Koulutussopimus ammattiin oppimiseksi

Esitys aiheesta: "Koulutussopimus ammattiin oppimiseksi"— Esityksen transkriptio:

1 Koulutussopimus ammattiin oppimiseksi
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 15 § ”Koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä.” Koulutussopimus = Nuoren, yrittäjän ja koulutuksenjärjestäjän välinen ei-työsopimussuhteeseen perustuva sopimus pääasiassa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä suoritettavasta ammatillisesta perustutkinnosta.

2 Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa (esim. ei ole päässyt haluamalleen koulutusalalle, on keskeyttänyt opinnot, haluaa vaihtaa oppilaitosmuotoisesta työpainotteiseen opiskeluun tai haluaa vaihtaa koulutusalaa) eikä merkittävää työkokemusta. Koulutussopimuksessa työnantaja tarjoaa nuorelle mahdollisuuden saada ammatillinen koulutus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Nuorta ohjaa työpaikkaohjaajakoulutuksen saanut henkilö. Opiskelija on koko koulutussopimuksen voimassa- oloajan oppilaitoksen kirjoilla ja sen vastuulla vakuutuksineen.

3 Koulutussopimus tehdään yleensä enintään kolmeksi vuodeksi
Koulutussopimus tehdään yleensä enintään kolmeksi vuodeksi. Osa opiskelusta voi tapahtua oppilaitoksessa tai toisessa yrityksessä. Tällä varmistettaisiin myös niiden tietojen ja taitojen saaminen nuorelle, joita ei voida käytännön työn yhteydessä yrityksessä nuorelle opettaa. Näiden opintojen määrä voi opiskelijan tarpeesta riippuen olla 10 – 30 %. Oppilaitos varmistaa riittävät ohjaukselliset resurssit osaamisen varmistamiseksi. Oppilaitos vastaa oppimisen arvioinnista ja kirjoittaa todistukset. Arviointi perustuu pääasiassa ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutussopimukseen sovellettaisiin oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoitusta.

4 Opiskelijalla olisi edelleen oikeus opintorahaan ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin niitä koskevien ehtojen mukaisesti. Nykylainsäädännön mukaan ei ole mahdollista, että yrittäjä maksaa nuorelle kannusterahaa opintojen etenemisestä (maksaminen johtaa työsuhdetulkintaan). Yrittäjälle ei koulutussopimuksessa maksettaisi nykymuotoista koulutuskorvausta ellei asiasta erikseen sovita. Koulutussopimukset tehtäisiin (ainakin alkuvaiheessa) nykyisen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön rajoissa.

5 Koulutussopimuksen etuja:
Työpaikalla tapahtuva oppiminen sopii osalle oppijoista paremmin kuin oppilaitoksessa opiskelu. Mielekkys laskee keskeyttämisriskiä. Helpottaa opiskelijan työllistymistä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelijalle taloudellisesti kannustava malli oppilaitosmuotoiseen koulutukseen verrattuna. Työnantajalle taloudellisesti ja hallinnollisesti kannustava malli. Yrittäjät ovat mm. SY:n selvityksessä ilmaisseet laajan kiinnostuksensa mallin hyödyntämiseen. Palaute myös monilta koulutuksenjärjestäjiltä on ollut myönteistä. Ei lisää merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia. Koulutuksenjärjestäjille ja yrityksille merkittävä tapa lisätä työelämäyhteistyötä sekä osaamista. Malli muuttaa opettajan työn luonnetta yhä työelämä- lähtöisemmäksi. Nuorten työllistämiseksi tarvitaan monia tapoja varmistaa osaaminen!

6 Suomen Yrittäjien ehdotus:
Käynnistetään mahdollisimman nopeasti Koulutussopimukseen perustuvan mallin kokeilu joidenkin koulutuksenjärjestäjien kanssa syksyllä 2013 hakuun tulevasta ”Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseen sekä työn ja koulutuksen joustavan yhdistämiseen” suunnattavasta hankerahasta vuosille Mikäli kokeilussa syntyy myönteisiä tuloksia, laajennetaan kokeilua kattamaan merkittävä osa koulutuksen järjestäjiä.

7 Miksi koulutussopimusmallia tarvitaan
Noin 8 % nuorista ei hae mihinkään opintoihin peruskoulun jälkeen. Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttää yli 10 % nuorista. Noin alle 25-vuotiasta nuorta ei ole saanut mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa. 2013 huhtikuun lopussa oli työtöntä vuotiasta työnhakijaa. Osa nuorista ei löydä sopivaa koulutusväylää Osa nuorista ei pääse haluamaansa oppilaitosmuotoiseen koulutukseen. Oppisopimusmuotoisen koulutuksen lisäresurssit riittävät vain joihinkin satoihin koulutuspaikkoihin. Osalle nuorista tekemällä oppiminen on luontevin tapa hankkia ammatti Tarvitaan monia, joustavia polkuja nuorten kouluttamiseksi ammattiin ja työllistämiseksi. Yritysten kilpailukyky alenee Kouluttamattomien nuorten kasvava määrä johtaa pulaan ammattitaitoisesta työvoimasta. Syrjäytyminen lisääntyy Työttömyys lisää syrjäytymistä ja vähentää yleistä hyvinvointia. Kyseessä ovat meidän nuoret.

8 Valmius ottaa nuori kuvatulla koulutussopimuksella yritykseen
En olisi, miksi et? Yrityksillä on hyvin monenlaisia syitä , miksi nuorta ei oltaisi valmiita ottamaan koulutettavaksi lähimmän puolen vuoden aikana. Erityisesti pienillä yrityksillä on hankaluuksia nuoren kouluttamiseen oppisopimuksella (kts. seuraava sivu), sillä esim. yksinyrittäjillä harvoin on aikaa nuorelle. Koulutuksesta syntyvät kustannukset ja resurssipula askarruttavat monia. Ailahteleva taloustilanne ei myöskään anna myöten nuorten palkkaamiseen. Muita suuria syitä nuorten kouluttamiseen mallin mukaisesti ovat huonot kokemukset oppisopimuksista, nuoren koulutuksen puute, toimialaan sopimattomuus, soveltumaton työ sekä tarve yleisesti. Kuva: Olisitko valmis ottamaan edellä kuvatulla koulutussopimuksella nuoren yritykseenne koulutettavaksi ammattiin lähimmän puolen vuoden aikana?

9 Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin