VERKKO-OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN

Esitys aiheesta: "VERKKO-OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN"— Esityksen transkriptio:

1 VERKKO-OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN
Pohjois-Karjalan AMK Klo – 15.30

2 VERKKO-OHJAUS VERKKO-OHJAUKSELLA TARKOITETAAN ERILAISISSA VERKKOYMPÄRISTÖISSÄ TAPAHTUVAA TAVOITTEELLISTA OPPIMISPROSESSIN, OPISKELUN, OPPIMISEN JA OSAAMISEN KEHITTYMISEN OHJAUSTA. VERKKO-OPPIMISTA JA OPISKELUA VOIDAAN OHJATA VALITUILLA MENETELMILLÄ JA TYÖTAVOILLA, JOTKA EDISTÄVÄT OPPIJOIDEN TYÖSKENTELYÄ JA TIEDONPROSESSOINTIA. TAVOITTEENA ON EDISTÄÄ, TUKEA JA SEURATA OPPIJOIDEN OSAAMISEN KEHITTYMISTÄ. KEINOJA JA MENETELMIÄ: strukturointi, prosessi, vaiheet, ohjeistukset, oppimistehtävät toimeksiantoineen, palautteet, oppimista edistävät elementit, menetelmät ja pedagogiset mallit.

3 VERKKO-OHJAUKSEN MUOTOJA
MITEN OHJATAAN? Esimerkkejä Ennakkoon strukturoitu ohjaus Ennakkoon valmisteltu ja suunniteltu oppimisprosessi ja sen rakenne, ohjeet ja oppimistehtävät. Ennakkoon päätetty ohjaus Oppimistehtävien palaute ja ajankohdat, ohjaus ajallisesti ja resurssien mukaan suunniteltuna eri vaiheisiin ja tilanteisiin, opiskelun seuranta. On Demand -ohjaus Oppijasta – opiskelijasta lähtöisin oleva ohjaus. Opiskelija pyytää tarvittaessa ohjausta esim. ohjauspyyntölomakkeella. Ad Hoc -ohjaus Ohjaajan reagointia esim. opiskelun etenemisen seurannassa tai vaikka keskustelualueella. Ohjausta tarpeen vaatiessa. Vuorovaikutustilanteen ohjaus Dialogin ohjaus ja sen edistäminen, ohjaajan havainnot ja ohjaus niiden perusteella.

4 MITÄ, MIKSI JA KUKA OHJAA?
MITÄ OHJATAAN JA MIKSI? Sisältöjä Oppimisprosessia Opiskelua/työskentelyä Ryhmäprosesseja MITEN / MILLOIN OHJATAAN? Oppimistehtävillä Toimeksiannoilla Työtavoilla Aineistoilla Ohjeilla palautteella KUKA/MIKÄ OHJAA? Kouluttaja Tuutori Asiantuntija Toinen opiskelija Pienryhmä tietokone

5 OSAAMISEN KEHITTYMISEN TILANTEET JA NIIDEN OHJAUS
TAVOITTEENA OLEVA OSAAMINEN AIKAISEMPI TIETÄMYS VERKKO-OPPIMISPROSESSI JA SEN OHJAUS PALAUTE AINEISTO OPPIMIS-TEHTÄVÄ OHJAUS OHJE

6 OPISKELIJALÄHTÖINEN SUUNNITTELU -OSAAMISEN KEHITTYMINEN JA SIIHEN VAIKUTTAMINEN
teema osaamisen tavoitteet aikaisempi tietämys ohjaajan toiminta ja menetelmät opiskelijan toiminta ja menetelmät 1 2 3 4 5 opiskelu portfolio ohjaus, palaute yms.

7 OHJAUKSEN ENNAKKOSUUNNITTELU OPETUS/OPPIMISTILANTEISIIN
OHJAUKSEN ENNAKKOSUUNNITTELU OPETUS/OPPIMISTILANTEISIIN. CASE MATKAILUPALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN OPETUS / OPPIMISTILANNE OPPIMISTEHTÄVÄ AJANKOHTA KESTO PALAUTE – MITÄ, KENELLE? MUU OHJAUS 1. MITEN PALVELUJA TUOTTEISTETAAN? Tavoite Sisältö Konteksti - Laajuus 1. 2. Deadline XX.XX.2011 Tehtävä Henkilökohtainen lyhyt palaute siitä miten … Tehtävä – ok palaute Prosessi alkaa tiedote Opiskelun seurantataulukko 1. Vaihe päättynyt – miten meni 2. MITEN PALVELUTUOTE RAKENTUU? Laajuus 3. XX.XX.2011 3. Tehtävä ryhmäpalaute 2. Vaihe alkaa tiedote 2. Vaihe päättynyt -miten meni 3. MITEN PALVELUTUOTTEEN TUOTEKEHITYS TAPAHTUU? 4 4. Tehtävä - tsekkilista 3. Vaihe alkaa tiedote Jne. 4. MITEN PALVELUTUOTTEITA MYYDÄÄN JA MARKKINOIDAAN? 5 6 Kokonaisprosessi päättynyt – kuinka moni sai valmiiksi – miten edetä jos ei saanut valmiiksi?

8 MITEN ESITTELET OPINTOJAKSON?
OPPIMISPROSESSI TAI OPINTOKOKONAISUUS – onko nimi kuvaava ja selkeä? LAAJUUS – opintojakson laajuus opintopisteinä, opintoviikkoina, opiskelutunteina. AIKA – milloin opintojakso alkaa ja päättyy. OHJAAJAT – kuka ohjaa, miten ja milloin ohjaaja on tavoitettavissa sekä yhteystiedot (esim. sähköposti, matkapuhelin, Skypenimi). TOTEUTTAJAT – Kuka/ketkä ovat suunnitelleet opintojakson. TERVETULOTOIVOTUS – tervetulotoivotuksen tarkoituksena on kertoa opintojaksosta tiiviisti, kiteytetysti ja innostuneesti. Sen avulla herätetään kiinnostus aiheeseen ja opiskeluun. Voi olla muodoltaan tekstiä, kuvia, video, äänitiedosto tms. OPINTOJAKSON TAVOITTEET – opiskelun ja oppimisen tulee aina olla tavoitteellista. Oppimisen/osaamisen tavoitteet kuvataan MUISTA 1. Ihminen toimii aikaisemmin opitun varassa, se nopeuttaa toimintaa, mutta kouluttajan tekemät muutokset saattavat jäädä huomaamatta ellei niitä osoiteta. 2. Havaitseminen on valikoivaa – kaikkea ei huomata, verkossa tekstiä lähinnä silmäillään ja sitä ei välttämättä lueta kokonaan. 3. Ihminen pystyy pitämään mielessään vain tietyn määrän tietoa yhdellä kertaa, joten älä täytä sivuja liialla informaatiolla. 4. Symbolit ja värit tukevat ja edistävät havaitsemista.

9 MITEN VALITSET AINEISTOT?
Verkko-oppimisympäristöön valituilla AINEISTOILLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI oppimisen ja osaamisen kehittymisen kannalta. Ne ohjaavat oppijoiden ajattelua ja toimintaa. Aineistojen VALINTA JA JÄSENTÄMINEN ON ERITTÄIN tärkeää, koska niiden avulla opiskelija kehittää osaamistaan ja syventää ajatteluaan. Verkkoympäristöissä TULISI VÄLTTÄÄ LINKKILISTOJEN TYYPPISTÄ, suurta itseohjautuvuutta edellyttävää aineistojen käyttöä, koska ne saattavat vaikeuttaa tietojen löytymistä ja aikaansaada ajan käyttöä epäolennaiseen.  Aika saattaa kulua tiedon etsimiseen tiedonprosessoinnin sijaan – eri asemassa ovat opintojaksot, joissa tavoitteena on tiedonhaku. Ohjaaja voi käyttää oppimisprosessin eri vaiheissa eri muodoissa olevia aineistoja käyttötarpeen mukaan.  Aineistot voivat olla ohjaajan tuottamia teksti-, ääni- tai videoklippejä, joiden avulla oppivat pääsevät orientoitumaan aihealueeseen RAUHASSA KESKITTYEN JA VAIKKA USEAAN KERTAAN TOISTAEN. Aineistojen tarkoituksena voi olla aihealueen selvittäminen siten, että OPPIJAN HUOMIO KIINNITETÄÄN JOHONKIN OLEELLISEEN, VAIKKA AIVAN UUTEEN ASIAAN. Aineistojen tehtävä on tällöin toimia OPPIJOIDEN OPPIMISTA EDISTÄVINÄ ELEMENTTEINÄ.

10 MINKÄLAISIA OHJEITA JA OHJEISTUKSIA TARVITAAN?
OHJEET OVAT OPPIMISPROSESSIN KESKEINEN ETEENPÄIN VIEVÄ VOIMAVARA TEHDÄÄN USEIN RAUTALANGASTA VÄÄNTÄMÄLLÄ SELKEÄ KIELI YKSINKERTAISET LAUSEET VÄLTÄ ADJEKTIIVEJA VÄLTÄ SIVULAUSEITA KAPPALEESSA KORKEINTAAN 6 RIVIÄ  VARMISTETAAN OHJEIDEN PERILLE MENO  MINIMOIDAAN TURHAUTUMINEN

11 MITEN JUOKSUTAT OPPIMISPROSESSIA?
ESIMERKKI JUOKSUTUKSESTA OPPIMISPROSESSIN /OPINTOJAKSON ALUSSA tutustut aihealueeseen pohtimalla sitä mitä tiedät aihealueesta entuudestaan ja missä olet asiaan aikaisemmin tutustunut. Tämä tapahtuu siten että kirjoitat teemasta ” Mitä ...?” maksimissaan yhden A4 verran. Sen jälkeen teet monivalintatehtävän, jossa arvioit omaa osaamistasi suhteessa tämän opintojakson tavoitteisiin. TOISESSA VAIHEESSA pääset kahden casen avulla tutustumaan aiheeseen hieman enemmän ja ... KOLMANNESSA VAIHEESSA jatkat toisen vaiheen aihealueen tarkastelua hieman syvemmälle... Ja katsomme missä kaikissa tilanteissa arkimaailmassa aiheeseen voi törmätä. NELJÄNNESSÄ VAIHEESSA käsittelemme muutamaa keskeistä käsitettä, myös niiden syntyhistoriaa. OPPIMISPROSESSIN /OPINTOJAKSON LOPUKSI teet kokoavan PowerPoint-esityksen opintojakson eri osa-alueista. Sen jälkeen teet uudelleen alussa tekemäsi monivalintatehtävän ja katsotaan miten oma osaamisesi on prosessin aikana kehittynyt.

12 TIEDOTTAMINEN JA UUTISOINTI
Tiedottaminen ja uutisointi ovat ohjaajan VIESTINTÄÄ opiskelijoille oppimisprosessin eri vaiheissa. Voidaan suunnitella etukäteen. Tämä tiedotus on hyvä TALLENTAA johonkin paikkaan, jotta opiskelijat voivat palata ao. asioiden pariin myöhemmin. Tiedottamisessa kuten yleensäkin verkkoviestinnässä on tärkeää OTSIKOIDA VIESTIT informatiivisesti esim. ”3. vaihe alkaa”. Tiedottaminen on ohjaajan suunnasta tulevaa YKSISUUNTAISTA viestintää, johon ei odoteta vastauksia opiskelijoilta. KYSYMYKSIÄ Miten tiedotus suunnitellaan eri vaiheisiin? Miten tiedotetaan uuden vaiheen alkamisesta? Miten tiedotetaan jonkin vaiheen päättymisestä? Miten viesti otsikoidaan? Miten viesti muotoillaan? Miten tiedotteet arkistoidaan?

13 MITEN SEURAAT OPISKELIJAN ETENEMISTÄ?
Opiskelun seurannalla tarkoitetaan sitä, että opiskelijoiden opiskelusta ja oppimistehtävien tekemisestä ”jää jäljet” oppimisympäristöön, joko opiskelijan itsensä nähtäville, pienryhmän nähtäville tai koko opiskeluryhmän nähtäville. Seuranta on ohjaajan (aikaa säästävää) rutiiniohjausta, jolloin hän taulukon avulla osoittaa opiskelijoille onko oppimistehtävä tullut perille, onko se hyväksytty jne. Opiskelun edistymisen seuranta on kokemusten mukaan erittäin merkityksellinen kiinnostusta ylläpitävä toimintatapa. Se toimii ohjaajan ja opiskelijan välisenä jännitteenä, joka informoi, kannustaa ja realisoi toimintaa. Opiskelun seurantaa voi tehdä opettaja tai opiskelija itse esim. suunnitellulle excelpohjalle.

14 OPISKELUN ETENEMISEN SEURANTA

15 MITEN ARVIOIT? Arvioinnilla on merkittävä ohjauksellinen tehtävä, kun se rakennetaan oppimisprosessin eri vaiheisiin. Arviointi voi olla mm. sitä, että oppijat arvioivat toistensa kognitiivista ja/tai sosiaalista läsnäoloa eli toistensa osallistumista, aktiivisuutta, osuutta ja merkityksellisyyttä pienryhmän työskentelyyn sisällöllisen tuottamisen osalta. Oppijat voivat arvioida oppimisen tavoitteita ja sen sisältöjä arvioimalla omia tuotoksiaan, joiden kehittämisessä he ovat jo valinneet ja jäsentäneet oppimisen kannalta olennaisia asioita.

16 MITEN SUUNNITTELET PALAUTTEEN ANNON?
Palautteen annolla tarkoitetaan sitä, että ohjaaja, vertaisopiskelija tai asiantuntija antaa palautetta opiskelijan työskentelystä, osallistumisesta, oppimistehtävistä, tavoitteen mukaisesta toiminnasta jne. Se on ohjaajan taitoa tehdä havaintoja ja mm. viestiä, puhua, selittää, tarkentaa, korostaa, saada ymmärtämään, saada työskentelemään, oppimaan, kiinnostumaan, reflektoimaan. Palautteen tulee olla mahdollisimman autenttista, aitoa, tilanteeseen sopivaa. Kannattaakin miettiä miten palautetta annetaan: antaako palautetta kirjoittamalla, äänittämällä palaute äänitiedostoksi, antamalla palautetta ohjauskeskustelussa tai vaikka antamalla palautetta symbolien avulla. Kysymyksiä MIKSI annetaan palautetta? MISTÄ annetaan palautetta yksilölle? Mistä annetaan palautetta pienryhmälle? Mistä annetaan palautetta suurryhmälle? MITEN annetaan palautetta yksilölle? Miten annetaan palautetta pien-/ suurryhmälle? Miten ohjataan vertaispalautteen antamiseen? Miten ohjataan pienryhmää antamaan palautetta toisilleen mm. yhteisen oppimistehtävän tekemiseen osallistumisesta tai toimeksiannon mukaisesta työskentelystä? Miten ohjata opiskelijaa vastaanottamaan palautetta? Miten ohjata opiskelijaa reflektoimaan oppimistaan? Miten ohjata opiskelijoita pyytämään ja etsimään palautetta toisilta opiskelijoilta? Miten palautteet tai palautekeskustelut dokumentoidaan jatkoa varten?

17 MITEN HERÄTÄT KIINNOSTUKSEN JA MIKSI?
KIINNOSTUS on psykologinen tila joka syntyy yksilön ja kohteen välille. Kiinnostus on emootio. 4-VAIHEINEN MALLI KIINNOSTUKSEN KEHITTYMISESTÄ (Hidi&Renninger 2006) 1. Tilannesidonnainen liikkeelle sysätty kiinnostus (mm. yllättävä teksti, informaatio, ulkoa tuettua, ryhmä töitä, ongelmanratkaisua, tietokoneilla työskentelyä) 2. Tilannesidonnainen kestävämpi /pysyvämpi kiinnostus (merkitykselliset tehtävät, henkilökohtainen osaamisen kehittyminen, ulkoa tuettua, merkitykselliset, henkilökohtaisesti koskettavat osallistumiset: PBL, yhteisöllisyys, tutorin henkilökohtainen ohjaus) 3. Heräävä henkilökohtainen kiinnostus (positiiviset tunteet, pysyvät tiedot, arvot, perustuu aikaisempaan yhteyteen, opiskelijasta tulee utelias, hänelle syntyy omia aiheeseen liittyviä kysymyksiä, omia haasteita, itse –aikaansaatu kiinnostus, tarvitsee rohkaisua ja tukea ulkopuolelta) 4. Hyvin kehittynyt henkilökohtainen kiinnostus (positiiviset tunteet, paljon varastoituvaa tietoa, arvokasta tietoa, työnteko tuntuu vaivattomalta, itse aikaansaatua

18 MILLÄ VÄLINEILLÄ OHJAAT?
SÄHKÖPOSTI TEKSTIVIESTI BLOGI FACEBOOK CONNECT PRO SKYPE KESKUSTELUALUE LOGI

19 OHJAUKSEN SUUNNITTELU
OPPIMISPRO-SESSIN VAIHE JA AIKATAULU VAIHEEN TAVOITE OPPIMIS-TEHTÄVÄ JA -YMPÄRISTÖ MITÄ OHJATAAN? - sisältöä, prosessia, työskentelyä KETÄ OHJATAAN? Yksilö, pienryhmä, suurryhmä KUKA / MIKÄ OHJAA= Opettaja, opiskelija, tietokone OHJAUKSEN MUOTO Ohjauspyyntö, Ad Hoc, ennakkoon päätetty OHJAUKSEN VÄLINEET Lomake, reflektio, portfolio, logi OHJAUKSEN MEDIAT Tehtävätyökalu KeskustelualueS-posti, Tekstiviesti Blogi, Facebook Connect, Skype jne. 1. 2 3 4 5 …