus: x = 0,01 : 0,79 = 0,01266 eli 1,266 % enemmän. Esimerkiksi, jos naiset tekevät 170 tuntia kuukaudessa, miehet tekevät 2,15 tuntia enemmän.

14 B2. Anna-Maija Lehdon tutkimus miesten ja naisten palkoista
Tutkimus: ”Sukupuolten palkkaero” Suomen Viralliseksi Tilastoksi (=SVT) merkitystä kirjasta ”Tasa-arvo työoloissa”, Lehto, Sutela. s. 113 Palkkarakennetilaston mukaan kokoaikatyössä olevat naiset ansaitsivat 79,5 % miesten ansioista (ei ylitöitä mukana). s.112 Verotusrekisterin mukaan naisten palkkojen osuus oli 78,7 % miesten ansioista (ylityöt mukana)‏ s. 111 Työolotutkimuksen mukaan naisten kuukausiansioiden osuus oli 79,5 % miesten ansioista (ei ylitöitä mukana)‏ s.112 Tulonjakotilaston mukaan naisten osuus miesten ansioista oli 78,4 % (ylityöt mukana)‏ Ylitöiden vaikutus on noin 1 %. Verotusrekisterissä, Työolotutki- muksessa sekä Tulonjakotilastossa ei ole huomioitu eripituista työaikaa. Siten Palkkarakennetilasto ja ansiotasoindeksitilasto, jotka molemmat pohjautuvat samalle palkka-aineistolle, on pakko perustua oletukselle, että miehen ja naisen työaika on yhtä pitkä.

15 B3. Kokonaistyöaika / kokonaispalkkaus
Tilastokeskuksen tutkijat eivät tunne kumpaakaan käsitettä, sillä Tilastokeskuksen kyselyissä työaikamuodoissa ei ole valittavana ”kokonaistyöaikaa”, eikä palkkaustavoissa ”kokonaispalkkausta”. Kuitenkin meillä Suomessa kokonaistyöajan piiriin kuuluu valistuneen arvaukseni mukaan yli miestä ja ehkä naista. Työaikalaki /605 § 39: ”Johtavassa asemassa oleva työntekijä sekä työntekijä, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa työntekijöiden työhön, saavat kuitenkin sopia, että 22 ja 33 §:ssä tarkoitetut korvaukset maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena.” Pykälä 22 käsittelee yli- ja lisätyötä ja pykälä 33 sunnuntaityötä.

16 1. Ote Tilastokeskuksen palkka-aineiston kuvauksesta:
B4. 1. Ote Tilastokeskuksen palkka-aineiston kuvauksesta: ”Tilastokeskuksen käyttämän palkkamateriaalin aineistokuvauksessa sanotaan näin: ”Palkkarakennetutkimus kuvaa kokonaistyöajan – ei tehdyn työajan ansioita.” ”Kokonaistyöajan tunnit on määritetty henkilökohtaisen säännöllisen viikkotyöajan sekä tilastointijakson keskimääräisten palkattujen lisä- ja ylityötuntien perusteella.” 2. Ote Tilastokeskuksen tutkijan Harri Nummilan sähköpostista, jossa kysyin, mitä tunteja käytetään palkkatilastoissa: ”- Luvut ovat työehtosopimusten säännöllisen työajan keskiarvoja. Palkkatilastossa ei lasketa vuosityöaikaa. - Luvut kuvaavat teoreettista säännöllistä viikkotyöaikaa. Siinä ei ole huomioitu lomia, poissaoloja tai ylitöitä.” Tilastokeskus käyttää teoreettista säännöllistä viikkotyöaikaa, jonka mukaan miesten ja naisten työajoissa on alle 1 %:n ero. Tilastokeskuksen Ajankäyttötilaston mukaan miehet tekevät arkitodellisuudessa ”sorvin ääressä” noin 20 % enemmän työtunteja kuin naiset. Tätä ristiriitaa ei kukaan ole tuonut julki ennen minua.

17 B5. Miten tuntipalkka on pystytty laskemaan?
Kokoaikaiset Tuntiansio määritelty Kk-ansio määritelty Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Sotilaat Tilastokeskuksen aineistosta voidaan 474 johtajaa lukuun ottamatta laskea tuntipalkka. Mikähän on näiden johtajien kuukausityöaika Tilastokeskuksen laskelmassa? Varmasti sama kuin saman yrityksen lähetinkin. Samoin esim. kenraaleille on pystytty laskemaan tuntipalkka.

18 C1. Helsingin Sanomat : ____________________________________________________ Naisten ja miesten palkkaeroissa on pinnisteltävää. ... Samapalkkaisuustavoitteen etenemistä on seurattu kymmenkunta vuotta kokoaikaisten palkansaajien säännöl- lisen työajan kuukausiansioilla. Tarkastelussa ovat peruspalkka, säännölliset lisät, tulos- ja suoritusperusteiset palkanosat sekä tulospalkkiot. Jotta erilaiset työtuntimäärät eivät vaikuttaisi, on katsottu selkeäksi tarkastella säännöllisen työajan tuloja. Pentti Arajärvi Samapalkkaisuusohjelman seurantaryhmän puheenjohtaja Helsinki Niinpä niin. Erilaiset työtuntimäärät eivät vaikuta, koska tilasto ei perustu tehtyyn työhön !!!!!!!!!!! HS ja Julkisen Sanan Neuvosto eivät hyväksyneet minulle vastineoikeutta.

19

20 C3. Miten tehdään palkkavertailu tasa-arvomielessä oikein?
Tavoite on selvä:”Samanarvoisesta työstä sama palkka” Määrityksiä laskentaan löytyy näistä: 1. ILO:n samapalkkasopimus nro 100 vuodelta 1953 2. YK:n naisten oikeuksien julistus vuodelta 1986 3. Suomea sitoo EU:n palkkadirektiivi 2006/54/EY 4. Suomen Perustuslain pykälä 6: ”Ketään ei saa ilman hyväk- syttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, ... perusteella.” 5.. Ex. tasa-arvovaltuutettu Tuulikki Petäjäniemi: ”Selvitys hallituksen samapalkkaisuusohjelman rakentamisen edellytyksistä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa” (STM työryhmämuistio 2004:13). Selvityksen perusteella ”kolmikantaisesti” on pureuduttu palkkatasa-arvokysymyksiin vuodesta 2005 tähän päivään asti. Olen määritellyt samanarvoiseksi työksi miehelle ja naiselle yhden normaalin tehdyn työtunnin normaalina työaikana (kello 7-18).

21 C4. ILO:n sopimus nro 100 1 artikla Tässä sopimuksessa
a) sanonta "palkka" tarkoittaa varsinaista pohja- tai vähimmäispalkkaa sekä kaikkia muita palkkaetuja, jotka työnantaja suoraan tai välillisesti suorittaa työntekijälle työsuhteen perusteella joko rahana tai luontoisetuina; b) sanonta "sama palkka samanarvoisesta työstä miehille ja naisille" tarkoittaa palkkaperusteita, jotka on määrätty ilman työntekijän sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää. 2 artikla 1. Jokaisen jäsenvaltion tulee voimassaolevan palkkojenmääräämismenetelmän mukaisella tavalla edistää ja, siinä määrin kuin tämä menetelmä sallii, turvata samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavan saman palkan periaatteen soveltaminen kaikkiin työntekijöihin. 2. Tätä periaatetta voidaan soveltaa: a) kansallisella lainsäädännöllä; b) lainsäädännössä määrätyllä tai tunnustetulla palkanmääräämisjärjestelmällä; c) työnantajien ja työntekijöiden välisillä työehtosopimuksilla; tai d) yhdistämällä a-c kohdissa mainittuja soveltamistapoja. 3 artikla 1. Mikäli siten voidaan helpottaa tämän sopimuksen täytäntöönpanemista, on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka edistävät työtehtävien objektiivista arvostusta suoritettavana olevan työn perusteella. 2. Tässä arvostuksessa käytettävistä menetelmistä saavat päättää palkkaperusteiden määräämisestä vastuussa olevat viranomaiset tai, milloin sellaiset perusteet määrätään työehtosopimuksissa, näiden sopimusten osapuolet. 3. Palkkaeroja, jotka vastaavat, työntekijän sukupuolta huomioon ottamatta, tällaisen objektiivisen arvostuksen perusteella todettuja eroavuuksia suoritettavana olevassa työssä, ei ole pidettävä samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavan saman palkan periaatteen vastaisina. 4 artikla Kunkin jäsenvaltion tulee tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi olla sopivalla tavalla yhteistyössä asianomaisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

22 C Mitä korjattavaa on Tilastokeskuksen palkkavertailuissa, jotta niistä saadaan ”sama palkka samanarvoisesta työstä” - kelpoinen palkkavertailu? Korjaus 1. Ero tehdyissä työtunneissa Miehet- 20,5 % Korjaus 2. Palautetaan asevelvolliset Miehet - 3,5 % Korjaus 3. Työaika- ja olosuhdelisät pois Miehet - 1,5 % Korjaus 4. Urakka-, provisio- ja palkkiolisät pois Ei tilastoja Korjaus 5. Äitiys- ja vanhempainraha Naiset - 0,9 % Korjaus 6. Myöhennetty palkka (=työeläke) Naiset yli +8 % Korjaus 7. Naisten alhaisempi täyden eläkkeen alkamisikä Ei tilastoja

23 C6. ”Sama palkka samanarvoisesta työstä”- mallilla tehty palkkavertailu antaa lopputulokseksi:
A. Ilman eläke-etuutta: Mies saa bruttona alle 98 senttiä naisen euroa kohden Mies saa nettona alle 94 senttiä naisen euroa kohden B. Eläke-etuus huomioiden: Mies saa bruttona alle 92 senttiä naisen euroa kohden Mies saa nettona alle 88 senttiä naisen euroa kohden Olen määritellyt samanarvoiseksi työksi miehelle ja naiselle yhden normaalin tehdyn työtunnin normaalina työaikana (kello 7-18)‏ _____________________________________________________________________ Olen myös laskenut yksityisen sektorin kokoaikaisen mies- ja nais- palkansaajan elinikäisen palkkavertailun tehtyä työtuntia kohden. Elinikäisenä pankkitilille tulleina euroina yksityisen sektorin kokoaikaista työtä tekevä palkansaajamies saa keskiarvoisesti noin 90 senttiä samasta tehdystä työpanoksesta, mistä nainen saa yhden euron.

24 C7. Muita tutkimuksia palkoista
Raija Julkunen- Jouko Nätti- Timo Anttila: Aikanyrjähdys Sivulla 99 kerrotaan esimerkki työajoista ja palkoista ylemmässä keskiluokassa. ”Tulot kasvavat työajan mukaan. Kun 1-34 tunnin työviikkoa tekevien keskitulot olivat markkaa, niin 60+ työaikaa tekevien keskitulo oli markkaa.” Teen tuntipalkan laskennan: Hlöä Työaika Ansio Tuntip. Naisia t/vko Mk/kk mk/t. 1-34 tuntia n n. 65 % Yli 60 tuntia n n. 30 % Eli hyvä ansiotaso ei ole aina sama kuin hyvä palkkataso

25 Yhteenveto ”Sama palkka samanarvoisesta työstä” :
1. ”Naisen euro on 80 senttiä” tarkoittaa, että nainen saa 80 % miehen kuukausiansioista. Tämä laskelma perustuu teoreettiseen työaikaan, jossa mies ja nainen tekevät teoriassa yhtä paljon työtä kuukaudessa. Todella tehtyä työmäärää ei oteta huomioon tässä laskelmassa. Kyseessä on siis tyypillinen ansiotasovertailu. 2. ”Miehen euro on 90 senttiä” on laskettu siten kuin ILO, YK, EU ja ex. tasa-arvovaltuutettu Tuulikki Petäjäniemi ovat vaatineet ja laskelma perustuu todella tehtyihin työtunteihin, jotka on saatu Tilastokeskuksen Ajankäyttötilastosta. Samanarvoisena työnä pidetään laskelmassa normaalia työtuntia normaalina työaikana. Kyseessä on ”aito” palkkatasovertailu, joka perustuu arkitodellisiin ”sorvin ääressä” todella tehtyihin työtunteihin, ei teoreettisiin työtunteihin.

26 Tampereen Yliopiston ylläpitämän ”Tasa-arvotiedon keskuksen” asiantuntijatietokannasta (www . minna . fi) hakusanoilla palkka, palkat löytyy seuraavat henkilöt: Alho, Linnea Tutkija SAK ry Anttalainen, Marja-Liisa Erikoistutkija Sosiaali- ja terveysministeriö Lampinen, Pauliina Kehittämispäällikkö VATES-säätiö Lehto, Anna-Maija Kehittämispäällikkö Tilastokeskus Määttä, Paula Tutkija Tampereen yliopisto Martikainen, Riitta Tasa-arvoneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Naapuri, Marja Helena tiedotussihteeri Rajavartiolaitos Pakarinen, Auri Tutkija Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Rantanen Haavisto, Lea Toimitusjohtaja/johtava konsultti JopiArvio Oy Saari, Milja tutkija Helsingin yliopisto Suoranta, Anu Tutkija Helsingin yliopisto Tanhua, Inkeri Tasa-arvokonsultti WoM World of Management Oy Varis, Sirpa tutkija Joensuun yliopisto Haastan heidät kukin erikseen ja kaikki yhdessä perustelemaan, miksi tutkimukseni ei täytä ILO:n periaatteen ”sama palkka samanarvoisesta työstä” mukaista palkkavertailua ja millä perusteella Tilastokeskuksen ansiotasoindeksitilaston palkkavertailu täyttää sen. Molemmat tutkimukset kun eivät voi yhtä aikaa olla oikeassa!

27 STT-17.2.2011: Mies siivoaa kotona entistä useammin.
Kotityöt jakautuvat naisten ja miesten välillä aiempaa tasaisemmin, kertoo Tilastokeskus. Tiedot perustuvat uusimpaan ajankäyttötilastoon vuosilta , sen ennakkotietoihin. Lama on siis syynä siivousajan lisääntymiseen miehillä. Juuri tätä minä olen toitottanut useassakin mediassa: Jos miehille maksettaisiin sama palkka samanarvoisista töistä kuin naisille, he voisivat lähteä kotiin ansiotyöstä vaikkapa tunnin nykyistä aikaisemmin ja osallistua kotitöihin entistä enemmän. Ajankäyttötilaston mukaan se tosin tapahtui väärin perustein: Syöksykierre-Suomessa ( ) noin miestä enemmän kuin naisia joutui kotiin työttömäksi, suuri määrä miehiä oli lomautettuna eikä lopuillakaan ollut työpaikalla neljän jälkeen enää mitään tekemistä. Myös urakat, suoritepalkat ja provisiot alenivat. Tasa-arvoministeri Stefan Wallinin sanoin: Lama on syynä palkkaerojen kaventumiseen.