TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE

Esitys aiheesta: "TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE"— Esityksen transkriptio:

1 TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE

2 SYNNYTYSSAIRAALAN VALINTA
HUS:ssa synnytyksiä hoidetaan Hyvinkään sairaalan lisäksi Jorvissa, Kätilöopistolla, Naistenklinikalla, Lohjalla ja Porvoossa. Myös HUS:in ulkopuolelta synnyttäjä voi vapaasti valita synnytyssairaalansa eikä erillistä maksusitoumusta tarvita. Neuvolassa kannattaa mainita valitsemansa synnytyssairaala, jotta mahdolliset äitiyspoliklinikkakäynnit ohjautuisivat ”omaan synnytyssairaalaan”. Hyvinkään sairaalan synnyttäjät tulevat pääsääntöisesti Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Nurmijärveltä, Mäntsälästä, Tuusulasta, Keravalta, Hausjärveltä ja Lopelta

3 TIETOA SYNNYTYSOSASTOSTA
Noin 1800 synnytystä / vuosi 4 synnytyssalia Synnytyssalialueella kaksi perhetarkkailuhuonetta ja neljä tarkkailupaikkaa Ympärivuorokautinen lääkäripäivystys Gynekologit, anestesialääkärit ja pediatrit päivystävät sairaalassa 24 h Synnytysraja h 35+0 Jos synnytys käynnistyy ennen <32 raskausviikkoa on hoitopaikka Naistenklinikka ja >32 - < 35 raskausviikon välillä on hoitopaikkana Kätilöopiston sairaala Lapsivuodeosastolla kahden ja neljän hengen huoneita Perhehuonemahdollisuus

4 MILLOIN SYNNYTTÄMÄÄN? Säännölliset kipeät supistukset
• Ensisynnyttäjä voi seurata supistuksia kotona useitakin tunteja Lapsivedenmeno Soita aina ennen synnyttämään lähtöä saadaksesi lisäohjeita: •

5 MUITA SYITÄ TULLA SAIRAALAAN
Kirkas verinen vuoto / yhtäjaksoinen kipu Normaali supistuskipu ei ole yhtäjaksoista, laukeamatonta kipua Vereslimainen, rusehtava vuoto kuuluu synnytykseen Sikiön liikkeet vähentyneet / eivät tunnu Neuvolasta tai Hyvinkään sairaalan äitiyspoliklinikan internet-sivuilta saat loppuraskauden liikelaskentaohjeet Soita aina jos olet epävarma synnytyssairaalaan, tarvittaessa hätänumeroon 112.

6 MITÄ MUKAAN? Neuvolakortti
Tieto säännöllisesti käyttämistäsi lääkkeistä Hygieniavälineet Isälle eväät Kamera, ajanvietettä…. Halutessasi ota mukaan Ajatuksia synnytyksestä-lomake

7 Ajatuksia tulevasta synnytyksestä – lomake (www.hus.fi/vauvamatkalla)
Mitä ajatuksia synnytys herättää sinussa? Millaisina olet kokenut aikaisemmat synnytyksesi? Mitä ajattelet synnytyskivusta? Kuinka toivot synnytyskipuasi lievitettävän? Millaista tukea toivot kätilöltä? Onko sinulla toiveita liittyen synnytykseesi? Ajatuksia vauvan ensipäivistä...

8 SAIRAALAAN SAAPUMINEN
Päivystyksen kautta arkisin klo Viikonloppuna klo Pääovi auki arkisin klo Viikonloppuna klo

9 2. KERROKSEN HISSIAULASSA
Soita ovikelloa ja odota kätilöä

10 SYNNYTYSVASTAANOTOLLA
Sydänäänikäyrä Ulko- ja sisätutkimus Painoarvio Perheen mahdolliset toiveet Esitietolomakkeen täydennys

11 ODOTTELUA Supistukset vähitellen voimistuvat
Liiku mahdollisimman paljon Supistuskipu kuuluu synnytykseen, ajattele kipu positiivisena asiana Keskity hengittämiseen ja rentoutumiseen Avautumisvaihe on odottelua ja saattaa kestää jopa vuorokauden Ota aimo annos tsemppiä mukaan!

12 ISÄN / TUKIHENKILÖN ROOLI
Rohkaisu Kannustus Positiivisen mielialan ylläpito Läsnäolo Hierominen Äidin tarpeiden huomioiminen

13 VAUVAN VOINNIN SEURANTA
Sikiön sydänäänikäyrän ottaminen tarpeen mukaan Kätilöt pystyvät seuraamaan käyriä keskusvalvonnan kautta

14 LÄÄKKEETÖN KIVUNLIEVITYS
Alaselän hieronta Lämpöpussi Pystyasento / liikkuminen Tens-laite Suihku ja amme Ihon alle pistettävät aqua-rakkulat Akupunktio ja vyöhyketerapia (vain osa kätilöistä koulutettu) KUUNTELE KEHOASI

15 LÄÄKKEELLINEN KIVUNLIEVITYS
Lihakseen pistettävät/suun kautta otettavat kipulääkkeet synnytyksen alkuvaiheessa (mm. Oxanest®) Ilokaasua voi tarpeen mukaan käyttää läpi synnytyksen

16 PUUDUTUKSET Epiduraalipuudutus Spinaalipuudutus
Ennen puudutusta aloitetaan suonensisäinen nesteytys Anestesialääkäri laittaa ja jättää selkään katetrin, jonka kautta voidaan tarvittaessa laittaa lisäannoksia Tehokkain kivunlievittäjä Yleisimmät haittavaikutukset: jalkojen puutuminen ponnistamisen tarve vähenee sikiön tarjontavirheet supistusten heikkeneminen tilapäinen verenpaineen lasku, joka voi vaikuttaa myös sikiön sykkeeseen Spinaalipuudutus Esivalmistelut ja haittavaikutukset samat kuin epiduraalipuudutuksessa Pääasiassa uudelleen synnyttäjille Kerta-annos

17 MUUT PUUDUTUKSET Kohdunkaulanpuudutus eli PCB Pudendaalihermonpuudutus
Ennen puudutusta aloitetaan suonensisäinen nesteytys ja tarvittaessa puhkaistaan lapsivesikalvot Synnytyslääkäri pistää sisätutkimuksen yhteydessä kohdunsuulle puuduteainetta Avautumisvaiheen kivunlievittäjä Pudendaalihermonpuudutus Ponnistusvaiheen kivunlievitys Osa kätilöistä tai synnytyslääkäri pistää sisätutkimuksen yhteydessä

18 PONNISTAMINEN ALKAA Edellytyksenä:
Kohdunsuu on täysin auki ja sikiö laskeutunut riittävän matalalle synnytyskanavassa Synnyttäjällä on ponnistamisen tarve Ponnistusvaihe on synnyttäjän ja kätilön yhteispeliä Ponnistusvaiheen aikana voidaan kokeilla erilaisia asentoja Ponnistusvaiheen kesto on hyvin yksilöllinen

19 VAUVA SYNTYY

20

21 Kätilö tarkastaa vauvan ja arvioi Apgar-pisteet
Isä saa halutessaan leikata napanuoran Vauvan napanuorasta otetaan tarvittavat verinäytteet Jos vastasyntynyt on hyvävointinen, äiti saa vauvan heti ihokontaktiin ja imuhalujen herättyä vauva autetaan rinnalle Istukka syntyy yleensä noin 15 minuutin kuluttua syntymästä Mahdollisen repeämän/välilihan –leikkaushaavan ompelu hyvin puudutettuna Äiti pääsee suihkuun vointinsa mukaan

22 IHOKONTAKTI SYNNYTYSSALISSA
Vastasyntynyt nostetaan äidin tai tukihenkilön rinnalle ihokontaktiin mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Vauvan olisi hyvä antaa olla häiriöttömässä ihokontaktissa vähintään yhden tunnin ajan. Vanhempia kannustetaan jatkossakin pitämään vauvaa ihokontaktissa mahdollisimman usein. Ihokontakti edistää imetyksen käynnistymistä ja jatkumista sekä vahvistaa vanhempien ja vauvan välistä vuorovaikutus- ja kiintymyssuhdetta.

23 VAUVAN KYLVETYS Vauva mitataan ja punnitaan
Isä tai tukihenkilö saa halutessaan kylvettää vauvan kätilön opastamana Vauva puetaan ja kapaloidaan tai laitetaan yhtäjaksoiseen ihokontaktiin Vauva on sairaalassa äidin sukunimellä

24 HÄIRIÖT SYNNYTYKSESSÄ
Kätilö kutsuu lääkärin paikalle jos sydänäänikäyrään tulee muutoksia synnytys ei etene ponnistusvaihe pitkittyy Vauvan vointi voidaan varmistaa vauvan päästä otettavalla mikroverinäytteellä. Ponnistusvaiheen pitkittyessä tai vauvan voinnin vaatiessa voi lääkäri jouduttaa ponnistusvaihetta imukupin avulla. Joskus kesken alatiesynnytyksenkin voidaan joutua keisarileikkaukseen, jos synnytys ei etene tai vauvan vointi sitä vaatii.

25 KEISARILEIKKAUS Tehdään yleensä puudutuksessa
Isän läsnäolo arvioidaan tapauskohtaisesti

26 IHOKONTAKTI LEIKKAUKSEN JÄLKEEN
Keisarileikkauksen jälkeen vauva laitetaan tukihenkilölle ihokontaktiin äidin heräämöseurannan ajaksi. Huomioi vaatetus.

27 PERHE ON SYNTYNYT

28 Vauva saa imeä jo synnytyssalissa omaan tahtiinsa
Vauva saa imeä jo synnytyssalissa omaan tahtiinsa. Ensi-imetys on tärkeää vaikka maito ei ole vielä noussutkaan. Varhainen imetys edistää maidon nousua. Perhe on noin kaksi tuntia synnytyssalissa, jonka jälkeen siirrytään lapsivuodeosastolle

29 LASTENOSASTO Joskus vauva tarvitsee tarkempaa seurantaa lastenosastolla: Lisähapen tarve Verensokeritaso matala Vastasyntyneen infektio Myös lastenosastolla vanhemmat saavat osallistua hoitoon vauvan voinnin mukaan. Lastenosastolla lapsesta menee erillinen hoitopäivämaksu 34,80 € (v.2014)

30 LAPSIVUODEOSASTO Noudatamme toiminnassamme WHO:n ja Unicef:in vauvamyönteisyysohjelmaa. Näin pyrimme luomaan parhaat edellytykset imetykselle ja varhaisen vuorovaikutussuhteen kehittymiselle. Hoitohenkilökunta on saanut WHO:n imetysohjaajakoulutuksen.

31 LAPSIVUODEOSASTO Myönteinen asenne imetykseen
Hoidon periaatteet: Myönteinen asenne imetykseen Imetyksen edistäminen ja tukeminen Lapsen tarpeiden tunnistaminen Yksilöllisyys Perhekeskeisyys Omatoimisuus

32 VIERIHOITO Vauvat saavat olla lapsivuodeosastolla ympärivuorokautisessa vierihoidossa Herkistyminen vauvan viesteille Ihokontaktin toteutuminen Maidonnousun edistäminen ja imetyksen onnistuminen Varhainen vuorovaikutus Puoliso mahdollisuuksien mukaan apuna vauvan hoidossa ja tukemassa äitiä Puoliso voi olla osastolla klo (muut vieraat klo 18-19)

33 PERHEHUONE Perhehuonetta ei voi varata etukäteen.
Edellytyksenä, että puoliso on yhtäläisesti äidin ja vauvan kanssa sairaalassa ja osallistuu vauvan hoitoon. Perhehuoneiden määrä vaihtelee osaston tilanteen mukaan. Perhehuoneessa olevilta peritään hoitopäivämaksu myös puolisolta (yht. 69,60€/vrk). Perhehuonetta ei voi varata etukäteen.

34 IMETYKSEN TUKEMINEN Imetyksen tukemiseksi Hyvinkään sairaalassa toteutetaan seuraavia hoitokäytäntöjä: Varhaisen ihokontaktin toteuttaminen Vauvantahtinen imetys Tutittomuus Ympärivuorokautinen vierihoito lapsivuodeosastolla Lisämaidon antaminen vain lääketieteellisistä syistä Lisämaidon antaminen ensisijaisesti hörpyyttämällä Äitiä opastetaan maidon erityksen ylläpitämiseen äidin ja vauvan joutuessa eroon toisistaan. Jos sinulla on kotiutumisen jälkeen ongelmia imetyksessä, sairaalassamme toimii maksuton imetyspoliklinikka. Mikäli imetysongelmiin halutaan ennakoivaa apua jo raskausaikana, tarvitaan lähete terveydenhoitajalta. Imetysaikana lähetettä ei tarvita.

35 IMETYKSEN HYÖDYT ÄIDILLE
Nopeuttaa palautumista synnytyksen jälkeen Pienentää riskiä sairastua munasarja- ja rintasyöpään Vähentää riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen Kuukautisten alkaminen lykkääntyy Vahvistaa varhaista vuorovaikutusta

36 IMETYKSEN HYÖDYT VAUVALLE
Äidinmaito on ihanteellinen ravinto vauvalle: auttaa ylläpitämään verensokeri-tasapainoa tukee ruoansulatuselimistön kehittymistä Luo lohtua ja turvallisuutta Vahvistaa äidin ja lapsen välistä suhdetta Vähentää riskiä sairastua tulehdustauteihin Tehostaa rokotusten antamaa suojaa Vähentää riskiä sairastua keliakiaan, lapsuusiän diabetekseen ja lihavuuteen

37 VAUVANHOIDONOHJAUS Vauvan käsittelyohjeet
Sylissä pitäminen, kantaminen, röyhtäyttäminen Pyllynpesu ja vaipanvaihto Ihon- ja navanhoito Vaatteiden pukeminen Imetys eri asennoissa Tarvittaessa lisämaidon antaminen ensisijaisesti hörpyttämällä Muista hyvä käsien pesu ja käsihuuhteen käyttö

38

39 SYNNYTYSKESKUSTELU Saat synnytyksen jälkeen kopiot synnytyspapereista
Mahdollisuuksien mukaan synnytyksen hoitanut kätilö käy katsomassa sinua osastolla

40 LASTENLÄÄKÄRIN TARKASTUS
Toisena päivänä synnytyksestä Vanhemmat saavat olla mukana Tarkastuksessa arvioidaan vauvan yleisvointi, koko ja käyttäytyminen raskauden kestoon nähden Ulkoiset piirteet ja ihonväri tarkastetaan Huomioidaan painonkehitys Sydämen sivuääni, sisäelinten poikkeavuudet tai lonkkaluksaatiot voivat tulla esiin vasta lääkärintarkastuksessa

41 HOITOAJAT SAIRAALASSA
Ensisynnyttäjä ~3vrk, uudelleensynnyttäjä ~2vrk, keisarileikattu ~4vrk Kotiutua voi myös varhaisesti ( tuntia synnytyksestä) tai lyhytjälkihoitoisesti (6-24 tuntia synnytyksestä) uudelleensynnyttäjä täysiaikainen raskaus säännöllinen synnytys terve vastasyntynyt tiettyjen kriteerien täytyttävä Lääkäri tarkastaa vauvan aina ennen kotiin lähtöä, tarkastuksia ei tehdä klo 20-8 Varhaiset kotiutujat sekä lyhytjälkihoitoiset synnyttäjät tulevat vauvan uusintatarkastukseen 2-5 vrk:n kuluessa, josta peritään poliklinikkamaksu 29,30 € (v.2014)

42 KOTIUTUMINEN Tavoitteenamme on, että perhe kotiutuu turvallisin mielin luottaen omiin kykyihinsä hoitaa lastaan ja selviytyä elämän muutosvaiheessa Osastollamme saa käyttää kännykkää Sairaalamaksut v. 2014 34,80 € /vrk 69,60 € / vrk perhehuone 29,30 € poliklinikkamaksu

43 SYNNYTYSOSASTON ESITTELY
OVIKELLO ILMOITTAUTUMINEN SYNNYTYS- VASTAANOTTO KUVIA TARKKAILUHUONEISTA

44 KUVIA SYNNYTYSSALEISTA

45 LAPSIVUODEOSASTON ESITTELYÄ

46 Vauvamatkalla - Opas odottajalle www.hus.fi/vauvamatkalla
Kehotetaan menemään nettiin: - tutustumaan Vauvamatkalla –pakettiin

47 Vauvamatkalla - Opas synnyttäneelle
Opas jaetaan lapsivuodeosastolla. Se löytyy myös internetistä: sivustolta  voi käydä etukäteen tutustumassa. Opas annetaan synnytyksen jälkeen. Se löytyy myös internetistä: sivustolta. Voit käydä etukäteen tutustumassa siihen.

48 TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN!