AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS Johtaja Marita Savola OPM 29. 9

Esitys aiheesta: "AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS Johtaja Marita Savola OPM 29. 9"— Esityksen transkriptio:

1 AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS Johtaja Marita Savola OPM 29. 9

2 Hallituskauden keskeiset uudistukset toimeenpanossa
Opetusministeriön hallinnonalalla Yliopistouudistus, uusi yliopistolaki ja ammattikorkeakoululaki Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma Rakenteellinen kehittäminen: korkeakoululaitoksen rake-suuntaviivat ja ammattiopistostrategia Opetushenkilökunnan osaaminen ja täydennyskoulutus Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön kannalta merkittäviä myös PARAS-hanke ja VOS 2010–uudistus Aluehallintouudistus Sosiaaliturvauudistus Työelämän kohtaanto ja taantuman vaikutusten lieventäminen Maahanmuuttajien työllistyminen, koulutus ja integraatio Ikääntymispolitiikan selvityshanke Politiikkaohjelmat

3 Vaatinut runsaasti taustavalmistelua myös aikuiskoulutusasioissa: kts
Vaatinut runsaasti taustavalmistelua myös aikuiskoulutusasioissa: kts. ja vapaa sivistystyö=>tutustu tarkemmin/ajankohtaista aikuiskoulutuksessa AKKU-johtoryhmän väliraportit (OPM 2008:20 ja 2009:11) ja kannanotot Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma (OPM 2009:12) AKKU-uudistukseen liittyvä korkeakoulujen aikuiskoulutustyöryhmä (OPM 2008:38) Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmän uudistaminen (OPM 2009:15) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishanke OPM/OPH Ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen käyttöönotto (OPM 2008:26) Näyttötutkintojärjestelmän sähköinen opiskelijapalautejärjestelmä (AIPAL) käyttöön 2008/2009 Oppisopimuskoulutuksen tila ja kehittäminen: selvitysmiehen raportti (OPM 2009:1) Liikenneopettajakoulutuksen uudistaminen (erikoisammattitutkinto) => Opetustoimen henkilöstökoulutuksen uudistaminen (OPM 2007:45) ja neuvottelukunta 01/2008 Osaava-työryhmän esitykset täydennyskoulutusvelvoitteen toteuttamisesta (OPM 2009:16) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lainsäädännön uudistaminen (OPM 2009:3) Lukion aineopintojen rahoitusryhmä (aikuisopiskelu, maahanmuuttajat) =>VTA2009/10 KAN-arvioinnit: työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, VST-opetushenkilökunta Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, ESR-kehittämisohjelma ja EU-verkosto Maahanmuuttajien työllistymistä, koulutusta ja integraatiota koskevat toimenpiteet Noste-ohjelman tulokset (OPM 2009:35) ja niiden hyödyntäminen OECD:n aikuisten taitotasomittauksen (PIAAC) kansallinen toteutus (OPM/TEM) UNESCO:n aikuiskoulutuksen maailmankonferenssi toukokuu => marraskuu/2009 (Brasilia) Asetus Elinikäisen oppimisen neuvostosta ja uusi neuvosto kaudelle

4 Aikuiskoulutukseen osallistuminen runsasta mutta jakautuminen epätasaista
vuosittain lähes 1,7 milj. henkilöä ja yli 52 % työikäisestä väestöstä osallistumisesta pääosa vapaan sivistystyön opintoja osallistumisen kasvu tasaantunut – suuntana työelämässä tapahtuva oppiminen, informaalit oppimismuodot – taantuman vaikutukset? vaikka yleinen osallistumisaste OECD-maiden kärkeä, tasa-arvo edelleen suuri haaste eniten osallistuvat: korkeastikoulutetut, hyvässä työasemassa olevat, kaupungeissa asuvat, naiset tavoitteena nostaa työikäisen aikuisväestön vuotuinen osallistumis-aste 60 prosenttiin => 2012 sekä laajentaa osallistumispohjaa: vähänkoulutetut tai vanhentuneen koulutuksen varassa olevat, maahanmuuttajat, yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö, yli 55-vuotiaat

5 Aikuiskoulutuksen menot VTAE 2010 / opetusministeriön pääluokka yht
Aikuiskoulutuksen menot VTAE 2010 / opetusministeriön pääluokka yht. noin 868,5 milj. euroa = yli 12 prosenttia ministeriön pääluokan menoista, noin 44 milj. euroa enemmän kuin 2009 talousarviossa, yli 40 prosenttia ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen vapaa sivistystyö, yleissivistävä aikuiskoulutus ja neuvontatoiminta (vst-vos, järjestö-vas, aikuisten perus- ja lukio-opetus) 202,6 Meuroa ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus (perus- ja lisäkoulutus, ammatilliset erikoisoppilaitokset) 368,1 Meuroa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus (aikuisten amk-tutkintokoulutus, ylemmät amk-tutkinnot, ammatilliset erikoistumisopinnot ja avoin amk) 79,6 Meuroa yliopistojen aikuiskoulutus (avoin yliopisto ja erillisen opinto-oikeudet, oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja yli 25-vuotiaana aloittaneiden tutkintokoulutus/arvio) 191,0 Meuroa opetustoimen henkilöstökoulutus ja aikuiskoulutuksen kehittäminen 27,2 Meuroa euroa

6 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) lähtökohdat
Hallitusohjelman mukaan toimeenpannaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Tavoitteena hallinnon, rahoituksen, etuuksien ja tarjonnan selkiyttäminen. Kattaa ammatillisen ja korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, henkilöstökoulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen. Koskee myös oppisopimuskoulutusta sekä maahanmuuttajien aikuiskoulutusta Tukee osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä, ammatillista liikkuvuutta, työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista sekä työllistymistä ja työssä pysymistä erityisesti muutos-tilanteissa. Nyt keskiössä: taantuman vaikutusten lieventäminen! Painopisteenä työelämässä tapahtuva oppiminen ja kysyntälähtöisyys Valmisteltu johtoryhmässä, jossa mukana keskeiset ministeriöt OPM, TEM ja STM sekä työelämän keskusjärjestöt.

7 AKKU-valmistelu on edennyt aikatulussa
Hallituksen iltakoulu => periaatelinjaukset ja aikataulu Ensimmäinen väliraportti kesäkuussa 2008 (OPM 2008:20) Akku-linjaukset SATA-komitealle ja ALKU-uudistukseen lokakuu 2008 Akku-ehdotukset ns. taantumapakettiin => LTA Sivistyspoliittinen ministeriryhmä (pääehdotukset) Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä (etuudet) Pääehdotukset sisältävä toinen väliraportti (OPM 2009:11) Tavoitteena toimeenpano 2010 alkaen – osittain jo liikkeellä AKKU -johtoryhmän työ jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka mm. etuusjaoston eräät tehtävät ehdotusten toimeenpanon seuranta ja koordinaatio AKKU-materiaali saatavilla osoitteessa: => koulutus => aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö

8 AKKU-johtoryhmän ehdotusten lähtökohdat
Tavoitteena 2010-luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä, jossa painopisteenä kysyntä- ja työelämälähtöisyys, työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen sekä tutkintojen ja tutkinnon osien joustava yhdistely Lähiajan toimenpiteissä painottuvat taantuman vaikutusten lieventäminen, työllisyyden edistäminen sekä työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin vastaaminen – pitemmällä aikavälillä työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kohtaanto-ongelmien helpottaminen Lähtökohtana koko työikäisen aikuisväestön kannustaminen osaamistaan parantavaan koulutukseen koko työuran ajan Tavoitteena vuotuisen aikuiskoulutukseen osallistumisasteen nostaminen 60 prosenttiin ja osallistumispohjan laajentaminen nykyistä kattavammaksi: vähänkoulutetut, vanhentunut koulutus, maahanmuuttajat, yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö, yli 55-vuotiaat -

9 AKKU-ehdotusten pääviestit
Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisätään Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista laajennetaan Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti Työ- ja elinkeinohallinnon rooli vahvistuu työvoiman osaaminen edistäjänä Osaamisen tunnustamisella joustoa ja tehokkuutta Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoitukseen uusia muotoja Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla Osuvuutta ja laatua aikuisopiskeluun neuvonta- ja ohjauspalveluilla Ministeriöiden yhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi Aikuiskoulutustuen taso korkeammaksi ja etuusjärjestelmä selkeämmäksi

10 Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisättävä
Tuloksellisuuden roolia rahoituksen määräytymisessä kasvatetaan ja kriteereissä huomioon koulutuksen vaikuttavuus ja kohdentuminen työelämän tarpeiden mukaisesti Ammatillisen lisäkoulutukseen tuloksellisuusrahoitus: vuodesta 2010 lähtien tuloksellisuusrahoituksena 3 % perusteena tutkinnot, 2012 lähtien myös tutkinnon osat ja aiemmin hankittu osaaminen, jolloin osuus suurempi Koulutuksen laadunvarmistusta parannetaan: ammatillisessa koulutuksessa käyttöön laadunvarmistusjärjestelmien ulkopuoliset arvioinnit Koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut yhteistyöhön paikallisella tasolla yritysten ja työyhteisöjen kanssa: hakeva toiminta, koulutustarvekartoitukset Työntekijöiden oppimismahdollisuuksia ja uudistumiskykyä työpaikoilla tuetaan myös työelämän kehittämisohjelmilla

11 Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään
Oppisopimuskoulutuksen tarjontaa lisätään työelämän tarvetta vastaavaksi Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitetaan 2009 Maahanmuuttajien tarpeisiin räätälöidään oppisopimus(tyyppistä) koulutusta Työvoimapoliittiseen koulutukseen opso-tyyppinen toimintamalli "TOPPIS" Työpaikalla tapahtuvaa oppimista varten kolmikantainen yhteistyöelin OPM, OPH ja TEM tehostavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjeistusta Lisätään työpaikkaohjaajien koulutusta: kaikilla työpaikoilla joissa tp-opiskelua tulee olla käytettävissä osaava työpaikkaohjaaja Lisätään työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan rahoitusta 6 =>10 Meuroon 2012: pk-yritysten ja koulutuksen järjestäjien verkostoituminen Oppisopimuskoulutuksen ja oppisopimustyyppisen koulutuskorvaukset työnantajien todellisia kustannuksia vastaaviksi => erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin toimia koulutustyöpaikkoina parannusta

12 Oppisopimuskoulutuksen rahoitus, ohjaus ja laatu
Oppisopimuskoulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmää kehitetään ottamaan paremmin huomioon työelämän tarpeet, toiminnan tuloksellisuus ja työvoimakapeikot: tuloksellisuusrahoitus laajenee ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusmittarit myös oppisopimuskoulutuksen kattaviksi parannetaan kustannusten ja rahoituksen vastaavuutta: selvitetään oma kustannuspohja, alakohtaiset yksikköhinnat, laskentapäivien määrä, työnantajan koulutuskorvaukset jne. kevään 2009 aikana selvitetään opiskelijamäärien säätelyn eri vaihtoehdot osana VOS-uudistusvalmistelua. Laaditaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjille suositukset yhtenäisistä toimintakäytännöistä (mm. viranomaistehtävät, henkilökohtaiset opiskeluohjelmat, työpaikalla tapahtuva opiskelu, tietopuolisen koulutuksen järjestäminen, alihankintatoiminta) Aluehallintoviranomaisen roolia oppisopimuskoulutuksen informaatio-ohjauksessa vahvistetaan Työpaikkaohjaajien koulutusta tehostamalla laatua myös oppisopimuskoulutukseen.

13 Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti
Lisätään joustavuutta ammatillisten tutkintojen suorittamiseen: esim. osa kerrallaan, vain yksittäisiä osia, monipuolisempi yhdistely uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi => muutoksia rahoitusjärjestelmään, koulutustarjontaan ja ohjaukseen: henkilökohtaistaminen, näytöt. Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot asemoidaan työelämän osaamistarpeiden kannalta johdonmukaisesti tutkintojärjestelmään kansallisen viitekehyksen laadinnan yhteydessä Lisätään näyttötutkintojärjestelmän kannalta keskeisten tutkintotoimikuntien resursseja ja yhdenmukaistetaan toimintaperiaatteita ohjeistuksen ja koulutuksen avulla Turvataan OPH:lle riittävät voimavarat tutkintojen kehittämiseen Toteutetaan ammatillisten tutkintojen kehittämishanke (OPM, OPH, työelämän järjestöt)

14 Työ- ja elinkeinohallinnon roolia työpaikkojen ja työvoiman osaamisen edistämisessä vahvistetaan
Kehitetään toimintamalleja, joissa hyödynnetään koulutuksen, muiden työvoimapalveluiden, tuotteistettujen yrityspalveluiden sekä työyhteisöjen kehittämis- ja innovaatiopalveluiden tarjoamia synergiaetuja Vahvistetaan ennakointitoimintaa sekä proaktiivista varautumista työnan-tajien osaamistarpeisiin erityisesti rakennemuutos- ja kasvustilanteissa Lisätään yhdessä työnantajan kanssa suunniteltua ja rahoitettua yhteishankintakoulutusta ja kehitetään koulutustuotteita eri työmarkkina- ja suhdannetilanteisiin Parannetaan vailla riittävää ammatillista koulutusta olevien ja aliedustettujen ryhmien ohjaus- ja neuvontapalveluja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa mahdollisuudet tutkinnon, tutkinnon osan tai muun ammattipätevyyden suorittamiseen

15 Osaamisen tunnustamisella ja henkilökohtaistamisella joustavuutta ja tehokkuutta opiskeluun ja resurssien käyttöön Kehitetään ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä korkeakoulujen koulutustarjontaa ja rahoitusperusteita kannustamaan eri tavoin hankitun osaamisen tunni/ustamista sekä koulutuksen henkilökohtaistamista Laaditaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen, työelämän toimijoiden ja sidosryhmien kanssa valtakunnalliset suositukset aikaisemmin hankitun osamaisen tunni/ustamisen periaatteista ja menettelyistä Levitetään osaamisen tunni/ustamiseeen ja henkilökohtaistamiseen liittyvät hyvät käytännöt koko järjestäjäkentän käyttöön koulutuksen ja kehittämishankkeiden avulla Vahvistetaan opetushenkilökunnan osaamista suuntaamalla täydennyskoulutusrahoitusta aikaisemmin hankitun osaamisen tunni/ustamisen ja henkilökohtaistamisen tehostamiseeen

16 Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan
Poistetaan vailla ammatillista tutkintoa olevilta opiskelijamaksut vuoden 2010 alusta ammatillisessa lisäkoulutuksessa Lisätään määräaikaisesti vailla tutkintoa tai vanhentuneen koulutuksen varassa oleville tarkoitettua ammatillista perus- ja lisäkoulutusta ja AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta (ns. taantumapaketti) Uudistetaan rahoitusperusteita (esim. korkeampi yksikköhinta) vuodesta 2011 lähtien niin, että ne kannustavat haastavien kohderyhmien koulutukseen Parannetaan opetushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien valmiuksia oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja tuetaan opetusjärjestelyillä ja ohjauksella erityistä tukea tarvitsevien opiskeluprosessia ja työllistymistä

17 Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoituspohjaan uusia muotoja
Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitetaan syksyllä 2009 (LTAE) ja laajenee kysynnän kehityksen mukaan Eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamisesta valtakunnalliset linjaukset. Erityispätevyydet otetaan käyttöön uutena täydennyskoulutuksen muotona Tutkinnon osien suorittamismahdollisuudet laajenevat: erillinen opinto-oikeus, avoin korkeakouluopetus (maksullinen) => vähentää epätarkoi-tuksenmukaista aikuisten tutkinto-opiskelua (aloituspaikat nuorille!) Avointa korkeakouluopetusta suunnataan työikäisen aikuisväestön osaamistarpeisiin ja yhteistyötä vst-oppilaitosten kanssa hyödynnetään: alueellinen saavutettavuus, koulutuksellinen tasa-arvo Yliopistolakiehdotuksen 2 §: "Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista". OPM varmistaa elinikäistä oppimista, täydennyskoulutusta, aikuiskoulutusta ja avointa korkeakoulutuopetusta koskevien tavoitteiden toteutumisen ja voimavarojen myönteisen kehityksen korkeakoulu-uudistuksen valmistelussa sekä uuden rahoitus- ja ohjausjärjestelmän käyttöönotossa

18 Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla
Kielikoulutuksen laajentamiseen lisää resursseja (mm YKI, ulkomaisten opiskelijoiden suomen/ruotsin opiskelu, työvoimapol.kielikoulutus). Ohjaus- ja neuvontapalveluja tehostetaan heti maahanmuuton jälkeen. Vastuu aikuisten luku- ja kirjoitustaidon opetuksesta siirretään TEM:stä OPM:öön (4 milj. euron siirto). Räätälöity ammatillinen koulutus maahanmuuttajille siten että siihen sisältyy kielikoulutusta. Tehostetaan nivelvaiheiden tukea: opintojen ohjauksen erityistoimet. Tehostetaan korkeasti koulutetulle maahanmuuttajaväestölle soveltuvia neuvonta- ja koulutuspalveluita: aiemman osaamisen hyödyntäminen, relevantti työllistyminen Lisätään maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan peruskoulutusta sekä täydennys- ja pätevöittämiskoulutusta.

19 Osuvuutta ja laatua neuvonta- ja ohjauspalveluilla
Lisätään aikuisopiskelun osuvuutta ja laatua sekä tehostetaan voimavarojen käyttöä parantamalla tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita Kootaan opetushallinnon sekä työ- ja elinkeinohallinnon sähköiset neuvonta- haku- ja koulutustietopalvelut kokonaisuudeksi, joka vastaa sekä nuorten että aikuisten tarpeisiin Kehitetään ELY:jen koordinoimana sähköisiä palveluita hyödyntäviä ja täydentäviä alueellisia ohjaus- ja neuvontapalveluita Varmistetaan ohjaus-, neuvonta- ja koulutustietopalveluihin varattujen resurssien riittävyys ja henkilöstön osaaminen

20 Ministeriöiden yhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi
OPM:n ja TEM:n yhteistyö jo nyt monipuolista ja tiivistyy edelleen esim. Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostossa (TKE) sekä perustettavaksi esitetyssä työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteistyöelimessä ELY-virastot, maakuntien liitot, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut sekä työelämän toimijat laativat alueellisia osaamis- ja työvoima-analyyseja pohjaksi alueen koulutustarjonnan suunnittelulle ja pt-suuntaamiselle Koulutuspalvelujen tuottajien ja ELY-virastojen yhteistyönä asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistetään koulutuspalveluita ELY:jen työvoima- ja yrityspalveluihin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti Ammatillisen lisäkoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviin suunnattujen avustusten myöntäminen siirretään OPH:sta ELYjen tehtä-väksi. Valtakunnallisten oppilaitosten avustuksiin erikoistuu vain yksi ELY.

21 Aikuisopintojen etuuksia selkiytetään ja parannetaan
Etuuksia yksinkertaistetaan ja niiden kannustavuutta lisätään. Työssä olevien aikuiskoulutustuki jatkossa ilman ansaintaperiaatetta kaikille joilla vähintään 8 vuoden työhistoria: tuen pituus 18 kk yhdessä tai useammassa jaksossa työuran aikana. Aikuiskoulutustuki muodostuu kuten työttömyyspäiväraha ja se nostetaan työttömyyspäivärahan tasolle (keskituloiselle merkitsee noin 35 % korotusta tukeen!). Aikuiskoulutustuki on tästä johtuen korkeampi kuin vuorotteluvapaan aikainen toimeentuloturva. Tuen saamisen edellytyksenä on ansionmenetys Myös osa-aikainen opiskelu aikuiskoulutustuella tehdään mahdolliseksi työntekijälle, joka siirtyy työnantajan kanssa sopien osa-aikatyöhön. Työttömille mahdolliseksi opiskelu omaehtoisessa koulutuksessa työttömyys-päivärahalla kun siitä sovittu osana työnhakijan työnhakusuunnitelmaa ja työllistymisohjelmaa Työttömälle maksetaan em. koulutusajalta aktiiviaikaisen työttömyyspäivä-rahan suuruinen koulutustuki. Muutokset edellyttävät joustavuutta koulutustarjonnassa ja valinnoissa.

22 AKKU-johtoryhmän ehdotusten kustannusvaikutukset valtion talousarviossa
Taantumatoimenpiteet 2009 LTA: OPM 11 Meuroa, TEM 17 Meuroa Lisämääräratarpeet vuositasolla : Meuroa OPM: 2010/30, 2011/40, 2012/35 Meuroa TEM: 2010/82, 2011/57, 2012/ 38 Meuroa (kattaa myös muut kuin Akku-ehdotukset) STM: 2010: 6,5, 2011: 6,5, 2012: 6,5 Meuroa - Ehdotukset aiheuttavat lisäkustannuksia myös kunnille (ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus) sekä työnantajille (oppisopimuskoulutus, työpaikalla tapahtuva oppiminen, palkka- kustannukset, aikuisopiskelun tukia koskevat kustannukset) - STM:n kustannuksissa mukana vain aikuiskoulutustuki – työvoima- poliittisen koulutuksen laajeneminen ja tukia koskevat uudistukset aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka eivät ole tässä arviossa mukana

23 AKKU-ehdotusten rahoitus 2009 LTA:oissa/OPM
2009/ensimmäinen LTA: taantuman vaikutusten lieventämiseen 11 milj. euroa: ammatillista lisäkoulutusta 400 opiskelijatyövuotta vailla ammatillista koulutusta tai vanhentuneen koulutuksen varassa oleville, AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta 1000 paikkaa vanhan opistotutkinnon suorittaneille, ammatilliseen peruskoulutukseen 750 paikkaa nuorten koulutukseen pääsyn varmistamiseksi ja syrjäytymiskehityksen estämiseksi sekä 300 paikkaa korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen käynnistämiseen 2009/toinen LTAE: 1000 paikkaa oppisopimuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen ja 500 paikkaa ammatilliseen peruskoulutukseen vuoden 2009 lisätalousarviorahoituksesta 15 milj. euroa vuoden 2010 talousarvioesityksen "pohjiin"

24 AKKU-ehdotusten rahoitus 2010 VTAE/OPM
oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen 550 opiskelijatyövuotta/4,6 milj. euroa lisäystä oppisopimuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen 1250 paikkaa/3,8 milj. euroa lisäystä korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen 850 lisäpaikkaa/3 milj. euroa lisäystä pääluokan sisäisenä siirtona ammatilliseen peruskoulutukseen lisäystä 1350 paikkaa/5,5 milj. euroa maahanmuuttajataustaisen ja maahanmuuttajien koulutuksessa toimivan opetushenkilökunnan täydennyskoulutuksen rahoitus (1=> 2 Meuroa) ja paikkamäärä (600=>1200) kaksinkertaistuvat työttömien ja työssäolevien aikuisopiskelun etuusuudistus etenee kokonaisuutena: työttömien etuusuudistus käyttöön ja työssä olevien uudistettu aikuiskoulutustuki STM:n pääluokkaan sisällytetyllä 3,2 milj. euron lisärahoituksella 2009-lisäyksistä pohjiin 15 Meuroa, 2010 talousarvioesityksen uudet lisäykset/siirrot OPM-pääluokassa 17,9 Meuroa ja STM 3,2 Meuroa

25 Valtioneuvoston hyväksymän vuosien Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan (Koulutuksen arviointineuvostolta tilatun) arvioinnin suositukset huomioonottaen laaditaan yhteistyössä alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa vapaan sivistystyön kehittämisohjelma vuosille 2008–2012 . Suunnitelmakaudella toteutetaan kehittämisohjelman mukaiset vapaan sivistystyön tehtävien, toimintaedellytysten ja rakenteellisen kehittämisen kannalta tarvittavat rahoitusjärjestelmän ja lainsäädännön uudistukset Uudistetaan vapaan sivistystyön ohjausjärjestelmä vuosina käyttöön otetun suuntaviivaohjauksen kokemukset ja hallitusohjelman linjaukset huomioonottaen; kanslais- ja työväenopistojen osalta suuntaviivaohjauksesta luovutaan vuonna 2009.

26 Valmistelutyön organisointi ja eteneminen
Valmistelutyön organisointi ja eteneminen virkamiesryhmä valmistelemaan kehittämisohjelmaa tukiryhmänä opetusministeriön asettama vapaan sivistystyön yhteistyöryhmä YTR, jossa mukana eri työmuodot, Kuntaliitto ja OPH valmisteluryhmässä mukana neljä pysyvää asiantuntijaa; lisäksi työn tueksi tilattu useita asiantuntijaselvityksiä väliraportti opetusministeriölle , palauteseminaari , lausunnot väliraportista   valmisteluryhmän loppuraportti (OPM 2009:12), lausunto-kierros => ja käsittely sivpol-ministeriryhmässä ehdotuksia huomioon OPM:n VTAE2010:ssa, joka VM:lle poliittiset linjaukset: jatkotoimenpidesuunnitelma sekä rake-ohjelmaa ja lake-tavoitteita koskevat kirjeet ylläpitäjille ja järjestöille Kehittämisohjelmaa koskeva aineisto saatavilla osoitteessa: => koulutus => aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö

27 VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2012 OPM (2009:12) – TOIMEENPANO KÄYNTIIN 2009 ....
OPM:n päätös vst-kehittämisohjelman jatkotoimenpidesuunnitelmasta Rahoitusta koskevat ratkaisut ja toimeenpanoa koskevat linjaukset hallituksen talousarvioesityksessä, joka eduskunnalle Lainsäädäntöä koskevat uudistukset valmistelussa: HE1 budjettilakina : tehtävät/tarkoitus, ylläpitämisluvat, yhteistyövelvoite, ylim. ja lake-avustukset, VOS-uudistuksen HE-vaikutukset Rahoitusmallin laatu- ja kehittämistavoitteiden valmistelu käyntiin ministeriön kirjeellä ja käyttöön 2010 po. avustusten jaossa: ehdotukset ministeriölle mennessä – OPM päättää ja jakaa ainakin Ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen rake-prosessi käyntiin ministeriön kirjeellä : kansanopistojen vastaukset , muilta (paitsi opintokeskuksilta) tilannekatsaukset mennessä

28 VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2012 OPM (2009:12) – TOIMEENPANO KÄYNTIIN 2009 ....
HE2 syksyllä valmistelutyö käyntiin nyt: mm. kansanopistojen ja kansalaisopistojen perusrahoituksen muutostarpeet, urheiluopistojen rakentamisavustukset, yksikköhintojen porrastusperusteet, taiteen perusopetus, avoin korkeakouluopetus, monimuoto-opetus, opintokerhotoiminta, pienten oppilaitosten asema Asetetaan 2-vuotinen tilasto- ja tietopohjan kehittämishanke Tavoitesopimusmallista selvitys : urheiluopistot & kupo VST-järjestörakenteen kehittämistyö käyntiin syksyllä 2009: keskus-järjestöjen näkemykset jatkotoimien pohjaksi mennessä AKKU-uudistukseen liittyvä valmistelu käynnissä: aikuisopiskelun etuudet/HE-valmistelu, maahanmuuttajat, työvoimapoliittinen koulutus

29 ....... VALMISTELUTYÖ JATKUU VUOTEEN 2012
Ylläpitämislupien uudistamisprosessi käyntiin keväällä 2010: ensimmäisessä vaiheessa kansanopistot ja urheiluopistot - myöhemmin opintokeskukset, kesäyliopistot ja kansalaisopistot Laatua ja vaikuttavuutta sekä seurantaa koskevista ehdotuksista konkreettinen suunnitelma syksyllä 2009: - Opetushenkilökunnan kehittämisohjelma <=KAN-arviointi - Tutkimusohjelma ml. tutkijankoulutus: VST, korkeakoulut, SA - Näyttötutkintosovellutusten kehittäminen: OPH/VST-toimijat - Kielitutkintojärjestelmän kehittäminen maahanmuuttajien tarpeisiin - Opiskelijapalautejärjestelmä ja EIO-opintokirjan tarve ja muoto - Tieto- ja viestintätekniikan ja oppimisympäristöjen kehittäminen - Kehittämisohjelman arviointi KAN Erityisestä syystä yksittäisiä kehittämis- ja kokeiluhankkeita voidaan käynnistää jo aikaisemmin

30 UUDEN RAHOITUSMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO: OPM 17.6.2009
Rahoitusjärjestelmä 2010 => laskennallinen suoriteperusteinen perusrahoitus sekä laatu- ja kehittämisavustukset (OPM jakaa), ylimääräiset avustukset (OPH) ja opintoseteliavustukset (OPH) Kehittämisen painopisteiden määrittely vuodesta 2010 lähtien osana uudistuvaa rahoitusjärjestelmää - suuntaviivaohjauksesta luovutaan Lake-tavoitteet kaikille yhteisiä (esim. laatu, elinikäinen oppiminen ja saavutettavuus) sekä kullekin oppilaitosmuodolle erityisiä Ehdotukset avustusten jaon pohjana olevista lake-tavoitteista, tavoitteiden saavuttamista/edistämistä koskevista kriteereistä ja osuudesta oppilaitosryhmän vos-rahoituksessa pyydetty vst- oppilaitoksia ja -ylläpitäjiä edustavilta järjestöiltä mennessä OPM päättää tavoitteet ja kriteerit ja jakaa avustukset ainakin Osuus käyttöönottovaiheessa 0-15 %, erityisistä syistä suurempi; ei vaaranneta perusrahoitusta – osuuden lisäämistä harkitaan vasta kun enemmän kokemuksia ja riittävä tietopohja

31 OPPILAITOS- JA YLLÄPITÄJÄRAKENTEEN KEHITTÄMINEN 2009-2012: OPM 17. 6
vst-oppilaitosten ylläpitäjiä 339, joista kansalaisopistoja 206 (yksityisessä omistuksessa 26), kansanopistoja 88, kesäyliopistoja 20, opintokeskuksia 11 ja liikunnan koulutuskeskuksia 14 (3 alueellisia) rake-ohjelman valmistelu yhteistyössä eri oppilaitoksia edustavien ylläpitäjien, järjestöjen ja muiden keskeisten tahojen kanssa vuorovaikutteisena prosessina tavoitteena on vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten edellytyksiä vastata kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin muuttuvassa toimintaympäristössä rakenteellisen kehittämisen ja alueellisen yhteistyön vahvistamisen lähtökohtana on eri oppilaitosmuotojen ja ylläpitäjien omien pyrkimysten huomioonottaminen sekä tältä pohjalta syntyvien aloitteiden ja yhteistyösuunnitelmien  tukeminen

32 OPPILAITOS- JA YLLÄPITÄJÄRAKENTEEN KEHITTÄMINEN 2009-2012: OPM 17. 6
Kansanopistojen ylläpitäjien tilannekatsaukset ministeriölle mennessä: ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen nykytila, rakenteellisen kehittämisen tarpeet, vapaan sivistystyön osuus toiminnasta ja rahoituksesta ja yhteys vauhti-suosituksiin sekä meneillään/vireillä olevat rake-suunnitelmat ja –kokemukset OPM:n suositukset jatkotoimenpiteistä ja avustusrahoitus VTA 2010 puitteissa mennessä Muiden oppilaitosryhmien (paitsi opintokeskukset) ylläpitäjiä edustavien vk-järjestöjen katsaukset yhteistyössä ylläpitäjien kanssa kokonaiskuvan saamiseksi mennessä: lyhyt analyysi tähänastisista rake-toimista, arvio vaikutuksista vst-voimavaroihin ja keskeisiin tavoitteisiin sekä yhteenveto rake-suunnitelmista

33 OPPILAITOS- JA YLLÄPITÄJÄRAKENTEEN KEHITTÄMINEN 2009-2012: OPM 17. 6
Opetusministeriön pyytämissä rake-katsauksissa huomiota erityisesti - kansalaisopistot: ylläpitäjärakenteen kehityksen vaikutuksiin opetuksen tarjontaan ja alueelliseen saavutettavuuteen, kansalaisopistojen asemaan osana kunnallisia sivistyspalveluja ja yksityisten opistojen asemaan - kesäyliopistot: alueelliseen yhteistyöhön ja työnjakoon muiden vst-oppilaitosten ja aikuisoppilaitosten kanssa sekä avoimen korkeakouluopetuksen järjestämismahdollisuuksiin ja muuhun korkeakouluyhteistyöhön - liikunnan koulutuskeskukset: urheiluopistojen koulutusta ja verkostoyhteistyötä koskevien linjausten sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamissuositusten ja vst-kehittämisohjelman tavoitteiden yhteensovittamiseen

34 ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTO
Valtioneuvoston asetus elinikäisen oppimisen neuvostosta Uusi neuvosto korvaa vuodesta 1985 toimineen aikuiskoulutusneuvoston. EIO- neuvoston tehtävät eivät rajaudu yksinomaan aikuiskoulutuskysymyksiin. Painopisteenä on työelämässä tapahtuva oppiminen Toimii opetusministeriön yhteydessä asiantuntijaelimenä - tehtävänä käsitellä koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Tehtävät kattavat elinikäisen oppimisen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen kautta kaikki koulutusasteet ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulu-opetukseen ml. vapaa sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen. Uusi neuvosto asetettu kaudelle Puheenjohtaja, neljätoista jäsentä (mm. OAJ) ja varajäsentä edustavat koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen asiantuntemusta; ministeriöt (OPM, STM, TEM) ja muut keskeiset tahot (OPH) mukana pysyvinä asiantuntijoina.