ITALIA Reeta Isola ja Tiina Ukkonen 1e.

Esitys aiheesta: "ITALIA Reeta Isola ja Tiina Ukkonen 1e."— Esityksen transkriptio:

1 ITALIA Reeta Isola ja Tiina Ukkonen 1e

2 Italian väestö Italian väkiluku on 58,1 milj. asukasta (7/2004)
Asutus on jakautunut tasaisesti koko maahan, lukuun ottamatta Alppien korkeimpia rinteitä, läntisiä kukkuloita ja tasankoja sekä Korsikan pohjoisosaa. Väentiheys on 188,3 as./km² Tiheimmät asutukset ovat suurkaupunkien yhteydessä.

3 Italian väestörakenne
Italian väestörakenne kuuluu pysähtyneeseen väestönkasvun vaiheeseen, koska syntyvyys ja kuolleisuus ovat pienet ja luonnollinen väestönkasvu on pysähtynyt. Italian väestönkasvu on jo pitkällä menossa kohti väestön vähenemisen vaiheita. Miehet/ milj Naiset/ milj.

4 Suomen väestörakenne Suomen väestörakenteen kehitys on väestön vähenemisen vaiheessa. Suuret ikäryhmät ovat vanhentuneet ja kuolleisuus on kasvanut. Syntyvyys on edelleen pieni, koska hedelmällisessä iässä olevia naisia on vähän. Tämän vuoksi väkiluku on kääntynyt laskuun. Miehet/ tuhat Naiset/ tuhat

5 Italian ja Suomen väestörakenteiden vertailu
Tällä hetkellä Italiassa hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä on suhteessa väkilukuun suurempi kuin Suomen. Suomen väestönkehitys on huomattavasti pidemmällä kuin Italian, vaikka Italian, kuten muidenkin Euroopan maiden väestönkehitys on uhkaavasti menossa kohti väestön vähenemisen vaihetta. Suhteessa väkilukuun, Italiassa on vanhuksia ja lapsia kuitenkin vähemmän kuin Suomessa.

6 Italian kielellinen yhtenäisyys
Valtaosa, 92,9%, väestöstä puhuu äidinkielenään italiaa. Muita huomattavia kieliä ovat sardi (2,6%), friuli (1,2%), ranska ja saksa (0,5%). Italiassa vanhemmilla ihmisillä mm. englannin kielitaito on aika huono, mutta maassa tulee toimeen vaikkei italiaa osaisikaan.

7 Torinon ja Milanon nähtävyydet Milano
Duomo V valmistunut koristeellinen kirkko on lasimaalauksien, marmoritornien ja –veistosten upea myöhäisgotiikan luomus. Pinacoteca di Brera Breran galleria on yksi parhaista Italian taidemuseoista. Museon merkkiteoksia ovat mm. Napoleonin pronssipatsas, Madonna ja lapsi sekä Pieta. myphotos/scenery/default.htm. Brera/indexIt.html.

8 Viimeinen ehtoollinen
Santa Maria delle Grazie -kirkossa sijaitseva Leonardo da Vincin v valmistunut maalaus, on yksi da Vincin kuuluisimmista maalauksista. La Scala 1700- luvulla rakennetussa teatterissa voi käydä katsomassa kuuluisia oopperaesityksiä tai gaalaensi-iltoja. ~haonnela/muut.htm. tour/Arte/Scala/.

9 Castello Sforzesco 1400-luvulla rakennetusta linnoituksesta voit löytää taidemuseoita, kauniin asuinsiiven ja viehättävän Piazza d´Armi -sisäpihan. Via Monte Napoleone Vilkas kauppakatu on kuuluisa uusklassisista palatseistaan ja ylellisistä myymälöistään. comuni/milano.html. mel/italy/shop_milan.php.

10 Torino Palazzo Madame San Lorenzo
Piazzo Castello kadulla sijatsevassa Filippo Juvarran suunnittelemassa palatsissa on taidemuseo, sekä suuret keramiikka- ja norsunluukaiverrus-kokoelmat. San Lorenzo 1600- luvulla valmistunut Fra Guarino Guarinin suunnittelma kirkko on entinen kuninkaallinen kappeli. p45gallery_sfondi.asp. genova/page_02.htm.

11 Piazza San Carlo San Carlo on yksi Euroopan kauneimmista toreista. Erikoiseksi sen tekevät torin laidoilla sijaitsevat kirkot Santa Cristina ja San Carlo, sekä toria halkova ostoskatu Via Roma. centro/fotografia1.asp.

12 Pohjois-Italian liikenneverkko
Pohjois-Italian liikenneverkko koostuu tavaraliikenteestä, henkilöliikenteestä ja tietoliikenteestä. Pohjois-Italian liikenneyhteydet ovat hyvät, lukuun ottamatta Alppien korkeita kohtia.

13 Tavara- ja henkilöliikenne
Pohjois-Italian tavara- ja henkilöliikenteen kulkuväylät ovat maantiet ja rautatiet, koska etäisyydet ovat suhteellisen lyhyet. Kalliiden kuljetuskustannusten vuoksi lentoyhteyksiä käytetään pääasiassa henkilöliikenteessä. Pohjois-Italiasta lähtevät laivareitit kuljettavat tavaraa pääasiassa ulkomaille. Tietoliikenne Tietoliikenteen määrä on ollut kasvussa myös Italiassa. Tällä hetkellä Italiassa internetiä käyttää 352,4/1000 asukasta.

14 Fossanon liikenneyhteydet

15 Fossanon ympäristön kylät

16 Maatalous Edellytykset
Pohjois-Italiassa on talvisateiden ilmaston maataloutta. Pohjois-Italian edellytykset maataloudelle ovat kosteamman ja viileämmän ilmaston, sekä maataloudelle paremmin soveltuvan maaston vuoksi paremmat kuin Etelä-Italian. Pohjois-Italian talvet ovat leutoja, joten kosteutta riittää vehnän ja kevätvihannesten kasvulle. Kuumien kesien ansiosta ilmasto on sopiva myös hedelmien ja oliivipuiden viljelylle, mutta liian kuiva viljan sekä ruohon kasvulle.

17 Tuotantoalueet ja -alat
Tuottavin viljelyalue Pohjois-Italiassa on Pojoen varrella ja sen suistoissa, koska siellä viljelyksiä voidaan keinokastella. Lampaita ja vuohia kasvatetaan vuorten rinteillä ja lypsykarjaa, sikoja sekä siipikarjaa alempana tasangoilla. Pohjois-Italian tärkeimpiä tuotantoaloja ovat maissin, riisin, vehnän ja rehukasvien kasvatus, sekä nautakarjanhoito ja maitotalous. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat maissi, riisi, vehnä, hedelmät, vihannekset, viini ja oliivi.

18 Metsätalous Italiassa metsää on noin kolmannes maan pinta-alasta. Metsistä n. 25 % on suomalaistyyppistä havumetsää. Valtaosa metsistä kuuluu valtiolle. Suurinta osaa metsistä ei voida hyödyntää talousmetsiksi vaikean maaston vuoksi. Joissakin osissa Pohjois-Italiaa talousmetsien kasvatus on mahdollista, mutta metsänhoito on vähäistä ja organisoimatonta.

19 Pohjois-Italian teollisuus
Teollisuus on keskittynyt vauraisiin maakuntiin, Lombardiaan, Piamonteen, Emilia-Romagnaan ja Venetaan. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat metalli-, kone-, tekstiili-, vaatetus- sekä elintarviketeollisuus. Merkittävin asema Italian teollisuudessa onkin huonekalutuotannolla, koneenrakennus- ja metallituotannolla sekä autotuotannolla (Fiat Group). Teollisuuden osuus bkt:sta 23,9 % (2003)

20 Kolmen laskuvuoden jälkeen teollisuustuotanto on lähtenyt taas nousuun.
Teollisuusaloista nousussa ovat mm. sähkö-, kaasu- ja vesiteollisuus, öljynjalostus, autoteollisuus ja paperiteollisuus. Laskussa ovat nahka- ja kenkäteollisuus, kaivostoiminta, elintarviketeollisuus sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuus. Valtio omistaa suurimman osan Italian yrityksistä, mutta myös monilla yksityisillä suuryrityksillä on tärkeä asema maan teollisuustuotannossa. Vankan pohjan teollisuustoiminnalle luovat kuitenkin pienemmät yksityiset yritykset.

21 Matkailu Pohjois-Italiassa
Gardajärvi Gardajärvi ja sen ympäristö on suosittua matkailualuetta sen kauniiden maisemien ja lukuisten aktiviteettien mm. järviristeilyjen vuoksi. Venetsia Gondoliajelut, 170 kanavaa, Pyhän Markuksen aukio, Dogien palatsi, Huokausten silta ja laguunin saaret luovat Venetsiasta kauniin ja romanttisen kaupungin. index_fi.htm

22 Italian riviera Tälläkin nimellä kutsuttu Ligurian rannikko on hyvin suosittu rantalomakohde, jolla on hyvin vaihteleva ja jännittävä historia merimiehineen ja rakkaustarinoineen. Verona Tämä Shakespearen tunnetun näytelmän, Romeo ja Julian tapahtumakaupunki on kuuluisa myös oopperajuhlistaan. versilia/versilia.htm Italy%2002%20Verona.htm.

23 Alpit Vuoristo on hyvin suosittu vaellus- ja kiipeilykohde, joka tarjoaa upeat maisemat ja haastavan ympäristön. Alpeilla on mahdollista myös lasketella ympäri vuoden lukuisissa hiihtokeskuksissa. ajt.iki.fi/travel/ insa_report/alpit.jpg

24 Ulkomaankauppa Italian ulkomaankauppa on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Tulliesteitä on poistettu sekä kaupanesteitä on vähennetty ja kauppatase onkin ollut positiivinen. Italia on maailman johtavia tekstiili-, vaate- ja nahkatuotteiden valmistajia. Muita vahvoja teollisuusaloja ovat rakennusmateriaalien, kodinkoneiden ja huonekalujen valmistus sekä metalli- ja elintarviketeollisuus.

25 Italian vienti Italian vientituotteet
Teollisuuskoneet, ajoneuvot, elintarvikkeet (oliivit, oliiviöljy, hedelmät), kulutuselektroniikka, tekstiilit, vaatteet ja kengät. Italian vientiä on pyritty viime vuosina kehittämään. Italian vienti kasvoi viime vuonna 18 %.

26 Italian tuonti Italian tuontituotteet
Energia, öljy, teollisuuskoneet, ajoneuvot, terästuotteet, elintarvikkeet, kulutustavarat ja kemikaalit. Vaikka Italia on tunnetusti ollut vientimaa, kasvoi sen tuonti viime vuonna 19 %. Italia on ostovoimaltaan merkittävä markkina-alue, koska siellä on paljon kuluttajia.

27 Suomen ja Italian välinen kauppa
Suomen vienti Italiaan on ollut hyvin vaihtelevaa ja tällä hetkellä se on kääntynyt taas laskuun. Suomen tuonti Italiasta on hitaassa kasvussa ja Italian merkittävyys Suomen talouteen on kasvanut etenkin nyt, kun Suomen tuonti muista maista on laskenut. Vienti ja tuonti ovat nyt melkein tasoissa, sillä kauppatase on laskenut 14 milj. euroon.

28 Suomen vientituotteet Italiaan Paperi ja pahvi, matkapuhelimet.
Paperin ja pahvin myynti on säilynyt ennallaan, mutta matkapuhelinten myynti on kääntynyt laskuun. Suomen tuonti Italiasta Koneet ja laitteet; sähkökoneita, autoja ja teollisuuskoneita. Kulutustavaraa; tekstiilejä, vaatteita ja kenkiä.

29 Italian talouden ongelmat
Italian talouden kasvu on ollut euroalueen hitaimpia, eikä Italian talouden nousuun enää luoteta. Nykyinen hallitus on vähentänyt kotitalouksien verotusta kotimaisen kysynnän parantamiseksi. Verovähennyksistä johtuvaa valtion tulojen menetystä on pyritty paikkaamaan julkisia menoja, aluetukia sekä yritysten veroetuja vähentämällä. Valtion ylivaltaa on pyritty vähentämään useilla talous-sektoreilla yksityistämällä valtion suuryrityksiä, sekä vähentämällä valtion tiukkaa kontrollia pienempiä yrityksiä kohtaan.

30 Yksi suurimpia ongelmia on huomattava talouskuilu Pohjois- ja Etelä-Italian välillä.
Pohjois-Italian liiketoiminta on huomattavasti kehittyneempää kuin Etelä-Italiassa, koska harmaan talouden ja pimeiden työmarkkinoiden osuus on siellä niin suuri. Vaikka Italian työttömyysaste on moniin muihin EU-maihin verrattuna pieni, on se kuitenkin ongelma työttömyyden epätasaisen jakautumisen vuoksi. Suurin osa maan työttömistä on maan eteläosassa ja pohjoisessa on paikoitellen jopa työvoimapulaa.

31 Pohjois-Italian aluejako
Alpit Vähän asutusta, seutu vuoristoa, vuoristokasvillisuus. Teollisuuskaupungit Tiheää asutusta, teollisuuden keskus (Torino, Milano ja Genova), elintaso korkea, liikenneverkoston keskus. Pojoen alanko Hedelmällinen viljelyalue, suuria jokia (Pojoki ja sen sivujoet), lehtimetsää. Apenniinit Vuoristoa, asutus keskittynyt suurkaupunkeihin, vuoristokasvillisuus.

32 Lähteet Internet sivut Kirjallisuus www.tilastokeskus.fi
Kirjallisuus Berlitz, 1988, Maaopas Italia Tammi, Helsinki Weilin+Göös Oy, Gaia suuri maailman kartasto, Porvoo