Valtio Usko Valtio Usko Valtio Usko

Esitys aiheesta: "Valtio Usko Valtio Usko Valtio Usko"— Esityksen transkriptio:

1 Valtio Usko Valtio Usko Valtio Usko
Ajatuksia uskonnonvapaudesta monikulttuurisessa maailmassa © Miira Kuhlberg 2012

2 1. Miksi uskonnon ja omantunnon vapaus on niin tärkeä asia?

3 Jokaisella ihmisellä tulee olla uskonnon ja omantunnon vapaus
Vain todella vapaina voimme etsiä totuutta ja löytää sen. Suomen Perustuslaki 11§: Uskonnon ja omantunnon vapaus Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. © Miira Kuhlberg 2012

4 Paavi Johannes Paavali II
”Vapaus, jonka Luoja on ihmiselle antanut, on jatkuva kyky etsiä totuutta ja pyrkiä hyvään ilman pakotteita. Yhteiskunnallisen lainsäädännön tulee suojella tätä vapautta. Jokainen ihminen on moraalisesti velvoitettu etsimään objektiivista totuutta.” ”Ihmisen täytyy olla vapaa toimimaan omantuntonsa mukaan yksilöllisissä päätöksissään ja myös yhteiskunnalli- sessa elämässä. Valtio ei voi käyttää suoraa tai epäsuoraa vaikutusvaltaa ihmisen uskonnolliseen vakaumukseen. Se ei saa pakottaa ihmistä tai yhteisöä omaksumaan ja harjoittamaan uskontoa, yhtä vähän kuin sillä on oikeus kieltää sitä.” © Miira Kuhlberg 2012

5 Martti Luther Luther kirjoitti, että omantunnon vapaus ("liberty of conscience") oli yksi Kristuksen periaatteista. Tämän periaatteen mukaan maallinen auktoriteetti ei saa pakottamalla vaikuttaa ihmisten hengellisiin näkemyksiin. Lutherin mukaan siviilihallinnon tehtävä on yksinkertaisesti pitää yllä yhteiskuntarauhaa. © Miira Kuhlberg 2012

6 Vapailla ihmisillä on myös velvollisuuksia
”Jos valtio on velvollinen suojelemaan uskon vapautta, myös uskovilla on suuri velvollisuus valtiota ja yhteiskuntaa kohtaan. Heidän tulee tunnustaa uskoaan aina kunnioittaen toisinuskovien ja ateistien oikeuksia.” Paavi Johannes Paavali II © Miira Kuhlberg 2012

7 2. Valtion ja Uskon suhde: Viimeaikaisia tapauksia

8 Tapaus 1: Suomalaiskoulujen kristilliset joulujuhlat
Suomessa ei ole valtiokirkkojärjestelmää, mutta kirkko ja valtio tekevät yhteistyötä monin tavoin, ja kirkolla on itsenäinen julkisoikeudellinen asema (ns. ’kansankirkko’). Ev.lut. kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on muun muassa oikeus kantaa kirkollisveroa. Perustuslakivaliokunnan mukaan kristilliset joulutraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria eivätkä ne ole uskonnon harjoittamista. ”Suvaitsevaisuus ei ole sitä, että enemmistöltä viedään oikeus perinteisiin. Myös monikulttuurisessa Suomessa, jossa on monia uskontoja ja paljon uskontokuntiin kuulumattomia, on oltava mahdollisuus viettää joulua niin kuin täällä on tehty satojen vuosien ajan.” Vantaan Laurin päätoimittajan Pauli Juuselan pääkirjoitus © Miira Kuhlberg 2012

9 Pohdi: Oletko samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa?
Kenen oikeuksista Juusela puhuu: Yksilön vai jonkun ryhmän? …ja oikeudesta mihin? Liittyykö uskonnonvapaus tähän kysymykseen? Tulisiko meidän kristittyinä pyrkiä siihen, että meillä olisi yksi tietty valtionuskonto? © Miira Kuhlberg 2012

10 Tapaus 2: Krusifiksit koulujen seinillä Italiassa
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin päätti viime vuonna, että krusifikseja saa pitää luokkahuoneiden seinillä ilman, että niiden katsotaan loukkaavan ei-katolilaisten perheiden oikeuksia. Luokkahuoneen seinälle ripustetun ristiinnaulitun kuvan ei voitu osoittaa vaikuttavan oppilaisiin. Päätöksellä kumottiin päinvastainen, vuonna 2009 tehty päätös, joka aiheutti kuohuntaa roomalaiskatolisessa Italiassa. Italian pääministeri Frattini kutsui päätöstä voitoksi eurooppalaiselle ”yleiselle mielipiteelle”. Hänen mukaansa "päätös tukee kansalaisten oikeutta puolustaa omia arvojaan ja omaa identiteettiään”, raportoi italialainen sanomalehti La Repubblica. (BBC News ) © Miira Kuhlberg 2012

11 Pohdi: Tarkoittaako uskonnon ja omantunnon vapaus sitä…
…etteivät usko ja uskonnolliset symbolit saa näkyä julkisesti, jottei eriuskoinen/uskonnoton loukkaannu? …että ihmisillä on oikeus välttyä näkemästä uskonnollisia symboleita tai rituaaleja, jotka kuuluvat muuhun kuin omaan uskontoon? ...että valtiokirkot /kansankirkot pitäisi kieltää siinäkin tapauksessa, että kansalaisten uskonnon ja omantunnon vapaus turvattaisiin? Yhä monikulttuurisemmassa maailmassa nämä kysymykset ovat ajankohtaisia. © Miira Kuhlberg 2012

12 Tapaus 3: Affordable Care Act (”ObamaCare”)
Yhdysvalloissa oltiin säätämässä lakia, jonka mukaan myös katolisten sairaaloiden pitää tarjota ilmaiset ehkäisy-, sterilisaatio- ja aborttipalvelut työntekijöilleen. Roomalaiskatolisen kirkon kanta a) ehkäisyyn ja b) aborttiin: Kirkko on ”elämän puolella” ja opettaa, että ”on välttämätöntä, että jokainen aviollinen yhtyminen pysyy itsessään suunnattuna ihmiselämän syntymiseen”. (Humanae vitae, 11) ”Ihmiselämää on ehdottomasti kunnioitettava ja suojeltava sikiämishetkestä alkaen. Ihmisolennolle on tunnustettava ihmisen oikeudet jo sen olemassaolon ensimmäisenä hetkenä. Näihin oikeuksiin kuuluu jokaisen viattoman olennon oikeus elää. (KKK 2270) Tammikuussa 2012 presidentti Barack Obama teki lopulta myönnytyksen ja ilmoitti, ettei uskonnollisten yhteisöjen ole pakko tarjota näitä palveluja ilmaiseksi työntekijöilleen. © Miira Kuhlberg 2012

13 Pohdi: Oltiinko lailla loukkaamassa uskonnonvapautta?
Mitä ajattelet lain puolustajien argumenteista: ”Miksi on niin vaikeaa noudattaa kohtuullisia 2000-luvun pelisääntöjä…” ”He saavat veronmaksajien rahoja, joten heidän on pelattava veronmaksajien säännöillä…” ”Tämä on naisille isku vasten kasvoja…” ”Tämä ei ole uskonnollinen kysymys, vaan puhtaasti naisten terveyteen liittyvä asia…” © Miira Kuhlberg 2012

14 3. Mitä mieltä olet seuraavilla sivuilla olevista väittämistä?

15 Väite #1 Uskonnon ja omantunnon vapaus on mahdollista turvata valtiomuodosta riippumatta jokaiselle henkilölle, olipa valtiolla virallista uskonnollista vakaumusta tai ei. © Miira Kuhlberg 2012

16 Väite #2 Kysymys siitä, tulisiko valtion laitosten, virastojen ja koulujen viettää kristillisiä juhlia vai ei, on poliittinen eikä uskonnollinen kysymys. ”Kyllä uskonnoilla ja kirkolla on niiden arvomaailmasta nousevat yhteiskunnalliset tavoitteet ja päämäärät. Miksi uskontoja ja kirkkoja ei voisi kutsua poliittisiksi toimijoiksi, samoin, kuin puolueita? Suomen evankelisluterilaisen kirkon tavoitteena on kristillisyydestä nouseva yhteiskuntajärjestys ja se pyrkii ajamaan tätä tavoitetta julkisesti.” Petri Karisma © Miira Kuhlberg 2012

17 Väite #3 Valtion ja julkisen tilan ”riisumisessa” uskonnollisuudesta saattaa piillä se vaara, että lopulta kaikenlaiset uskon näkyvät osoitukset koetaan uhkaaviksi tai sopimattomiksi. Tämä vahingoittaisi yhtä lailla kaikkiin eri uskontokuntiin kuuluvia. ”Oikea yhteiskunnallinen järjestys vaatii, että jokainen voi toisten edessä tunnustaa oman uskon vakaumuksensa.” © Miira Kuhlberg 2012

18 ”Jotkut tulkitsevat totuuden etsimisen väärin
”Jotkut tulkitsevat totuuden etsimisen väärin. Heistä tulee fanaatikkoja, jotka sulkeutuvat omaan totuuteensa ja yrittävät pakottaa myös muut omaksumaan sen.” Ote paavi Benedictus XVI:n pitämästä messusta Havannassa, Kuubassa

19 Lähteet: - BBC news 18 March 2011, luettu - Idefelt, Benedicta (1989): ”Paavi Johannes Paavali II – Elämä, ajatuksia, ja tuokiokuvia”, WSOY (ss 96-99) - Juusela, Pauli: ”Reilusti hyvää joulua!” pääkirjoitus Vantaan Laurissa , joulua, luettu - Karisma, Petri: ”Uskonto on politiikkaa”, luettu - Katolinen Tiedotuskeskus (2005): ”Katolisen kirkon katekismus” (KKK), Gummerus Kirjapaino Oy - Paavi Paavali VI:n kiertokirje ”Humanae vitae” (syntyvyyden sääntelystä), - Silverleib, Alan: ”Obama announces contraception compromise”, CNN, , controversy_1_contraception-religious-groups-religious-liberty?_s=PM:POLITICS, luettu - The Week: ”The Catholic Church vs. 'ObamaCare‘”, , luettu © Miira Kuhlberg 2012