Markus Kankainen‎1, Tutkija, RKTL

Esitys aiheesta: "Markus Kankainen‎1, Tutkija, RKTL"— Esityksen transkriptio:

1 Markus Kankainen‎1, Tutkija, RKTL
Coexist, Suomen tapaustutkimus Itämeri, Saaristomeri Intressiristiriitoja vähentävien hallintatoimien taloudelliset vaikutukset kalataloudessa: 1. Itämerirehu silakasta 2. Poistokalastuksella kompensaatiolupia 3. Kalankasvatuksen sijainninohjaus Markus Kankainen‎1, Tutkija, RKTL

2 Miksi uusia hallintatoimia tarvitaan: - Kalojen kasvattaminen ainoa tapa vastata lisääntyneeseen kulutuskysyntään

3 Miksi globaali kysyntä ja tuotanto kasvaa
Tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia Talouskasvu Kala on terveellinen elintarvike Kuluttajat syövyt yhä vähemmän pieniä ja ruotoisia kaloja korkean elintason maissa – tai niiden prosessointi elintarvikkeeksi on liian kallista Kasvatus osaaminen lisääntyy ja menetelmät kehittyy Kasvatuslajien valikoima monipuolistunut Painopiste siirtyy kasvatettuun kalaan yhä voimakkaammin - vertaa sian, karjan ja broilerin tuotantoon

4 Suomessa kysyntä ja tuotanto ei kohtaa
Kasvatetun kalan: tuodun lohen (ja pangasiuksen) kysyntä kasvaa Esimerkiksi silakan kysyntä jatkaa laskuaan, vaikka se olisi ”ympäristöystävällisin” tuote Suomessa kasvatus vähentynyt puoleen, vielä on 80 -luvun ympäristövaikutukset muistissa ja uusia tuotantolupia mereen ei ole saanut Vesipuitedirektiivin tiukka tulkinta ja Itämeripolitiikka Suomessa kasvatusosaaminen kotimaisilla lajeilla mm siika, kuha, taimen, nieriä joille olisi kysyntää Kiertovesikasvatus lisääntynyt mutta kalliimpaa koska kuluttaa energiaa - Peruselintarvikkeiden tuottaminen toistaiseksi kallista

5 Taloudelliset vaikutukset
Mikrotalous – yritystalous Lähtökohta: kalankasvatus yritysten kannattavuus Kala on tuotettava alle markkinahinnan Uusinvestoinnit pitää pystyä maksamaan että kestävää tuotantoa 2. Makrotalous – kansantaloudelliset vaikutukset Kun kasvatus on kannattavaa, kalaa kannattaa tuottaa Kilpailukyky = mitä kannattavampaa sitä enemmän investoidaan Syntyy investointeja, työtä ja voittoa = arvonlisää => bkt => verot => hyvinvointipalvelut Tuotantomäärä * tuotteen hinta = tuotannon arvo Kohtuuhintaisen, terveellisen elintarvikkeen saatavuus ? 3. Aluetalous - kuten Coexist case alue Saaristomeri Tärkeä työllistäjä hajaseuduilla Pitää yllä yhdyskunnan muita rakenteita ns välilliset vaikutukset Välilliset vaikutukset 2* tuotannon arvo Kalataloussektorin ja samalla kotimaisen kalan saatavuuden turvaaminen Hallintajärjestelmillä synergiaa kalastussektoriin

6 Taloudelliset vaikutukset: Itämerirehu
Kustannus nousee - Itämerirehu nykyistä kalliimpaa Silakka ei ole muuta kalaraaka-ainetta kalliimpaa (vaikka dioksiini poistetaan) = globaali rehuhinta Rehusilakoita viedään jo kalajauhotehtaille Tanskaan ilman lisäkustannusta (Selkämereltä ja pääaltaalta) Itämerirehun eriyttäminen muista raaka-aine virroista maksaa rehuteollisuudessa: Pienet kalajauho hankintaerät (<1000 tonnia), erilliset kalajauhosiilot, pienemmät tuotantoerät, uuden tuoteperheen(eri rehujakeet) varastointi Viranomaisvalvonta, markkinointi Rehukustannus nousee yllämainitut tekijät huomioiden noin 4 senttiä kasvattajalle Saatavuus (silakan kysyntä nostaa hintaa rehun hintaa)? Kuljetus muualta Suomen rannikkoalueilta ? Suurilla kasvattajilla kustannusvaikutus suuri (halvemmat lähtökohtaiset rehuhinnat) ? Rehutehokkuus (tutkimukset käynnissä) ?

7 Taloudelliset vaikutukset: Itämerirehu
Hyöty – suuremmat tuotantomäärät Kannustin (Vesiviljelyohjelma)=> 1,5 kertaiset luvat => 300 tonnin yritys => tuotantokustannus laskee 0,26 €/kg => hyöty 0,22 €/kg Kun 300 tonnia tuottavan yrityksen tuotantoa leikataan 30% kilpailukyky heikkenee 0,40 €/kg €/kg -kirjolohi

8 Taloudelliset vaikutukset: kompensaatiokalastus
Kustannus nousee Poistokalasta joutuu maksamaan kalastajille arviolta 0,58 €/kg Josta saanee takaisin arviolta 0,20 €/kg minkkirehuhinnan Erotus 0,38€/kg kerrotaan 1,1 kompensaatio kertoimella että saadaan lisäkasvukilon kustannus (Vesiviljelyohjelma) = 0,42 €/kg 2. Hyöty Jokainen tuotettu kilo laskee kiinteän kustannuksen osuutta (kts edellinen kalvo) Jos kiinteät kustannukset 300 tonnin yrityksellä noin 0,79 €/kg 150 tonnin lisätuotannolla tuotantokustannus laskee 0,52 €/kg, jolloin kompensaation hyöty on 0,10 €/kg Kompensaatiotoimi on kannattava jos kiinteät kustannukset ovat vähintään 0,41 €/kg Tai jos kalan markkinahinta on korkea

9 Taloudelliset vaikutukset: sijainninohjaus
Taustaoletus: Ulommille alueille missä virtaamat on hyviä voidaan perustaa suurempia yksiköitä

10 Taloudelliset vaikutukset: sijainninohjaus
Kustannus ja hyötyvaikutus Teoreettinen kannattavuuden paraneminen noin 0,10 -0,15 €/kg Käytännössä 0,14-0,47 €/kg (Useita toimipisteitä josta voitiin luopua + työn tehokkuus*2) Vertailu Lähellä Kaukana 2 yksikköä 2 *tuotanto

11 Mikrotalous: yhteenveto
Kaikissa vaihtoehdoissa kannattavuus paranee jos tuotantoa voidaan nostaa tai keskittää Kompensaatiokalastuksen järjestäminen ei pienennä tuotantokustannusta jos yritys on suuri ja/tai kiinteiden kustannusten osuus on pieni

12 Makrotalous: yhteenveto
Kansantaloudellisessa vaikutusarvioissa on huomioitu tuotantoa rajoittavat käytännön esteet: 1. Itämerirehu: tonnia kasvuoletus perustuu nykyiseen tuotantomäärään, kompensaatiokertoimeen ja yrityshaastatteluihin 2. Kompensaatiokalastus: 500 tonnia; missä poistokalat, kalastajat ja kalankasvattajat ”kohtaavat” 3. Sijainninohjaus: 3000 tonnia kasvuennuste perustuu sijainninohjaussuunnitelmassa tunnistettuihin lähitulevaisuudessa potentiaalisiin kasvualueisiin ja yritysten laajentumishalukkuuteen kyseisillä alueilla Yhteisvaikutukset: ? MannerSuomen tuotanto*2

13 Saaristomeri ja Selkämeri yhteenveto
Varsinaissuomi-Satakunta ELY Arvoa lisää kerrannaisvaikutuksineen yhteensä 55 miljoonaa euroa Kerrannaisvaikutuksineen noin 450 henkilötyövuotta lisää alueelle Kotimaista kalaa lisää kg Lähikalan saatavuus ja valikoima paranee -kirjolohen, siian, kuhan, hinta laskee ?

14 Johtopäätökset 1. Taloudelliset hyödyt on merkittäviä jos aidosti nostetaan tuotantomääriä - Hallinnon tulisi sitoutua lupajärjestelmässä kannustimiin että teollisuudella olisi edellytykset ottaa järjestelmät käyttöön ja kehittää niitä - Mitä paremmat kannustimet ja selkeät toimintamallit sitä laajemmin hyödynnetään 2. Ei pakonomaisia – täytyy perustua vapaa-ehtoisuuteen Voi olla että raaka-aineetta ei ole saatavilla tarvittaessa Voi olla että eräille yrityksistä ”käytännössä mahdotonta” (eri lajit, globaalit sopimukset) Elinkeinotoiminta mahdollista vain kannustimien avulla 3. Mitkä on taloudelliset seuraukset, jos hallintojärjestelmiä ei oteta käyttöön? - häviääkö kotimainen kala markkinoilta? 4. Miten saataisiin mahdollisimman tehokkaasti rehukalat hyödynnettyä ravinnoksi ?