Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta

Esitys aiheesta: "Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta"— Esityksen transkriptio:

1 Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta

2 Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta
Aineistolinkit Matkailun edistämiskeskus, Vaellus- ja melontareittien suunnitteluoppaat Melontareittien tuotteistaminen ( Outdoors Finland (OF) – teemakohtaiset tuotesuositukset (vaellus, melonta ja pyöräily) ja MEKin vientikelpoisuuden kriteerit ( Suomen Ladun ulkoilureittien vaativuusluokittelija –koulutuksen materiaali. Suomen Standardisoimisliiton ulkoilun ja liikunnan merkit, SFS 4424 Metsähallituksen Retkeilyrakenteiden piirustuskokoelma, 2012 Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteet Jokamiehen oikeudet (Ympäristöministeriön julkaisu) Iloa ja hyötyä esteettömyydestä, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2011 Suomen Ladun reittiluokittelijan aineisto

3 Kurssin tavoitteet Ymmärrys
Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelun lähtökohdat Asiakkaan näkökulman ymmärtäminen ja tarpeet reitin käyttämisen eri vaiheissa Mitä varten teemme tätä työtä? Mihin pääsemme tämän työn kautta? Konkreettiset tulokset Tuotekortti, joka sisältää seuraavat tiedot: merkinnät ja opasteet, saavutettavuus, reitin pituus ja arvioitu kulkemisen kesto, haasteellisuuden kuvaus, vetovoiman kuvaus, reitin kulkuseloste, suositeltava kiertosuunta, vinkit ja hyvä tietää, profiili Reitti on tallennettu paikkatietoon Reitillä on kehittämissuunnitelma Ranskalaisin viivoin kehittämiskohteet ja korjaustarpeet kuvattuna ja yhdistettynä paikkatietoon Eroja teemojen kohdalla Vaellusreiteillä on luokittelu Matkailumelontareiteillä on haasteellisuuden kuvaus, ne ovat ylimaakunnallisia, niissä on huomioitu saavutettavuus, väline- ja varustevuokraamot sekä kuljetuspalvelut. Melontareiteissä rantautumis- ja kantopaikat, padot, kosket ja kierrettävät kohdat sekä kalastuspaikat Pyöräilyreitit on suunniteltu oikeille reiteille. Määrä on pikemminkin laskeva kuin nouseva.

4 Miksi reitit tulisi kartoittaa, tallentaa ja luokitella ?
Kartoitus ja tallennus On kerralla kaikkine tietoineen paikkatietoaineistossa, mahdollistaa jatkokäsittelyn ja jakamisen Mahdollistaa reitin tuotteistamisen ja markkinoinnin Tuo reitille ja reitistöille kävijöitä Reiteistä voidaan tehdä liiketoimintaa Edesauttaa pitkäjänteisen kehittämisen ja yhteistyön syntymistä Luokitus ja tuotekortti palvelee reitin käyttäjiä ja reitin pitäjiä parantaa reitistöjen laatua, turvallisuutta, ylläpitoa ja markkinointia. matkailija tai retkeilijä voi verrata erilaisia reittejä valitakseen itselleen sopivimman

5 Mitkä reitit tulisi kartoittaa, tallentaa ja luokitella?
Esteettömät reitit Paljon käytetyt helpot reitit, joissa kävijöiden kunto, kokemus ja tiedot voivat vaihdella paljon Lyhyet, vilkkaassa käytössä olevat reitit Matkailullisesti tärkeät reitit Reitit, joiden opastustauluja ja viittoja on tarkoitus mittavasti uusia esim. hankkeiden kautta Mitä jättää pois: pururadat, lyhyet kuntopolut, purot, joita ei voi meloa. Melontareitit, jotka kokeneelle melojalle pyöräilyreitit, jotka kohdennettu väärille reiteille.

6 Miten reiteistä liiketoimintaa?
Nykymuodossaan reittien kehittämisen lähtökohdat estävät reittien hyödyntämisen: Hankeraha reittejä suunniteltu ja toteutettu runsaasti hankerahalla viimeisen 10 – 15 vuoden aikana Kehittäminen ja reittejä oikeasti kehittävät ja ylläpitävät tahot eivät ole kohdanneet Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys Ylläpito ja huolto jääneet huomioimatta Mitkä ovat asiakkaan tarpeet: reitin saavutettavuus, käyttäjäryhmät Paikkatieto ja avoimet rajapinnat Yhteistyöverkosto ja toimijat Reittejä käyttäviä organisaatioita ei ole huomioitu Yhteistyön voima Reitistö, reittikokonaisuus On kehitetty yksittäistä reittiä tai kohdetta On kehitetty reittiä yksittäistä käyttäjäryhmää ajatellen Reittiä on kehittänyt yksittäinen taho

7 Mistä hyvä reitti koostuu?
Infrastruktuuri Polkujen pinnoite: pitkospuut, maapinta, sora Sillat ja kaiteet Ylläpito ja huolto Resurssien määrittely: kuka, miten ja milloin. Henkilö- ja raha Sopimuksellisuus Palveluvarustus Kävelijät ja yritykset Taukopaikat: laavut, nuotiopaikat Kodat, huoltorakennukset Varastot Roskahuolto ja ohjeistus Saavutettavuus Miten reitin alkuun ja loppuun Julkinen liikenne ja parkkipaikat GPS –koordinaatit Informaatio Painetut ja mobiilikartat – ja oppaat GPS Sähköinen informaatio Vetovoima ja kiinnostavuus Luonto Kasvit, puut ja pensaat, eläimet ja linnut Vesistöt Kulttuuri Historia, henkilöt, tapahtumat, kansantarinat Ihmisen jättämät jäljet Ilmasto: vuodenajat Käytettävyys viitoitus ja opasteet Luokittelu, haasteellisuuden ja kohderyhmän kuvaus Esteettömyys Mistä hyvä reitti koostuu?

8 Reitti – reittiverkosto –luonto- ja aktiviteettimatkailualue
Käyttäjät liikkuvat laajalla alueella. Kohteesta noin 50 km on nyrkkisääntö. Muodostuu useammasta aktiviteetista. Priorisointi: Priimareitit, jotka kiinnostavat kansainvälisesti – vain paikallista merkitystä omaavat reitit. Kulkee yleensä monen kunnan alueella. Reittiverkosto koostuu useammasta reitistä, jotka muodostavat jonkun kohteen ympärille helposti saavutettavan reittikokonaisuuden. Melon-tareitti Retki-pyöräily-reitti Muut reitit ja polut Vaellus-reitti Sauva-kävely-reitti Maasto-pyöräily-reitti Maanomistajat. Sopimuksellisuus. Halkaisija noin 100 km Usein helpoin ja väärinymmärretyin reitti. Reittiverkostosta luonto- ja aktiviteettialueeseen: Seikkailuaktiviteetit Luontoharrasteet Talviaktiviteetit Ei ole sama kuin vaellusreitti. Hyvä potentiaali kapealle kohderyhmälle.

9 Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen
2. vaihe: Primääri tavoite luoda liiketoimintaa ja parantaa kunnan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Saavutettavuus Käytettävyys Informaatio Ylläpito ja huolto Palveluvarustus Infrastruktuuri Vetovoima- ja kiinnostavuus Tuotekortit on tehty. Yli kuntarajojen: mitä muilla on??? Kotimaiset käyttäjät. Asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat. Ulkomaiset omatoimiset. Potentiaali alkaa hahmottua. 3. vaihe: Tavoite rakentaa maakunnan brändiä, vetovoimaa ja kiinnostavuutta reittiverkoston avulla. Yhteinen tahtotila alkaa hahmottua. Tiedon jakaminen mahdollisimman monelle taholle. Tiedon jalostaminen eri tarpeisiin ja eri kohderyhmille. Matkailuelinkeinon kouluttaminen. Ylläpito- ja huoltotoimintamallien luominen. Tiedon vaihto eri toimijoiden kesken. Valikoima uusia, kehitettäviä reittejä. Kohderyhmät ja viestintäkanavat alkavat laajentua. 4. vaihe: Reittiverkosto on merkittävä tekijä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä ja matkailutulon tuoja Yhteiset ylläpito- ja huoltotoimintamallit Yhteiset reittien jatkokehityssuunnitelmat. Talviretkeily, luontoharrasteet, seikkailuaktiviteetit Kesä-, talvi- ja urheilumatkailukeskukset hyödyntävät näitä. Vapaa-ajan asukkaiden viipymä pidentynyt merkittävästi. Viikko-ohjelmat pyörivät, uutta ohjelmapalvelutoimintaa. Runsaasti ulkomaisia matkailijoita. Majoitusyritysten sesongit pidentyneet, käyttöasteet parantuneet ja uusia asiakasryhmiä. Monipuolinen verkko- ja jakelukanavakokonaisuus. Retki-pyöräily-reitti Melon-tareitti Vaellus-reitti Maastopyöräily-reitti Sauva-kävely-reitti Muut reitit ja polut