Ilmastonmuutos ja energia

Esitys aiheesta: "Ilmastonmuutos ja energia"— Esityksen transkriptio:

1 Ilmastonmuutos ja energia
Ajankohtaista esitysmateriaalia ilmastonmuutoksesta ja energiasektorista

2 Ohjeita käyttäjille Esityskokonaisuus on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa kunkin käyttäjän tarpeisiin. PowerPointin muistiinpanosivuille on kirjoitettu monien kalvojen kohdalla tarkennuksia sekä tausta- ja lisätietoja. Tästä on maininta kalvon alareunassa. Muistiinpanoihin perehtyminen auttaa kalvojen syvällisemmässä ymmärtämisessä. Halutessanne nopean kokonaiskuvan esityksen sisällöstä, voitte katsella jäsennysnäkymää.

3 Tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta

4 Ilmaston lämpeneminen johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta
Kasvihuoneilmiössä auringon säteily pääsee maan ilmakehän läpi ja lämmittää maata, mutta maasta poistuva lämpösäteily ei pääse ilmakehän läpi koska sen aallonpituus on eri kuin auringon säteilyllä. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä vaikuttaa siihen, kuinka paljon lämpösäteilyä pääsee poistumaan maapallolta. Toisaalta osa auringon säteilystä heijastuu takaisin ilmakehästä ja pilvistä, ennen kuin ne ehtivät lämmittää maata. Kasvihuoneilmiössä auringon säteily pääsee maan ilmakehän läpi ja lämmittää maata. Maasta poistuva lämpösäteily ei kuitenkaan pääse ilmakehän läpi koska sen aallonpituus on eri kuin auringon säteilyllä. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä vaikuttaa siihen kuinka paljon lämpösäteilyä pääsee poistumaan maapallolta. Toisaalta osa auringon säteilystä heijastuu takaisin ilmakehästä ja pilvistä, ennen kuin ne ehtivät lämmittää maata. Kaikki lämpö ei myöskään päädy maahan asti vaan osa jää ilmaan ja pilviin. *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

5 Maapallon energiatasapaino
Kasvihuoneilmiössä ja maapallonlämpenemisessä on monia eri vaiheita, tekijöitä ja ilmiöitä, joita kuva maapallon energiatasapainosta pyrkii kuvaamaan. Maapallolla vallitsee energiatasapaino, joka tarkoittaa sitä, että maapallolle saapuvan energian määrä on yhtä suuri kuin maapallolta poistuvan energian määrä. Kasvihuoneilmiön voimistuminen, eli kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä, nostaa keskilämpötilaa maapallolla, koska lämpösäteily ei pääse poistumaan ilmakehästä yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. Eräät ilmakehän koostumuksen muutokset, kuten esimerkiksi otsonin määrän lisääntyminen yläilmakehässä, laskevat maapallon keskilämpötilaa. Jää- ja lumipeitteen laajuus vaikuttaa auringon säteilyn heijastumiseen maasta, koska auringon säteily heijastuu takaisin tehokkaammin lumesta ja jäästä kuin paljaasta maasta. Pilvipeitteen laajuus vaikuttaa kahdella tavalla maapallon pintalämpötiloihin. Osa auringon säteilystä heijastuu pilvistä suoraan takaisin avaruuteen ja osa absorboituu pilviin. *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

6 Kasvihuoneilmiön voimistuminen johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä
Kioton pöytäkirjassa mainitut kuusi kasvihuonekaasua: Hiilidioksidi eli CO2 Metaani eli CH4 Ilokaasu eli dityppioksidi eli N2O Perfluoratut yhdisteet eli PFC:t Fluoriyhdisteet eli HFC:t Rikkiheksafluoridi eli SF6 Muita kasvihuonekaasuja: Otsoni eli O3 Bromiyhdisteet eli halonit, esim. CF3Br Freonit eli kloorifluoratut hiilivedyt eli CFC:t Vesihöyry eli H2O Merkittävin syy kasvihuonekaasujen lisääntymiseen on ihmisen toiminta! Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti

7 Eri kasvihuonekaasujen vaikutus ilmaston lämpenemiseen
Vasemmalta oikealle: 1.Hiilidioksidi 2. Muut sekoittuneet kaasut 3. Otsoni 4. Stratosfäärin vesihöyry 5. Pinnan heijastuskyky 6. Pienhiukkaset, suora 7. Pienhiukkaset pilvessä 8. Lentokoneitten vanat 9. Auringon säteily 10. Ihmiskunnan kokonaispakote

8 Hiilidioksidin eli CO2:n merkitys ilmaston lämpenemisessä
Hiilidioksidi on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin. Valtaosa ilmakehään päässeestä hiilidioksidista on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä. Toinen pienempi, mutta merkittävä hiilidioksidin lähde on maankäytön muutokset, kuten metsien hävittäminen. Nykyinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkeampi kuin kertaakaan vähintään vuoteen. Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti

9 Kasvihuonekaasujen jakaantuminen toimialoittain EU-27

10 Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on lisääntynyt
Hiilidioksidin (oikea kuva), metaanin (vasen yläkuva) ja typpioksiduulin (vasen alakuva) pitoisuuksien vaihtelu ilmakehässä viimeksi kuluneiden kymmenentuhannen vuoden aikana (isot kuvat) sekä vuodesta 1750 nykypäivään (pienet kuvat). Arvot perustuvat jäätikkökairausten tuloksiin (eri tutkimuksien antamat tulokset on esitetty erivärisin merkein) sekä suoraan ilmakehästä tehtyihin mittauksiin (punaiset käyrät). Kunkin kaasun pitoisuuden kasvua vastaava säteilypakote on esitetty isojen kuvien oikean reunan asteikolla. *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

11 Kasvihuonekaasun määrä ilmakehässä korreloi maapallon keskilämpötiloja

12 Maapallon keskilämpötila on tutkimusten mukaan noussut 1900- ja 2000-luvuilla
Kyseinen käyrä tunnetaan myös nimellä ”jääkiekkomaila”. Michael Mann et al. julkaisi sen 1999 ja se esitettiin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC:n, kolmannessa arviointiraportissa. Käyrä perustuu puiden vuosirenkaista, koralleista ja jään kairauksista saatuihin tutkimustuloksiin sekä viimevuosisatoina lämpömittareilla tehtyihin mittauksiin. Käyrän paikkansapitävyydestä on kiistelty ja sitä on kritisoitu erityisesti siitä, että siinä ei näy niin sanottuja keskiajan lämmintä kautta noin vuosina eikä pientä jääkautta noin vuosina Alkuperäinen julkaisu [Mann M.E. et al. ”Northern Hemisphere Temperatures During the Past Millenium: Inferences, Uncertainties and Limitations”, AGU GRL, v. 3.1, 1999] *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

13 Mittausten mukaan lämpötilat ovat nousussa

14 Eri tutkimuksissa on saatu erilaisia tuloksia keskilämpötilan historiasta

15 Merenpinta on kohoamassa

16 Jäätiköiden tilaavuuden muutokset
Kokonaisuudessaan jäätiköt ovat kutistuneet arktisella alueella. Euraasiassa jäätiköt ovat kasvaneet lisääntyneiden sateiden takia. Pohjois-Amerikassa jäätiköiden kutistuminen on ollut erityisen voimakasta. IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan vuosina myös Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden massa on hyvin todennäköisesti (90%-99% varmuudella) vähentynyt. Tekokuuhavaintojen perusteella pohjoisten napa-alueiden keskimääräinen vuotuinen jääpeitteen laajuus on pienentynyt 2,7% [epävarmuushaarukka 2,1-3,3%]. Kesällä väheneminen on ollut vieläkin nopeampaa, 7,4% [5,0-9,8%]. Eteläisen jäämeren jääpeitteen pinta-ala vaihtelee vuodesta toiseen, mutta jääpeitteen laajuudessa ei ole havaittu pitkäaikaista trendiä. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, etteivät myöskään lämpötilat ole tällä alueella keskimäärin nousseet. *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

17 Lämpötila nousee, mutta valinnoillamme on vaikutusta
Malleilla simuloitu maapallon keskilämpötilan tähänastinen muutos (1900–2000; musta käyrä) ja ennustettuja muutoksia vuosille 2000–2100; usean ilmastonmuutosmallin tulosten keskiarvoja. Ennusteet on esitetty erikseen A2- (punainen käyrä), A1B- (vihreä) ja B1-skenaariolle (sininen); oranssi käyrä kuvaa ennustettua lämpötilan muutosta tilanteessa, jossa kaasujen ja hiukkasten pitoisuudet on pidetty v vallinneella tasolla. Kaikki lämpötila-arvot on ilmaistu muutoksina suhteessa jakson 1980–1999 keskiarvoon. Epävarmuusasteen mittana kunkin käyrän ympärillä on merkitty varjostuksella ± yhden keskihajonnan levyinen alue. Kuvan oikeassa reunassa olevat harmaat pylväät kertovat parhaan arvion ja epävarmuusvälin ennustetulle lämpenemiselle v. 2100, erikseen kuudelle SRES-skenaariolle. Pylväitten esittämiä arvioita laadittaessa on käytetty kolmiulotteisten kytkettyjen mallien lisäksi myös muuta tietoa, kuten yksinkertaisempien ilmastomallien tuloksia. A1-skenaarioperhe kuvaa tulevaisuuden maailmaa, jossa talouskasvu on hyvin nopeaa ja maapallon väestö kasvaa kuluvan vuosisadan puoliväliin saakka alkaen sen jälkeen pikku hiljaa vähentyä. Tekniikan kehitys on nopeaa, ja uusi tekniikka otetaan nopeasti käyttöön ympäri maailmaa. Kansainvälisen vuorovaikutuksen oletetaan olevan vilkasta sekä maapallon eri alueitten kehityserojen kaventuvan ja tulonjaon tasaantuvan. A1B-skenaariossa energialähteinä käytetään sekä uusiutuvia että fossiilisia polttoaineita. A2-skenaariossa teollisuus- ja kehitysmaitten kehityserot säilyvät suurina. Maapallon eri alueet pyrkivät omavaraisuuteen ja oman erikoislaatunsa säilyttämiseen. Teknologian siirto kehitysmaihin on vähäistä, ja eri maitten väliset tuloerot säilyvät suurina. Koko maapalloa ajatellen taloudellinen kehitys on hitaampaa kuin A1-skenaarioissa. Väestönkasvu jatkuu kehitysmaissa nopeana ja maapallon väkiluku kasvaa nopeasti. B1-skenaariossa teollisuus- ja kehitysmaitten erot tasaantuvat, mikä saa väestönkasvun talttumaan, aivan kuten A1-skenaarioissakin. Erona A-skenaarioihin on, että talous suuntautuu tavaratuotannon asemesta enemmän palveluiden ja tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Kestävä kehitys on arvossaan, ja ympäristölle ystävällisen teknologian kehittäminen ja käyttöönotto on nopeaa. Ongelmiin pyritään etsimään maailmanlaajuisia, koko ihmiskunnan kannalta oikeudenmukaisia ja ympäristön säilymisen huomioon ottavia ratkaisuja. B2-skenaariossa pyritään myös ottamaan ympäristönäkökohdat huomioon päätöksenteossa, mutta päätökset määräytyvät enemmän paikallisten etujen perusteella kuin B1-skenaariossa. Eri alueitten kehityserot säilyvät suurina ja väestönkasvu jatkuu, tosin ei yhtä nopeana kuin A2-skenaariossa. Talouden ja tekniikan kehitys on kohtuullisen nopeaa, mutta jakautuu epätasaisesti maapallon eri alueille. IPCC:n näkemyksen mukaan kaikki nämä tulevaisuuden skenaariot ovat mahdollista, eikä mitään tiettyä skenaarioita voida pitää muita todennäköisempänä. *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

18 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia
”Lähes varmaa” tarkoittaa suurempaa kuin 99%:n todennäköisyyttä. ”Hyvin todennäköistä” tarkoittaa suurempaa kuin 90% todennäköisyyttä. ”Todennäköistä” tarkoittaa suurempaa kuin 66% todennäköisyyttä. Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

19 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia maa- ja metsätalouteen sekä ekosysteemeihin
Lähes varmaa (>99%) on, että Kylmillä alueilla sadot kasvavat ja lämpimillä pienenevät. Hyönteistuhot lisääntyvät Hyvin todennäköistä (90-99%) on, että Metsäpalojen riski kasvaa. Rankkasateet aiheuttavat vahinkoja viljelyskasveille. Todennäköistä (66-90%) on, että Entistä voimakkaammat trooppiset myrskyt vahingoittavat metsiä, viljelyksiä ja koralliriuttoja. Merenpinnan nousun johdosta makeita vesiä suolaantuu. Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti

20 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesivaroihin
Lähes varmaa (>99%) on, että Vaikutuksia lumen sulamisesta muodostuviin vesivaroihin ja joihinkin vesihuoltojärjestelmiin. Hyvin todennäköistä (90-99%) on, että Helleaallot heikentävät veden laatua, esim. leväkukinnot, ja lisäävät kulutusta. Rankkasateet heikentävät pinta- ja pohjavesien laatua, mutta veden saatavuus voi helpottua. Todennäköistä (66-90%) on, että Kuivuuden vaivaamat alueet laajenevat. Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset aiheuttavat veden jakeluhäiriöitä. Suolaantuminen vaikeuttaa vesihuoltoa. Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti

21 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen
Lähes varmaa (>99%) on, että Kylmäaltistukset vähenevät ihmisillä. Hyvin todennäköistä (90-99%) on, että Korkeat lämpötilat aiheuttavat kuolleisuutta etenkin riskiryhmissä. Rankkasateet lisäävät kuolemanvaaraa, loukkaantumisia, tartuntatauteja, hengitystiesairauksia ja ihotauteja. Todennäköistä (66-90%) on, että Kuivuus lisää aliravitsemusta ja ravinnon kautta tarttuvia tauteja. Myrskyt aiheuttavat kuolemaa, loukkaantumisia ja lisäävät tartuntatautien määrää. Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti

22 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia teollisuuteen, asutukseen ja yhteiskuntaan 1/2
Lähes varmaa (>90%) on, että Lämmityksen tarvittavan energian määrä vähenee. Jäähdytykseen tarvittavan energian määrä kasvaa. Kaupunkien ilmanlaatu heikkenee. Lumen ja jään aiheuttamat liikennehäiriöt vähenevät. Vaikutuksia talvimatkailuun. Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti

23 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia teollisuuteen, asutukseen ja yhteiskuntaan 2/2
Hyvin todennäköistä (90-99%) on, että Helteet heikentävät asumisen ja elämän laatua köyhissä ja puutteellisissa oloissa elävillä. Tulvat aiheuttavat vahinkoa infrastruktuurille. Todennäköistä (66-90%) on, että Kuivuus aiheuttaa haittaa teollisuudelle. Trooppiset myrskyt aiheuttavat entistä enemmän vahinkoja. Merenpinnan nousu aiheuttaa muutospainetta infrastruktuuriin ja väestöön rannikolla. Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti

24 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa
Pohjoismaat ja arktinen alue lämpenevät etenkin talvella Talvikausi lyhenee ja lumipeitepäivät harvenevat Kasvukausi pitenee Suomessa sademäärät kasvavat etenkin talvisin, mutta eivät välttämättä kesäisin Rankkasateet voimistuvat kaikkina vuodenaikoina Lämpötilan noustessa havumetsävyöhyke siirtyy pohjoisemmaksi.  Lähde:

25 Energian tuotanto ja kulutus

26 Energian kokonaiskulutus on kasvanut merkittävästi Suomessa
Energian kulutus on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Keskeisimmät syyt kulutuksen voimakkaaseen laskuun vuonna 2005 olivat erittäin leuto talvi, metsäteollisuuden tuotannon lasku työselkkauksen vuoksi sekä tavanomaista huonompi suhdannetilanne terästeollisuudessa. Vuonna 2006 energiankulutus oli noin 35 Mtoe eli noin 1500 PJ. *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

27 Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut energiankulutusta nopeammin
Sähkön kulutus on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Keskeisimmät syyt kulutuksen voimakkaaseen laskuun vuonna 2005 olivat erittäin leuto talvi, metsäteollisuuden tuotannon lasku työselkkauksen vuoksi sekä tavanomaista huonompi suhdannetilanne terästeollisuudessa. Vuonna 2006 sähkön kulutus oli noin 90 TWh. *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

28 Energian loppukäyttö Suomessa 2006

29 Sähkön kulutus sektoreittain Suomessa 2006

30 Sähkön kokonaiskulutus 2007 90,3 TWh
Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2007

31 Sähkön hankinta Suomessa energialähteittäin 2007 (90,3 TWh)
Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2007

32 Sähkön nettohankinta Suomessa 2006 tuotantotavan mukaan (93,0 TWh yhteensä)

33 Lämmityksen markkinaosuudet Suomessa 2006

34 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet Suomessa 2007
Lähde. Energiateollisuus ry, Kaukolämpötilasto 2007

35 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 1976-2007
Lähde. Energiateollisuus ry, Kaukolämpötilasto 2007

36 Turpeella ja puulla on merkittävä osuus kaukolämmön tuotannossa maakuntatasolla (polttoaineet v. 2007) Lähde. Energiateollisuus ry, Kaukolämpötilasto 2007

37 Pohjoismaissa on monipuolinen sähköntuotantorakenne
Islanti on ainoa pohjoismaa jossa on geotermistä tuotantoa. Geotermisen tuotannon osuus Pohjoismaiden sähköntuotannosta oli 0,67 % ja tuulivoiman osuus oli 2,01 % vuonna 2006. *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

38 Sähkön kulutus pohjoismaissa 2006

39 Sähkön tuotanto Euroopassa 2006
Lähde: Eurostat GWh

40 Sähköntuotannon energialähteet EU-27 2005

41 Energian kulutus Euroopassa 2006

42 Energian kulutus energialähteittäin EU-27 2005

43 Primäärienergian ja sähkön kulutus asukasta kohden EU-maissa 2005

44 Sähkön käytön jakaantuminen EU-27 2005

45 Energian tuotanto kasvaa lähes kaikkialla maailmassa (11 435 Mtoe 2005)

46 Energian tuotannon maantieteellinen jakautuminen 2005

47 Kaikkien energialähteiden käyttö on lisääntynyt

48 Energialähteiden jakaantuminen maailmassa (5546 Mtoe 2005)

49 Sähkön tuotannon kasvu on ollut nopeampaa kuin energian käytön kasvu

50 Sähkön tuotanto maailmassa energialähteittäin (18 235 TWh 2005)

51 Sähkön tuotannon alueellinen jakaantuminen 1971-2005

52 Sähkön tuotannon alueellinen jakaantuminen maailmassa 2004 (17 450 TWh)

53 Käytetyimpien polttoaineiden jäljellä olevat varat nykykäytöllä
Pylväiden leveydet vastaavat ilmoitettuja vuosikulutuksia vuonna 2002, pinta-alat varojen suuruuksia ja korkeudet riittävyyksiä vuosissa nykykulutuksella. Vaikeasti ja erittäin vaikeasti hyödynnettävät öljyvarat ovat epäkonventionaalisia varoja. Uraanivarat koskevat käyttöä nykyisen tyyppisissä reaktoreissa. Hyötöreaktoreissa riittävyys on kymmeniätuhansia vuosia. *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

54 Uusiutuva energia

55 Uusiutuvia energianlähteitä
Vesi Biopolttoaineet Tuuli Aurinko Uusiutuva energia on lähtöisin aina alun alkaen auringosta – kuten fossiilistenkin polttoaineiden energia.

56 Uusiutuvien osuus energian tuotannosta oli jo liki neljännes Suomessa 2007
Lähde: Tilastokeskus

57 Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta Suomessa 2006

58 Uusiutuvien osuus on hitaassa kasvussa EU-25 alueella

59 Uusiutuvan energian osuus EU-maissa 2005 – Suomi kärjessä

60 Uusiutuvan energian tuotanto EU-25 2004

61 Turve on hitaasti uusiutuvaa biomassapolttoainetta
Suomessa turpeen kasvu on runsaampaa kuin käyttö Suomessa turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, sillä sen uusiutumisaika on vuotta. Turveteollisuus hyödyntää alle yhden prosentin Suomen turvemaista. Nostetusta turpeesta 90 % menee energiakäyttöön. Suomessa on turvemaita yhteensä noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria.

62 Kasvihuonekaasupäästöt

63 Kasvihuonekaasupäästöt EU-27 maissa 2005

64 Sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästöt eräissä Euroopan maissa 2003

65 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys EU:ssa 1990-2005

66 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Suomessa 1990-2006

67 Kasvihuonekaasujen jakaantuminen toimialoittain EU-27

68 Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin 2005
Lähde: Tilastokeskus

69 Suomen arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 ja 2025

70 Maailman hiilidioksidipäästöjen kehitys energialähteittäin 1971-2005

71 Maailman hiilidioksidipäästöt energialähteittäin (27 136 Mt 2005)

72 Maailman hiilidioksidipäästöjen kehitys alueittain (27 136 Mt 2005)

73 Maailman hiilidioksidipäästöt alueittain (27 136 Mt 2005)

74 Yhteistuotannon vaikutus CO2 päästöihin
Lähde. Energiateollisuus ry

75 Päästöttömillä sähköntuotantomuodoilla vältetyt CO2-päästöt Suomessa

76 YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasu-pitoisuudet turvalliselle tasolle Mikäli maailman ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus saadaan vakautettua 450 ppm-tasolle, ilmaston lämpeneminen pystytään 50 % todennäköisyydellä rajoittamaan 2 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna (EU:n tavoite).

77 Ilmastosopimukset ja –politiikka

78 YK:n Ilmastosopimus Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksyttiin YK:n Ilmastonmuutoksen yleissopimus eli ns. Ilmastosopimus. Yleissopimuksessa sen allekirjoittaneet maat tunnustavat virallisesti ilmastonmuutoksen olevan vakava ongelma. Sopimuksen tavoitteeksi on asetettu ilmakehän kasvihuonekaasujen vakiinnuttaminen vaarattomalle tasolle. YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen on ratifioinut 192 valtiota. Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksyttiin YK:n Ilmastonmuutoksen yleissopimus eli ns. Ilmastosopimus. Se astui voimaan vuonna 1994. Yleissopimuksessa sen allekirjoittaneet maat tunnustavat virallisesti ilmastonmuutoksen olevan vakava ongelma. Sopimuksen tavoitteeksi on asetettu ilmakehän kasvihuonekaasujen vakiinnuttaminen vaarattomalle tasolle. Yleissopimuksessa on myös asetettu kehykset jatkoneuvotteluita varten, joissa toimenpiteiden tarkemmista yksityiskohdista voidaan sopia. Myös itse yleissopimus sisältää alustavia toimenpiteitä, kuten kansallisten toimintaohjelmien laadinta sekä ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen maataloudessa, energiantuotannossa, luonnonvarojen hyödyntämisessä ja rannikkoalueiden käytössä. Sopimusosapuolten tulee myös tuottaa ns. kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita, joissa kunkin maan ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästölähteet ja -nielut lasketaan, listataan, julkaistaan ja päivitetään säännöllisesti. YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen on ratifioinut 191 valtiota. Suomi ratifioi sopimuksen Lähde: UNFCCC *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja

79 Kioton pöytäkirja 1/2 Jatkoa Rion ilmastosopimukselle (1992), joka laajalti hyväksytty ja ratifioitu. Merkittävä kansainvälispoliittinen sopimus. 175 maata ratifioinut Aloite päästöjen vähentämiseksi kestävälle tasolle. Ilmastovelvoitteet koskevat kuutta kasvihuonekaasua yhteensä. CO2, N2O, CH4, SF6, HFC, PFC hiilidioksidi selvästi merkittävin Tavoitteena vähentää teollisuusmaiden päästöjä n. 5 % vuodesta 1990 vuosina ; EU:n tavoite on -8 %, joka jaettu jäsenvaltioille taakanjako-sopimuksen mukaisesti. Lähde: UNFCCC

80 Kioton pöytäkirja 2/2 Päästörajoitukset 38 valtiolle, mm.
EU % (taakanjakosopimus) USA - 7 % (ei ole ratifioinut) Japani ja Kanada - 6 % Australia + 8 % (ei ole ratifioinut) Venäjä, Ukraina, Uusi-Seelanti 0 % Itä-Euroopan siirtymätalouksien maat (ei kaikki) - 8 %; ml. 8 uutta EU:n jäsenmaata Itä-Euroopan rajoitukset eivät edellytä mitään toimia. Päästöt joka tapauksessa paljon alle sovitun tason. Rajoitusten ulkopuolella mm. Lähi-idän öljymaat, Kiina, Intia, Etelä-Amerikka, Aasian kehittyvät teollisuusmaat, Etelä-Afrikka,… tarkoitus oli, että näille rajoituksia myöhemmin Lähde: UNFCCC

81 EU-15:n taakanjakosopimus
EU jakoi tavoitteensa jäsenmaiden kesken. Suomen tavoite palauttaa päästöt vuoden 1990 tasolle. Prosentit eivät kerro sitä, kuinka haastava tavoite on. Suomen tavoite arvioitu useassa analyysissä yhdeksi kalleimmista tavoittaa Suomen päästöt 1990 noin 71 MtCO2-ekv. keskimäärin noin 83 MtCO2-ekv. +

82 EU:n päästökauppajärjestelmä 1/2
EU:n päästökauppajärjestelmä käynnistyi vuonna 2005 Tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja täyttää Kioton pöytäkirjan velvoitteet sekä jäsenmaiden että koko EU:n osalta Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat yritykset velvoitetaan hakemaan lupaa päästää kasvihuonekaasuja määrittämään ja todentamaan vuotuinen CO2-päästömäärä laitoksittain palauttamaan vuosittain edellisen vuoden päästöjä vastaava määrä päästökiintiötä eli päästöoikeuksia

83 EU:n päästökauppajärjestelmä 2/2
Jäsenmaat kiintiöivät yritysten päästöt päästöoikeuksia myönnetään vähemmän kuin yritykset tarvitsevat, jolloin syntyy pakote vähentää päästöjä EU:n komissio valvoo ja päättää päästöoikeuksien jaosta Vuosina on toinen päästökauppakausi päästöoikeuksia annetaan EU:ssa noin 10 % (200 miljoonaa tonnia CO2/vuosi) vähemmän kuin vuosille yritykset joko vähentävät päästöjään tai ostavat muilta yrityksiltä päästöoikeuksia kokonaisuudessaan päästöt vähenevät tällä määrällä Suomen päästökauppayritykset saavat noin 18 % (8 miljoonaa tonnia CO2 / vuosi) vähemmän päästöoikeuksia kuin vuosille leikkaus kohdentuu pääosin sähkön ja kaukolämmön tuotantoon

84 Päästökaupan piiriin kuuluvat
Energiatoiminnot lämpöteholtaan yli 20 MW laitokset, öljynjalostamot ja koksiuunit Suomessa myös alle 20 MW laitokset kaukolämpöverkossa, jos samassa verkossa yksikin yli 20 MW laitos ei koske ongelma- eikä yhdyskuntajätteenpolttoa Terästeollisuus metallimalmin pasutus-ja sintrausyksiköt raudan ja teräksen tuotanto ja valu, kapasiteetti yli 2,5 t/h Rakennustuoteteollisuus sementin ja kalkin valmistus, lasin ja lasikuidun valmistus, keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla (erilaiset tiilet, kivituotteet ja posliini) Paperi- ja metsäteollisuus sellun, paperin ja kartongin valmistus puusta tai muusta kuidusta, jos tuotantokapasiteetti yli 20 t/h massanvalmistus puusta tai muista kuiduista

85 Päästökaupan kattavuus
Päästökaupan piiriin kuuluu noin 60 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Päästökauppa koskee Suomessa noin 500 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. EU:n alueella noin laitosta. Päästökauppa saatetaan laajentaa koskemaan esimerkiksi lentoliikennettä sekä alumiini- ja kemianteollisuutta. Myös muita kasvihuonekaasuja saatetaan ottaa mukaan järjestelmään. Unionin kaikki 27 jäsenmaata ovat mukana päästökaupassa.

86 Päästökaupan kokonaiskiintiön niukkuus nostaa hintaa ja leikkaa päästöjä

87 Päästökaupan tavoite on vaikuttaa tarjontaan ja kysyntään hiilidioksidin hinnan kautta
Päästöttömien ja vähäpäästöisten kilpailukyky paranee edistää investointeja ja nostaa käyttöasteita päästöllisen tuotannon päästöoikeuksien on tarkoitus olla yksi investointien rahoituslähde Vaikutus kysyntään aiheutuu tuotteiden hinnanmuutoksista. Kilpailu markkinoilla pyrkii pitämään vaikutukset mahdollisimman vähäisinä - eli mahdollisimman edullisina. Päämääränä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

88 Päästökaupan vaikutus polttoaineiden hintaan ja kilpailukykyyn

89 Päästökauppa ja ilmastopolitiikka

90 Joustomekanismit 1/2 CDM, puhtaan kehityksen mekanismi, hankemekanismi
CDM, Clean Development Mechanism, project mechanism Kioton joustomekanismi. Toteutetaan kehitysmaassa. Mekanismiksi hyväksytyllä hankkeella vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään nieluja. Hankkeesta syntyneistä päästövähennyksistä saadaan CER-päästöyksiköitä. (SY607) Lisäisyys additionality Hankemekanismien hankkeiden on täytettävä ns lisäisyysehto. Hankkeiden on tuotettava sellaisia päästövähennyksiä tai hiilinielujen lisäyksiä, joita ei olisi tapahtunut ilman hankkeita. Hankkeiden pitää myös olla sellaisia, että ne eivät toteutuisi ilman hankemekanismien mukanaan tuomia mahdollisuuksia. (SY607)

91 Joustomekanismit 2/2 JI, yhteistoteutus, hankemekanismi
JI, Joint Implementation, project mechanism Kioton joustomekanismi. Toteutetaan toisessa teollisuusmaassa, yleensä niin sanotuissa siirtymätalousmaissa. Mekanismiksi hyväksytyllä hankkeella vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään nieluja. Hankkeesta syntyneistä päästövähennyksistä saadaan ERU-päästöyksiköitä. (SY607)

92 Päästöyksiköt päästövähennysyksikkö, ERU
emission reduction unit, ERU Kioton pöytäkirjan päästöyksikkö. Syntyy toteuttamalla kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä JI-hankkeita teollisuusmaissa. Vaihtokelpoinen muiden päästöyksiköiden kanssa. Voi siirtää rajoitetusti seuraavalle sitoumuskaudelle. Yksi ERU vastaa yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia. (PK) sertifioitu päästövähennys, CER Certified Emission Reduction, CER Kuten ERU, mutta syntyy toteuttamalla kehitysmaissa kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä CDM-hankkeita.

93 Ilmastopoliittinen aikajana Suomen energiateollisuuden näkökulmasta

94 Tulevaisuuden näkymät

95 Maailman energiankäytön kasvunäkymät maailmassa
Nuclear

96 Energiankäytön CO2 päästöjen kasvu maailmassa

97 Suomen sähköntuotanto vuoteen 2025

98 Päästönnusteiden toteutuma

99 EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet vuodelle 2020
Kasvihuonekaasupäästöt - 20% vähennys vuoden 1990 tasoon verrattuna, sitova tavoite 30 %, jos muut teollisuusmaat mukaan Uusiutuva energia 20 % osuus osuus energian kokonaiskulutuksesta, sitova tavoite Liikenteen biopolttoaineet 10 % osuus liikenteen polttoainekäytöstä, sitova tavoite Energiatehokkuuden 20 % tehostaminen

100 Suomen ilmastopolitiikan toimet vuosille 2008-2012
Päästöt ylittäisivät velvoitteen noin 12 miljoonalla tonnilla vuodessa (15%) Vähennysvelvoitteen jako: sähkön ja kaukolämmön tuotanto 10 Mt/vuosi teollisuus alle 0,5 Mt/vuosi muut sektorit 1 Mt/vuosi liikenne, jätehuolto, maatalous, lämmitys… valtion suorat toimet 2,4 Mt/vuosi Lähde: Suomen päästöoikeuksien jakosuunnitelma.

101 Keskeiset tekniikat, joilla uusiutuvien osuutta tullaan lisäämään 1/2
Vesi Jokien hyödyntäminen Tekoaltaat Vuorovesi Aaltoenergia Bioenergia Puun ja peltokasvien polttotekniikat Biokaasun poltto Biomassan jalostus polttonesteiksi

102 Keskeiset tekniikat, joilla uusiutuvien osuutta tullaan lisäämään 2/2
Aurinko Aurinkosähkö Aurinkokenno Aurinkolämpö Aurinkokeräin Maahan sitoutuva energia, lämpöpumput Sähkö ja lämpö Aurinkotorni Tuulivoima Tuulimyllyt Nykytekniikka mahdollistaa sijoittamisen merelle, rannikolle tai korkeille paikoille maalle

103 Hiilidioksidin talteenotto - CCS, Carbon Capture and Storage
Periaatteessa voimalaitosten hiilidioksidipäästöt olisi mahdollista ottaa talteen polttoaineesta riippumatta. Talteenottoon ja varastointiin liittyy kuitenkin vielä huomattavia teknisiä ja taloudellisia sekä osin myös ympäristöllisiä haasteita. Nykytekniikoilla voimalaitosten hyötysuhde pienenisi noin prosenttiyksikköä verrattuna tilanteeseen ilman hiilidioksidin talteenottoa. Hiilidioksidin talteenotto on jo kaupallisessa käytössä öljyntuotannossa sekä pienessä mittakaavassa joissakin teollisissa prosesseissa. Ensimmäiset voimalaitosten yhteyteen demonstraatio käyttöön tulevat hiilidioksidin talteenottoyksiköt ovat rakenteilla Euroopassa ja USA:ssa.

104 Hiilidioksidin talteenotto