Suurten kaupunkien turvallisuussuunnittelu – seminaari

Esitys aiheesta: "Suurten kaupunkien turvallisuussuunnittelu – seminaari "— Esityksen transkriptio:

1 Vantaan kriisikeskus kansalaisten selviytymisen tukija viranomaisyhteistyössä
Suurten kaupunkien turvallisuussuunnittelu – seminaari Anna Cantell-Forsbom psykososiaalisten palvelujen päällikkö

2 Vantaan kriisikeskus Ympärivuorokautinen sosiaali- ja kriisipäivystys (24 h/vrk) Aloittanut toimintansa (päätös alkaen) Vantaalla sosiaalipäivystys (klo 16-22) ennen Kriisikeskusta vuodesta 1989 Mobile-hankkeen ympärivuorokautinen kriisityön yksikkö Arkitilanteiden kriisivalmius; fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen tuki Suuronnettomuusvalmius Vuorossa tavallisesti 2-4 henkilöä, yövuorossa työpari kriisityöntekijä – sosiaalityöntekijä Vuorossa aina kriisityöntekijä ja virka-ajan ulkopuolella aina yksi Nimenmuutos: Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys valmisteilla

3 Väestö suuralueittain 1.3.2007 190 195 henkilöä *Ennakkotieto
Kivistö ~7250 Myyrmäki ~50 020 Aviapolis ~13 350 Korso ~27 380 Koivukylä ~23 910 Tikkurila ~36 320 Hakunila ~28 430 Vantaan suuralueet ovat suomalaisten kaupunkien kokoisia.

4 Kriisikeskuksen henkilökunta (19):
Johtaja, kanslisti, johtava stt, 7 sosiaalityöntekijää, (johtava kriisityöntekijä) 9 kriisityöntekijää sosiaalityöntekijä kanslisti kriisityöntekijä johtava kriisityöntekijä johtava sosiaalityöntekijä johtoryhmä Perhepalvelujen johtaja Palvelupäällikkö

5 Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio
Sosiaali- ja terveyden-huollon toimiala Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Salminen Erikoissairaanhoito Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen Lasten päivähoito-palvelut Päivähoito-palvelujen johtaja Sole Askola-Vehviläinen Terveyden-huollon palvelut Terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö Vanhus- ja vammais-palvelut Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Hallinto- ja talouspalvelut Hallinto- ja talousjohtaja Ari Toiva

6 Psykososiaaliset palvelut Lastensuojelun avopalvelut
Perhepalvelut perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen Tulosaluejohdon tuki ja keskitetyt/yhteiset palvelut Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto palvelupäällikkö Arja Ruponen Psykososiaaliset palvelut palvelupäällikkö Anna Cantell-Forsbom Lastensuojelun avopalvelut palvelupäällikkö Jaana Vilpas Lasten sijaishuolto palvelupäällikkö Anne Kaatra Aikuis-sosiaalityö palvelupäällikkö va.Maarit Sulavuori Päihdepalvelut palvelupäällikkö Hilkka Vihavainen Äitiys- ja lastenneuvolat Koulu- ja opiskelu-terveydenhuolto, Lapsiperheiden kotipalvelu Perhe- ja nuorisoneuvolat Psykologipalvelut, Kuraattoripalvelut, MYPT, Kriisikeskus Perhekuntoutus-palvelut Elatusturva Perhetukiyksiköt Vastaanotto- ja arviointi Perhe- ja laitos- hoito Jälkihuolto, tukiasunnot Aikuistukiyksiköt Sos.luototus Kuntott. työtoiminta Sovittelutoimisto, Mamukoordin. Vapaaeht. t. tuki A-klinikkatyö Kuntouttava asumispalvelu Ehkäisevä päihdetyö Ruotsinkielisten palvelujen koordinaattori palvelupäällikkö Anne Kaatra

7 KRIISIKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS:
Kriisikeskus vastaa kuntalaisten välittömään avuntarpeeseen silloin, kun jokin ennakoimaton psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen tai muu äkillinen tilanne vaatii ulkopuolisten auttajien väliintuloa, kriisivaiheen yli auttamista ja jatkotoimenpiteiden järjestämistä Kriisikeskus huolehtii virka-ajan ulkopuolella viranomaistehtävistä, kuten lastensuojeluilmoitusten tutkimisesta, lasten kiireellisistä huostaanotoista ja eräissä tapauksissa toimeentulotuen myöntämisestä

8 Kriisikeskus on valmiudessa 24 h arki- ja
suuronnettomuuksien varalta ja järjestää psykososiaaliset palvelut uhreille ja läheisille Kriisikeskus ehkäisee toiminnallaan kriisitilanteiden syntymistä, edistää kriisistä selviytymistä ja pyrkii kriisitilanteiden kielteisten seurausten minimointiin Kriisikeskus toimii kriisityön asiantuntijana suhteessa muihin auttajatahoihin

9 Lainsäädäntöä: lastensuojelulaki (417/2007 ja 683/1983)
psykososiaalisen tuen järjestäminen perustuu pelastuslakiin (468/2003, 6§), pelastusasetukseen (787/2003, 6§) ohjeet psykososiaalisen tuen järjestämisestä STM:n työryhmämuistio (1/1998) sosiaalihuoltolaki (710/1982) – velvoite sosiaalihuollon järjestämisestä (15 §:Kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava laitoshuollon ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle) kansallisen sosiaalihankkeen osahanke 6: sosiaalipäivystys maahan vuoteen 2007 mennessä, velvoite kunnille

10 TOIMINTAMUODOT asiakastyö kriisikeskuksessa kotikäynnit
puhelintyö asiakastyö kriisikeskuksessa kotikäynnit asiakastapaamiset muissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä sekä poliisilaitoksella asiakastyö yleisötilaisuuksissa ja -tapahtumissa auttamistyö onnettomuus- ja kriisitilanteissa jälkipuintitarpeen arviointi- ja välitys yhteistyö- ja konsultointi viranomaiset seurakunnat järjestöt

11 TILASTOTIETOJA (2006) 11 222 yhteydenottoa vuodessa
Yhteydenotot: yhteydenottoa vuodessa Virka-ajan ulkopuolella 70 % 25 % klo välisenä aikana 57 % henkilö itse tai muu henkilö yhteydenottajana Poliisin kanssa 21 % (= kertaa) Terveydenhuolto 5 % (= 534 kertaa) Puhelimitse 88 % Asiakkaat: 90 % asiakkaista vantaalaisia 1 % ei Suomen kansalaisia Naiset ottavat yhtä paljon yhteyttä kuin miehetkin

12 Kriisikeskuksen tilastotietoja, jatkuu:
kotikäyntejä keskimäärin 0,6 krt/vrk (207 kpl) muita tapaamisia 854 (kk, poliisilaitoksella…) 3 krt/vrk asiakkaan kohtaaminen kasvokkain 3 krt/vrk kuoleman ja onnettomuuksien kanssa tekemisissä joka toinen päivä tekemisissä tulipalon uhrien kanssa 3 krt/vrk väkivalta 8 krt/vrk päihteiden kanssa tekemisissä lastensuojeluilmoituksia kpl kiireellisiä huostaanottoja 52 kpl (1-8/2007 jo 50 kiireellistä huostaanottoa tehty)

13 Ensisijainen yhteydenoton syy (2006):
Lastensuojelutyö 42 % (2007: 46,5 %) 23 % päihteet, 20 % rikos/epäily, 7 % mt-vaikeuksia Mielenterveydelliset ongelmat 21 % mm. itsemurha-uhka Perhesuhteet 21 % (mm. lähisuhdeväkivaltaa, kasvatus- ja parisuhdevaikeuksia) Kuolema, onnettomuudet jne. 8 % Päihteet ilman lastensuojelutarvetta 5 %

14 Suuronnettomuuden määritelmä
Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, joka on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän tai onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. (Laki onnettomuuksien tutkinnasta 1995/282)

15 Kriisityö: Kaikki ne toimenpiteet, joilla pyritään edistämään järkyttävistä kokemuksista selviytymistä sekä torjumaan ja lievittämään onnettomuuksien ja muiden äkillisten järkyttävien tapahtumien aiheuttamaa psyykkistä stressiä ja sen seuraamuksia Ne toiminnot, joita kriisiryhmät tai vastaavat toteuttavat välittömästi äkillisten traumaattisten tilanteiden jälkeen Palvelujen kokonaisuus, jotka järjestetään onnettomuuksien ja äkillisten järkyttävien tilanteiden uhrien auttamiseksi (Murtomaa ym.1998; Narumo & Murtomaa 1998; Harjajärvi, Kiikkala & Pirkola 2007; Saari S.2006.)

16 Psykososiaalisen tuen määrittelyä
kaikki toiminta, joka järjestetään, joilla ihmisiin kohdistuvia onnettomuuden / kriisin seurauksia voidaan rajoittaa toiminta, jolla tapahtuman aiheuttamaa psyykkistä stressiä lievitetään psykososiaalisella tuella tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, joka muodostuu ihmisen auttamiseksi tarkoitetuista psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen tuen palveluista (Murtomaa ym.1998; Narumo & Murtomaa 1998)

17 Käytännön kokemuksia kriisityöstä arkipäivän kriiseissä ja suuronnettomuuksissa
Valmius akuutteihin kriiseihin edellyttää: suunnittelua, sopimuksia, yhteisiä toimintamalleja, sääntöjä (valmiussuunnitelma, hälytyskaavio, tilannekuvajärjestelmä, yhteistyö VaPePan, HeHu:n ja viranomaisten kanssa) selkeä työnjako, luottamus ammattitaidon ylläpitämistä, kouluttautumista riittävät resurssit, toimitilat, välineet, henkilöstö harjoittelua, toimintamallien testaamista, tiedottaminen arviointia, kokemusten jälkipuintia, kokemuksista oppimista työntekijöiden jaksamisesta huolehtimista, työnohjaus, tilanteiden jälkipurku, keskustelumahdollisuus

18 Kriisikeskuksen viranomaisyhteistyö suuronnettomuuksissa ja isommissa päivittäisonnettomuuksissa
Myyrmannin pommiräjähdys 2002 (-2007) Keski-Aasian tsunami-katastrofi (-2007) Lontoon pommi-iskut 2005 Libanonin evakuointilennot 2006 Tulipalot Liikenneonnettomuudet Vakavat onnettomuudet, kuolemantapaukset Uhkaavat tilanteet SAR-harjoitukset, viranomaisyhteistyön harjoittelua lentokentällä Ankkarock, ym. viranomaisyhteistyö tapahtumissa

19 Psykososiaalinen tuki onnettomuustilanteessa (esim
Psykososiaalinen tuki onnettomuustilanteessa (esim. Libanonin evakuointilennot) esite / info oireista ja palveluista jatkoselvittelyt, matkustussuunnitelmat, yhteystiedot määränpäässä majoitus ruoka, juoma hygieniavälineet vaatteet, kengät, huovat lelut hävinneet tavarat : esim. matkatavarat, avaimet, pankkikortti, henkilöpaperit soitto omaisille keskustelu, arviointi, hoitoonohjaus

20 Lastensuojelutyö suuronnettomuustilanteissa
Fyysinen turvallisuus (yhteistyö) Lapsen ikä ja kehitystaso Rauhoittuminen ja rauhoittaminen, psyykkinen turvallisuus Medialta ja muilta häiritseviltä tekijöiltä suojaaminen Läsnäoleva, ammattitaitoinen, tunteva, rauhallinen ”järjen” aikuinen Perustiedot, sosiaalinen verkosto Terveydentilan tarkistus, lääkärin tarve? Tarvittavat päätökset ja lastensuojelulliset toimenpiteet Lastensuojeluilmoitus, (kiireellinen huostaanotto ja sijoitus ?) Alkuarvio jatkohoidosta Sopimukset jatkotoimenpiteistä, jatkohoidosta

21 Sosiaalipäivystyksen laatukriteereitä (STM 2005:8)
Välittömän avun tarpeeseen vastataan Sosiaalipäivystys on toimiva osa peruspalveluja Yhteistyö- ja konsultaatiovalmiudet ovat kunnossa Ammattitaito on tehtävien vaatimusten mukainen Hyvin järjestetty tuki arkipäivän tilanteissa luo valmiutta suurten onnettomuuksien hoitoon Päivystystyö on työntekijälle turvallista Seuranta tukee työn kehittämistä