sosiaalialan osaamiskeskus

Esitys aiheesta: "sosiaalialan osaamiskeskus"— Esityksen transkriptio:

1 sosiaalialan osaamiskeskus
Socca Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Katse lapseen hanke Syyskauden 2012 avajaisseminaari Kirsi Tarkka ja Terhi Tuominiemi- Lilja Socca

2 Iltapäivän ohjelma 12.30 Katsaus kevään 2012 tunnelmiin ja tapahtumiin Laakavuoren ja Saunalahden ”kehittämiskeissit.” Kahvit Asiaa dokumentoinnista Porinat ja yhteinen keskustelu Tilaisuus päättyy

3 Katsaus kevään 2012 tunnelmiin ja tapahtumiin

4 Matka alkaa… Tammikuu 2012 aloitusseminaari Arbiksen juhlasalissa. Hyve 4v + VKK- Metro =Katse lapseen Mukana 20 päivähoitoyksikköä ja 11 neuvolaa. Kysymysmerkkejä ilmassa ?????

5 Katse lapseen !? Oma kokemus hankkeen alussa. Mitä oikein ollaan tekemässä? Loistavaa, että ollaan jo nyt rikottu hallintokuntien rajoja ja ollaan kaikki tänään täällä. Paljon kokemusta ja asiantuntemusta ja ajatus siitä, että ollaan tärkeän asian äärellä. Pelkkä katse ei kuitenkaan vielä johda kovin pitkälle. Aika alkaa miettiä mitä ollaan tekemässä ja mihin menossa. Tämän iltapäivän tarkoitus herättää ajatuksia ja saada jonkinlaiset koordinaatit tämän hetkisestä tilanteesta.

6 Maastontiedustelua alkuhaastatteluiden merkeissä (helmi-huhtikuu)

7 Tunnelmia päivähoitoyksiköissä:
Innostunut, odottava, jännittynyt, toiveikas. VKK -Metro kehittämisrakenteena useille jo entuudestaan tuttu. Kokonaisuuden hahmottaminen tuntui vaikealta. Neuvolaparikin puute herätti ihmetystä. Helpotus, että kehittämistehtäviä lähdettiin nivomaan omaan työhön ja jo olemassa oleviin rakenteisiin.

8 Tunnelmia neuvolayksiköissä:
Hypättiin liikkuvaan junaan. Lähdettiin mukaan ilmoitusluontoisesti. Hankkeen teemat tärkeitä. Päivähoidolla tärkeää tietoa lapsesta  iso tuki terveydenhoitajalle. Yhteistyö tärkeää. Resurssit ja ajankäyttö huolestutti.

9 Ajatuksia yhteistyöstä (ph+ neuvola)
”Ennen” oli säännöllisiä tapaamisia useammin. Hyve-malli uusi yhteistyön väline  harjoittelua. Miten löytää yhteinen kieli tiedonsiirtoon. Miten saada oleellinen tieto kirjattua (molemmin puolin)? Miten oppia paremmin ymmärtämään ja arvostamaan toisen työtä? Miten osallistaa perhe prosessiin? ” Tärkeää, että pelataan kaikki samalla puolella lapsen parhaaksi!”

10 Missä ollaan? Minne ollaan menossa?

11 Sijainnin määrittelyä kartalla
Neljä kuntaa Useita eri hallintokuntia(sote,sito,terke) Kauniaisissa ei (vielä) laajaa 4-vuotistarkastusta eikä Hyve-mallia käytössä. Monta erilaista työ- ja kehittämiskulttuuria Kahdeksan eri ”toimintakenttää” Paljon tarvetta yhteiselle keskustelulle ja sovittavaa eri toimijoiden välillä.

12 Yhteisen päämäärän kirkastaminen
Mitä tavoitellaan? Mikä on mahdollista tämän hankkeen puitteissa? Varhaiskasvatuksen kehittämiseen hyväksi todettu VKK-Metro kehittämisrakenne ei suoraan sovellettavissa neuvolaan. Kunnissa pohdittiin terveydenhoitajien resursseja osallistua hankkeen eri toimintoihin  tehtiin rajauksia.  Keskustelua yliopiston tutkimuksesta käytiin hankkeen eri toimijoiden välillä pitkään.

13 Hankkeen kolme polkua:
Yliopiston tutkimus 2. Päivähoitoyksiköiden omat kehittämistehtävät hyvinvointiteemaan liittyen Katse lapseen 3. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyön kehittäminen

14 Lisäkysymyslomakkeet ohjeineen jaettu kentälle.
Yliopiston tutkimus Tutkimukselliset lisäkysymykset liittyvät kiinteästi Hyve –prosessiin. Tuovat täydentävää näkökulmaa hyvinvointiteemaan. Lisäkysymyslomakkeet ohjeineen jaettu kentälle. Lomakkeita kerätään keväälle 2013 asti. Uusi tutkija haussa ja ilmoitetaan heti kun valittu. Kirsi Tarkka ja Terhi Tuominiemi-Lilja vastaavat ja selvittelevät toistaiseksi tutkimukseen liittyviä kysymyksiä.

15 VKK -Metro kehittämisrakenne:
2. Päivähoitoyksiköiden omat kehittämistehtävät hyvinvointiteemaan liittyen VKK -Metro kehittämisrakenne: Esimies johtaa kehittämisprosessia yksikön omissa rakenteissa. Yhdyshenkilö/t yksikön vastuussa mm. yksikön tiedottamisesta hankkeeseen liittyvistä asioista. Ohjaaja ohjaa kehittämisprosessia. Säännölliset tapaamiset n. kerran kuussa. Snadit stepit kehittämisen työkaluna. Hanketyöntekijöiden koulutukset yms.(tarpeen mukaan)

16 Hyvinvointiin liittyviä kehittämisteemoja (mm.):
Vanhempien osallisuus ja osallistaminen monikulttuurisessa ympäristössä Havainnointi ja sen hyödyntäminen oppimisympäristön kehittämisessä. Dokumentointi. Kiusaaminen; ehkäisy ja tunnistaminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen, aikuisten havainnointitaitojen vahvistaminen. Havainnointi. Kasvun kansion kehittäminen. Lapsen osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet  lapsilähtöisyyden pohtiminen. Lapsen yksilöllinen kohtaaminen. Kielen rikastuttaminen. Siirtymätilanteiden kehittäminen rauhallisemmiksi Lapsen havainnointi vasun hengessä, kasvatuskumppanuus Hyve 4v-tarkastuksen hengessä. Leikki, leikinhavainnointi.

17 3. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyön kehittäminen: Hyve-prosessi
Ei valmista rakennetta. Yksiköille nimetty ohjaaja ja yhdyshenkilö. Osittain kuntakohtaiset/ alueelliset ratkaisut. Ydinteema Hyve-prosessin tiedonsiirtoon liittyvässä yhteistyössä ja sen rakenteissa. Nyt syksyn alkuun on tärkeää luoda suunnitelma ja aikataulu tulevalle toimintakaudelle. Tulemme olemaan yhteydessä parikkeihin ja sovitaan yhdessä tapaamisesta.

18 Päivähoidon ja neuvolan välisen yhteistyön kehittäminen - parikit
Yhteistyön kehittäminen neuvolan kanssa Hyveen pohjalta. Tiedon kerääminen lapsen kehityksestä (havainnointi), Tiedon kirjaaminen (dokumentointi) ja siirtäminen neuvolaan Hyve –lomakkeella. Neuvolan palautteen hyödyntäminen päivähoidon toiminnassa ja lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Yhteisen ymmärryksen ja kielen löytäminen neuvolan, päivähoidon sekä vanhempien välillä  Lapsen hyvinvoinnin edistäminen  Katse lapseen!

19 Hankkeen tuki kehittämistyölle kevät 2012
Päivähoito Vertaistapaamiset: Ohjaajan rooli yksikön kehittämisprosessin tukijana. Esimiehen rooli työyhteisön innostajana ja kehittämisprosessiin sitouttajana. Yhdyshenkilöt tiedonsiirron ja viestinnän vastuussa. Vertaisryhmätapaamiset yhteisen reflektoin paikkoja. Päivähoito ja neuvola: Aloitusseminaari Yhteinen koulutus: Matti Rimpelä ja Kaisa Joutsenniemi Tuulikki Vennisen työpajat: neuvolan ja päivähoidon yhteisen pohdinnan foorumi.

20 Hankkeen toiminnot syksy 2012
Päivähoito: Vertaisryhmät (ohjaajat, esimiehet) Dokumentointipaja (yhdyshenkilöt, Hyve-lomakkeita täyttävät henkilöt) Lis -yc koulutus Päälliköiden tapaaminen Päivähoito ja neuvola: Aloitusseminaari Tutkimuspajat/lokakuu Havainnointikoulutus/ marraskuu Parikkien tapaamiset paikallisesti syksy-12 x1 ja kevät-13 x1. hanketyöntekijät ovat yhteydessä yksiköihin ja sovitaan aikataulusta yksikkökohtaisesti.

21 Hankkeen dokumentointi
Päivähoitoyksiköiden omien kehittämistehtävien sekä parikkityöskentelyn dokumentointi: Alkuhaastattelu Arviointikysely Loppuhaastattelu Hanketyöntekijät koostavat loppuraportin Hyve-prosessin ja kirjaamisen kehittäminen Case –kuvaukset (kolme vaihetta: Hyve –keskusteluun valmistautuminen, Hyve –keskustelu, neuvolan palautteen hyödyntäminen) Terveydenhoitajien ja perheen kokemukset: opinnäytetyöt tai terveydenhoitajan kertomus. Tekstejä työstetään dokumentointipajoissa (3krt)

22 Porinat Jos kehittämistyö päivähoidon ja neuvolan välillä sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla, mikä olisi vuoden päästä toisin? Miten varmistetaan vanhempien osallisuus Hyve-yhteistyöhön siten, että he kokevat sen hyödylliseksi ja heitä tukevaksi toiminnaksi ? Minkälaista tietoa tarvitset neuvola/päivähoitotyöstä, että voit toimia hyvänä yhteistyökumppanina?

23 Pienin askelin eteen päin