ITALIAN VÄESTÖ JA TALOUS

Esitys aiheesta: "ITALIAN VÄESTÖ JA TALOUS"— Esityksen transkriptio:

1 ITALIAN VÄESTÖ JA TALOUS

2 Italian väestön ikäpyramidi
Eniten n. 30-vuotiaita Vanhuksia vähiten, näistä enemmän naisia Italia kuuluu väestön vähenemisen vaiheeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että muodostuu aikaisempaa suurempi vanhusten joukko, minkä vuoksi kuolleisuus kasvaa. Kun syntyvyys on samanaikaisesti pieni, väestö vähenee.

3 Suomen väestön ikäpyramidi
Eniten n. 50-vuotiaita Suhteessa enemmän nuoria kuin Italiassa Suomen pyramidi on tasaisempi kuin Italian Suomi kuuluu pysähtyneen kasvun vaiheeseen, eli syntyvyys ja kuolleisuus ovat pieniä. Väestön kasvu jokseenkin pysähtynyt.

4 Italian väestö numeroina
Ikäjakauma vuonna 2004: 0-14v: 14% 15-64v: 66,9% 65->: 19,1% Keski-ikä 41,4v Miehet: 39,8v Naiset: 43v Syntyvyys: 9,05/1000 Kuolleisuus: 10,21/1000

5 Italian väentiheys Italian asukasluku on n. 58 103 033 asukasta
Väentiheys vuonna 2000 oli noin 196/km² Eniten ihmisiä asuu isojen kaupunkien läheisyydessä, harvimmin asuttuja alueita ovat Sardinia ja pohjoiset vuoristoalueet

6 Uskonnot Kielet Virallinen kieli: Italia (92,9%)
2. puhutuin kieli: sardi (2,6%) 3. puhutuin kieli: friuli (1,2%) 4. puhutuin kieli: ranska (0,5%) 5. puhutuin kieli: saksa (0,5%) Uskonnot Italiassa ei virallista uskontoa Yleisin: Katolilaiset (79,9%) 2. yleisin: Muslimit (1,2%) 3. yleisin: Protestantit (0,1%)

7 Italia on kielellisesti varsin yhtenäinen, koska melkein 93 prosenttia ihmisistä puhuu italiaa. Silti siellä on paljon murteita ja pienempiä ja vähemmänpuhuttuja kieliä. Suurin osa väestöstä on katolilaisia, vaikka Italiassa ei olekaan virallista uskontoa. Pienempiä ryhmiä ovat muslimit, protestantit ja juutalaiset.

8 Etniset ryhmät: Italialaisia 96%, Pohjois-Afrikan arabit 0,9%, Italo-albaanit 0,8%, Saksalaiset 0,8%, Albaanit 0,5%, Itävaltalaiset 0,4% ja Ranskalaiset + muut 1% väestöstä Ulkomaalaiset Italiassa v. 2001:

9 Matkailu Italiassa Matkailulla on merkittävä asema maan taloudessa, tulot ovat vuositasolla noin 31,5 miljardia dollaria Suuri merkitys Pohjois-Italian vaurauden kanavoimisella Etelä-Italiaan Vuoristo- ja kulttuurimatkailua lukuunottamatta matkailu on kausiluontoista Ulkomaiset turistivirrat pidentävät sesonkia, esim. Rooma, Firenze ja Venetsia houkuttelevat turisteja kaikkina vuodenaikoina

10 Pohjois-Italian nähtävyyksiä
Lake Garda, Como ja Maggiore Firenze: Santa Crace:n tuomiokirkko Verona: Oopperajuhlat, amfiteatteri 265 jKr., keskusaukio Piazza dei Signori Siena: Etruskien perustama Mantovan kaupunki Pisan kalteva torni Toscanan viinialue, kylpyläkaupunki Montecatini Terme Alpit Genovan kaupunki Verona areena

11 Milanon nähtävyydet Goottilaistyylinen kirkko Duomo (ylempi kuva)
Breran galleria Leonardo da Vincin ”Viimeinen ehtoollinen” La scalan oopperatalo (alempi kuva) Castello Sforzescon palatsialue Ostoskatu Via Monte Napoleone

12 Torinon nähtävyydet Automuseo Museo Egizio
Mole Antonelliana – torni (ylempi kuva) Piazza Castello aukio (alempi kuva) Valentino -puisto

13 Italian ja Suomen välinen kauppa
Suomella on Italian kanssa voimassa 1983 peräisin oleva laki tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veronkiertämisen estämiseksi. Suomesta Italiaan tuodaan paperia, pahvia, matka-puhelimia, rautaa, terästä, metalleja ja herkkutatteja Vienti Italiaan laski ja tuonti Italias- ta kasvoi vuonna 2004 Italiasta Suomeen tuodaan koneita, laitteita, autoja ja kulutustavaraa (tekstiilit, vaatteet, kengät)

14 Italian vienti ja tuonti
Yleisimmät vientituotteet: Koneteollisuus, ajoneuvot, elintarvikkeet, tekstiilit, vaatteet, jalkineet, kulutuselektroniikka, viinit, oliiviöljy, hedelmät, vihannekset Tärkeimmät vientikohteet: Saksa, Ranska, USA, Iso-Britannia, Espanja Yleisimmät tuontituotteet: Energia, koneteollisuus, ajoneuvot, terästuotteet, kemikaalit, kulutustavarat Tärkeimmät tuontikohteet: Saksa, Ranska, Alankomaat, Iso-Britannia, USA

15 Italian talous Pohjois-Italian alue on rikasta ja kehittynyttä, mutta työvoimasta on pulaa. Talouden kasvu vaimeaa, kysyntä heikkoa. Italia on ostovoimaltaan merkittävä markkina-alue. Se on myös yksi suurimpia matkapuhelinmarkkina-alueita. Ulkomaisten sijoitusten osuus on kuitenkin suhteellisen pieni ja pohjoisen ja etelän väliset erot suuria kehityksessä ja liiketoimintatavoissa.

16 Italian maatalous Pohjois-Italiassa tuotetaan viljaa, sokerijuurikkaita, soijapapuja, lihaa ja muita maataloustuotteita, etelässä puolestaan maissia, hedelmiä, vihanneksia, oliiviöljyä ja viiniä. Maatilojen keskikoko on pieni, n. 7 hehtaaria Valtaosa Italia kuuluu talvisateiden ilmaston maatalousalueeseen. Pieni osa aivan pohjoista Italiaa kuuluu intensiivisen sekatalouden alueeseen. Talvisateiden ilmaston alueelle on tyypillistä leudot talvet sekä kuivat ja kuumat kesät, joiden takia vilja ja ruoho ei kasva hyvin. Hedelmien, viinirypäleiden sekö öljy- ja oliivipuiden kannalta ilmasto taas on otollinen. Parhaimmat viljelyalueet sijaitsevat jokien varsilla kastelun vuoksi.

17 Intensiivistä sekataloutta esiintyy lauhkean vyöhykkeen lehtimetsä alueilla, jossa on paljon hedelmällistä rusko-maannosta. Samalla tilalla saatetaan viljellä monia eri kasveja. Lypsykarjan hoitoa harrastetaan paljon meren läheisyydessä, koska rehukasvit kasvavat siellä hyvin. Koneita käytetään paljon. Pohjoisen Po-joenlaaksossa on laaja-alaista viljelyä, jossa tuotetaan enemmän viljaa, perunaa ja sokerijuurikasta, mutta etelämpänä maanviljely on keskittynyt enemmän hedelmiin ja oliivin sekä oliiviöljyn viljelyyn kuumemman ilmaston takia. Apenniineilla, Sisiliassa ja Sardiniassa tuotetaan ekstensiivisellä viljelyllä välimeren alueen tuotteita, eli suurella alalla viljellään vähän, mutta pienin kustannuksin. ”Lypsykarjan hoitoa harrastetaan paljon meren läheisyydessä”

18 Italian metsät Italian pinta-alasta noin kolmannes on metsää. Suurin osa siitä sijaitsee vuoristoalueilla ja noin 25 % niistä on havumetsää. Pohjois-Italiassa ovat maan ainoat taloudellisesti hyödynnettävissä olevat metsät. Valtaosa metsistä kuuluu julkisille tahoille, joten metsänhoito on melko organisoimatonta.

19 Pohjois-Italian teollisuus
Teollisuus on Italian talouden tukipilari Tärkeimmät alat ovat kone-, metalli-, tekstiili-, vaatetus- ja elintarviketeollisuus Tavaroiden ja palveluiden kokonaisvienti ulkomaille kolme neljäsosaa Teollisuus ja kauppa on keskittynyt Pohjois-Italian vauraisiin maakuntiin Lombardiaan, Piemonteen, Emilia-Romagnaan ja Venetoon Pohjois-Italian tärkeimmät teollisuuskaupungit ovat Genova, Torino ja Milano.

20 Fossano ja sen lähiympäristö

21 Italian liikenne Liikenneverkko muodostuu tie-, juna-, lento-, laiva-, putki- ja tietoliikenteestä. Tieverkkoa on Italiassa kilometriä, joista moottoritietä noin km. Rataverkkoa on noin km, ja siitä sähköistettyä on noin km. Henkilöautoja Italiassa oli 2001 vuonna kappaletta. Lentoliikenteessä matkustajia on noin 31 tuhatta. Ulkomaalaisia matkustajia vuonna 2001 oli noin 40 miljoonaa.

22 Pohjois-Italian liikenneverkosto

23 Pohjois-Italian rauta- ja maantieverkostot kattavat hyvin koko alueen
Pohjois-Italian rauta- ja maantieverkostot kattavat hyvin koko alueen. Piedmonten alueella rautatieverkko on kaikkien tihein, maantieverkkoa löytyy eniten Pohjois-Italian eteläosasta. Alueelta löytyy paljon kansainvälisiä isoja lentokenttiä.

24 Lähdeluettelo Taustakuvat: http://tcwozere.co.uk/backgrounds/
Diat 2 ja 3: Kakko, Kenno, Tyrväinen, Fabritius, Otava 2004 Lukion maantiede 2:yhteinen planeetta s Dia 4: Dia 5: Kenno, Palosaari, Vahtola, Otava 2000, Koulunkartasto, kartta 44 Dia 6, 7 ja 8: Dia 9: Dia 10: Kuva:

25 Dia 11: Ylempi kuva: http://users.tkk.fi/~hsaariko/duomo.jpg
Alempi kuva: Dia 12: Dia 13 ja 14: Dia 15: Dia 16 ja 17: Kakko, Kenno, Tyrväinen, Fabritius, Otava 2004 Lukion maantiede 2:yhteinen planeetta s 16:sta kuva: alkutuotanto/1_lehma.html 17:sta kuva: delfiini%20ja%20lehmä.jpg 

26 Dia 18 ja 19: Mutteri: mppi/makenweb/makenkot.htm Ruuvi: archives/screw.jpg  Dia 20: Time books limited, 1987, The Times Atlas of the World, kartta 78 Dia 21: Ferrari: Dia 22: Weilin + Göös Oy, Gaia-suuri maailmankartasto, kartta

27 Pohjois-Italian aluejako
Jaoimme Pohjois-Italian neljään osa-alueeseen: Pohjoisen Alpit, Piemonte, Po-joen laakso ja Apenniinit

28 Pohjoisen Alpit muodostavat oman alueensa, koska siellä asuu vähiten ihmisiä. Alueella on paljon yli 1500 metriä korkeita vuoria ja siellä on viileä vuoristoilmasto, joten sitä on vaikea hyödyntää maataloudellisesti. Läntinen Piemonten alue on sekä ilmastollisesti, että pinnanmuodollisesti monipuolinen ja se on Pohjois-Italian liikenteen solmukohta. Pohjoisessa Torino ja etelässä Italian Riviera tuovat alueelle paljon turismia.

29 Po-joen laakso on yksi Italian hedelmällisintä ja siksi myös tiheimmin asuttua aluetta. Siellä vallitsee lauhkea mannerilmasto. Siellä harjoitetaan runsaasti laaja-alaista maanviljelyä, kuten perunoita ja sokerijuurikasta. Pohjois-Italian eteläisimmällä alueella Apenniineilla asutus on harvaa lauhkeasta mannerilmastosta huolimatta. Alueella on intensiivistä ja ekstensiivistä välimerenalueen maanviljelyä ja karjankasvatusta.