Tietopaketti vanhemmille

Esitys aiheesta: "Tietopaketti vanhemmille"— Esityksen transkriptio:

1 Tietopaketti vanhemmille
Sisältö: Huumausaineiden käytön vaiheet Riskitekijöitä huumausaineiden kokeiluun Lähipiirin reagointi Käytön tunnistamiseen liittyviä piirteitä Epäily nuoren huumausainekokeilusta Tieto nuoren huumausainekokeilusta Apua ja lisätietoa ©Irti Huumeista ry

2 Huumausaineiden käytön vaiheet
hoitoon motivoituminen ongelmakäyttö ja riippuvuus kokeilu satunnaiskäyttö ristiriita: käytön kyseen-alaistaminen päihteetön elämäntapa Kokeilukäyttäjäksi sanotaan sellaista huumausaineiden käyttäjää, jonka käyttömäärä jää alle 10 kertaan. Hän hakee kokeilustaan tyydytystä kokeilunhaluunsa ja uteliaisuuteensa sekä hetkellistä mielihyvää ja irtautumista arjesta. Kokeilukäyttäjä käyttää yleisimmin kannabista. 12 % 15–69-vuotiaista suomalaisista on joskus kokeillut huumausaineita. Satunnaiskäyttäjällä on menossa huumausaineen kanssa ns. ”kuherruskuukausi”. Hän on rakastunut aineeseen, mutta katsoo voivansa lopettaa koska vaan. Käyttö on tapa- ja tilannekäyttöä ja kohdistuu vapaa-aikaan. Satunnaiskäyttäjälle tyypillisin aine on ekstaasi ja kokaiini. Satunnaiskäyttäjiä on Suomessa n Ongelmakäyttäjä puolestaan on jo menettänyt kontrollin käyttöönsä. Huumausaineiden käyttö on pakkomielle ja sen fyysiset, psyykkiset, taloudelliset ja sosiaaliset haitat ovat jo näkyvissä. Viimeistään tässä vaiheessa kulissit yleensä romahtavat. Ongelmakäyttövaiheessa käytetään useimmiten piikittämällä heroiinia, buprenorfiinia ja / tai amfetamiinia. Ongelmakäyttäjiä on Suomessa n –21 000 Ennen kuin käyttäjä on motivoitunut hoitoon, on hänen käytävä läpi ristiriitavaihe ja hahmotettava oma tilanteensa. Oman käytön kyseenalaistaminen voi tapahtua jo satunnaiskäyttövaiheen aikana. Päihteettömään elämään päästään usein vielä monenkin retkahduksen kautta. Ne ovat luonnollinen osa prosessin etenemistä. retkahtaminen ©Irti Huumeista ry

3 Riskitekijöitä huumausaineiden kokeiluun
Kokeilun halu Onnistumisen tunteiden puute Lähipiirin vähäinen puuttuminen Sosiaalinen paine Huumeiden helppo saatavuus YKSILÖ Lähipiirin arvot ja normit Luotettavien ja turvallisten ihmissuhteiden puute Kykenemättömyys kokea mielihyvää selvin päin Huumeiden käytön riskitekijät muodostuvat siis henkilöön itseensä liittyvistä ominaisuuksista, tilannetekijöistä ja ympäristön vaikutuksista. Käytön aloittaminen on usein monen tekijän summa. Onnistumiset ja siitä syntyvät mielihyvän tunteet ovat voineet syystä tai toisesta jäädä kokematta ”selvin päin”, ja niitä haetaan huumausaineista. Käyttöön saattaa liittyä myös henkilön kyvyttömyyttä kohdata ja ratkaista vastaantulevia ongelmia, minkä vuoksi hän käyttää huumausaineita ongelmanratkaisukeinona. Ongelmia saattavat olla mm. ryhmäpaine, työttömyys, työpaineet, identiteettiongelmat, avioero, vammautuminen tai fyysiset kivut. Kouluterveyskyselyn 2011 mukaan alkoholinkäyttö on vähenemässä ja kannabis arkipäiväistymässä nuorten elämässä. Raittiiden nuorten määrä kasvaa, mutta kyselyyn vastanneista peruskoululaisista joka seitsemäs joi itsensä humalaan vähintään kerran kuussa. Marihuanaa tai hasista kertoi kokeilleensa vähintään kerran elämänsä aikana 6 prosenttia yläluokkalaisista, 10 prosenttia lukiolaisista ja 18 prosenttia ammattiin opiskelevista. Huumeet ovat arkipäiväistyneet ja niitä on yhä helpompi saada myös alaikäisenä. Huumemyönteiset asenteet ja ns. muuntohuumeet leviävät vikkelästi internetin kautta. Usein kyse on synteettisistä kannabisvalmisteista, esim. Spice-tuotteet, Jehowa, jne. Valtiolta pyrkii nopeutetulla lainsäädännöllä nimeämään näitä lääkkeenomaisiksi arvioituja tuotteita huumeiksi. Paras huumausaineiden käyttöä ennaltaehkäisevä keino vanhempien osalta on se, että he tuntevat lapsensa mahdollisimman hyvin, viettävät hänen kanssaan tarpeeksi aikaa, kyselevät kuulumisia, asettavat turvalliset rajat ja tietävät missä porukoissa hän liikkuu. Vanhempien ei myöskään pidä hyväksyä alaikäiselle minkäänlaisten päihteiden käyttöä, ei edes alkoholin. Kielteinen asenne päihteisiin on tärkeä ehkäisevä tekijä. Geneettinen alttius ©Irti Huumeista ry

4 Lähipiirin reagointi huumausaineiden käyttöön
Asian varmistuminen Tiedon ja tuen hakeminen Havaitseminen Epäily Reagointi: häpeä, syyllisyys jne. Ennen varsinaista omaan lapseen kohdistuvaa käyttöepäilyä perheessä ollaan useimmiten tilanteessa, jossa huumausaineista ei tiedetä juuri mitään ja koetaan, että huumeongelma on sen luonteinen, ettei se voi koskettaa omaa perhettä millään tavalla. Juuri tämän vuoksi jo pelkkä oman lapsen käytön epäily on shokki. Asian paljastuttua tavalla tai toisella perheessä koetaan usein häpeää ja syyllisyyttä tapahtuneesta – vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat kukin omalla tavallaan. Kun ristiriitavaihe on koettu ja asia käsitelty, on avun hakemisen aika. Tukea tarvitsevat usein käyttäjän lisäksi myös koko muu perhe. Silloin kun läheiset jaksavat säilyttää todellisuuden tajun, pitää jalat maassa ja toimia siten, että eivät mahdollista huumeiden käyttöä vaan tukevat käytöstä irtautumista, perhe on korvaamaton ja paras voimavara käyttäjälle. Läheisten kannattaa hoitaa omaa jaksamistaan. Huumeiden käyttäjästä ei saa tulla koko perheen keskipistettä ja ”Ilmapuntaria”. Kun läheiset hoitavat omaa jaksamistaan ja pitävät kiinni omasta arkielämästään, se voi myös helpottaa käyttäjän syyllisyyttä ja auttaa häntä huumeista irtautumisessa. ©Irti Huumeista ry

5 Käytön tunnistaminen Käyttäytyminen Rajut muutokset luonteenpiirteissä
Poikkeuksellinen väsymys, uupumus ja sekavuus Ylienergisyys, unettomuus ja levottomuus Epäsosiaalinen käyttäytyminen, voimakkaat raivokohtaukset Rajojen ja sääntöjen jatkuva rikkominen: luvattomat poissaolot kotoa ja koulusta jne. Koulumenestyksen heikkeneminen, asioiden unohtelu Elämänarvojen ja -tapojen muuttuminen Asioiden, menojen ja puhelujen salailu Nuoren käyttäytymiseen, ulkoisiin piirteisiin ja lähiympäristöön liittyy tiettyjä piirteitä, jotka saattavat viitata huumausaineiden käyttöön. Näiden piirteiden listauksen tarkoitus ei kuitenkaan ole rohkaista vanhempia ”kyttäyskulttuuriin” vaan antaa yksi mahdollinen selitys nuoren muuttuneelle käytökselle sekä myös herättää ajatuksia siitä, kuinka hyvin oikeasti tunnemme omat lapsemme. Ensimmäiset muutokset huumausaineita käyttävässä nuoressa eivät ole kovinkaan konkreettisia. Muutos tapahtuu käytöksessä, asenteissa ja arvoissa: miten nuori kohtaa perheenjäseniään ja muita läheisiään, miten puhuu heille, miten viettää aikaansa heidän kanssaan ja miten ilmaisee itseään. Nuori saattaa väistellä kysymyksiä, antaa tylyjä vastauksia, valehdella tai saada raivokohtauksia, jotka kertovat pahasta olosta ja syyllisyydestä. Aikaisemmat tärkeät asiat ja mielenkiinnon kohteet – mm. ihmissuhteet ja harrastukset – eivät enää olekaan tärkeitä. Se, mitä on tullut tilalle, sitä ei voi paljastaa. Huumausaineiden käyttäjä yrittää parhaansa mukaan salata käyttönsä lähipiiriltään. Tämän vuoksi käyttäytyminen saattaa muuttua salaperäiseksi, hän sulkeutuu ja eristäytyy omaan maailmaansa. Mielialat vaihtelevat. Käytön jatkuessa koko elämä pyörii aineen ympärillä, ja sitoutuminen johonkin muuhun asiaan tuntuu ylivoimaiselta. Käyttäjä tekee kaikkensa saadakseen lisää huumausaineita – varastaa vaikka perheenjäseniltään. Ihmissuhteet ja työ ovat toissijainen asia. ©Irti Huumeista ry

6 Käytön tunnistaminen Ulkoiset piirteet Ruokahalun muutokset
Painonlasku Silmien pupillien koon muutokset: stimulantit ja hallusinogeenit suurentavat, opiaatit ja rauhoittavat pienentävät Henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti Pistojäljet käsivarsissa ja niiden peittely Humalainen olotila ilman alkoholin tuoksua Muutos ulkoisessa olemuksessa: vaatetuksessa, hiuksissa, meikkauksessa jne. Huom! Pupillien kokoon vaikuttavat monet muutkin asiat, esim. valaistus. ©Irti Huumeista ry

7 Käytön tunnistaminen Ympäristö Kaveripiirin muuttuminen
Lisääntynyt rahantarve: kalliiden tavaroiden ilmestyminen tai häviäminen, rahan lainaaminen Huumausaineiden ja niiden käyttöön liittyvien välineiden ja symbolien – mm. piippujen, ruiskujen, lusikoiden, folioiden ja muovien – löytyminen Hajusteiden liioiteltu käyttö esim. kannabiksen hajun peittämiseksi Hajusteilla peitetään kannabiksen hiuksiin ja vaatteisiin helposti jäävää makeaa hajua. Osa tuntomerkeistä voi kuitenkin olla tavallisia murrosikäisen ihmisen joskus hyvinkin radikaaleja elämänmuutoskokeiluja! ©Irti Huumeista ry

8 Epäily nuoren huumausainekokeilusta
8. Huolehdi omasta jaksamisestasi – puhu asiasta halutessasi muille 7. Keskustele asiasta rauhallisesti ketään syyllistämättä, säilytä kontakti lapseesi 6. Ota yhteys lapsesi kavereiden vanhempiin 5. Yritä saada kokonaiskuva siitä, mitä lapsesi elämässä tapahtuu 4. Varaudu siihen, että nuori kieltää huumausaineiden käytön 3. Kysy asiasta suoraan – näytä että välität ja olet huolissasi 2. Puutu asiaan – kerro mitä näet ja miltä se sinusta tuntuu Epäilyvaiheessa vanhempi on alkanut syystä tai toisesta – esimerkiksi edellä olevien luetteloiden avulla – epäillä lastaan huumausaineiden käytöstä. Seuraava askel on yrittää päästä tästä mieltä vaivaavasta tilanteesta eteenpäin ja saada epäilyksille vahvistus suuntaan tai toiseen. Tilanne harvoin menee ohi itsestään, siihen täytyy reagoida. Asiasta kysyminen ja asioiden selvittely avoimesti ei ole helppoa, koska vanhemmat pelkäävät saavansa vastaukseksi vain syytöksiä, jotka saavat heidät tuntemaan syyllisyyttä epäilyksistään. Nuoren muuttuneelle käytökselle keksitään selityksiä eikä uskalleta katsoa totuutta silmiin. Selvitä, johtuuko epäilyksesi huumausaineiden kokeilusta vai käytöstä. Ota asia avoimesti puheeksi sopivalla hetkellä, ei silloin kun nuori on tulossa tai menossa. Sano, että haluat puhua ja esitä kysymys rauhallisesti. Älä suutu, älä raivostu, äläkä ole marttyyri, vaan vahva aikuinen. Hanki itse ennen puheeksi ottoa tietoa huumausaineista. Nuoren tiedot esim. kannabiksesta ovat usein peräisin kavereilta ja yhä useammin myös internetistä, jonka huumemyönteisyys jatkuvasti kasvaa. Esim. -sivustolta tai Päihdelinkin sivuilta saat tietoa huumausaineista ja niiden vaikutuksesta nuoreen. Yllä olevilla toimintavinkeillä pyritään korostamaan avoimen vuorovaikutuksen merkitystä vanhemman / aikuisen ja nuoren välillä. Kun vuorovaikutus toimii, on hankalatkin asiat helpompi ottaa puheeksi. Vanhempien tietämys huumausaineista ja niiden käytön vaikutuksista edesauttaa myös asian käsittelyä. Omien kannanottojen kertomisen lisäksi nuorta täytyy myös kuunnella. Kaiken tämän keskellä vanhemman on tärkeää huolehtia vielä omasta jaksamisestaankin. Yksityisyyden kunnioittaminen ei tarkoita sitä, että ihminen jätetään yksin. Puuttua voi kuka vaan, joka näkee ja huolestuu. Huolestuminen kertoo siitä, ettemme ole välinpitämättömiä. 1. Hae perustietoa huumeista esim. internetistä ja palvelevista puhelimista ©Irti Huumeista ry

9 Tieto nuoren huumausainekokeilusta
6. Anna lupaus täydestä tuestasi käytön lopettamiseksi 5. Tehkää toimintasuunnitelma käytön lopettamiseksi – tarvitaanko ulkopuolista apua? 4. Yritä keskustellen saada nuori ymmärtämään toimintaansa 3. Kysy huumausainekokeilusta ja sen syistä. Kuuntele! 2. Ilmaise kantasi huumausaineisiin Vahvistus epäilyille voi tulla vaikkapa lapsen opettajalta, valmentajalta, kaverin vanhemmilta tai myös lapselta itseltään. Kuten epäilyvaiheessakin, oleellista on asiaan puuttuminen. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä lyhyempi huumausaineiden käytön historia nuorella on ja sitä helpompaa on käytön lopettaminen. Hanki tietoa huumausaineista. Nuoren tiedot esim. kannabiksesta ovat usein peräisin kavereilta ja yhä useammin myös internetistä, jonka huumemyönteisyys jatkuvasti kasvaa. Esim. -sivustolta tai Päihdelinkin sivuilta saat tietoa huumausaineista ja niiden vaikutuksesta nuoreen. Sano nuorelle, että tiedät hänen huumausainekokeilustaan / -käytöstään. Kerää kaikki mahdolliset faktat, joihin tietosi perustuu. Vältä ”eipäs-juupas”-keskusteluja tai syyllistämistä, jolloin saat nuoren puolustuskannalle ja keskustelu luisuu väärille urille. Nuori häipyy tilanteesta ja itse pääasia eli puuttuminen jää toteutumatta. Nuoren on tärkeää tietää, että teoistaan (kokeilustaan, käytöstään) huolimatta hänellä on lähipiirinsä täysi tuki käytön lopettamiseksi. Häntä rakastetaan ja kuunnellaan, hän ei ole käyttönsä kanssa yksin. Asian ratkeaminen vaatii prosessinomaista keskustelua, jossa vihan, surun ja syyllisyyden tunteet saattavat olla itse kullakin pinnassa. Rauhoittumistaukoja onkin hyvä pitää välillä. Vahva ja rauhallinen aikuinen luo turvallisuutta ja uskottavuutta – vielä kun hän sanoo, että tulee tekemään kaikkensa käytön loppumisen eteen. 1. Kerro huolesi – näytä että tiedät, mitä on tapahtunut Ennen keskustelua hanki itse tietoa huumeista. ©Irti Huumeista ry

10 Mistä apua ja lisätietoa?
Koulun kuraattorilta, opettajalta tai terveydenhoitajalta Sosiaalityöntekijöiltä Nuorisoasemilta, huumeklinikoilta tai A-klinikoilta Päihdealan järjestöistä Palvelevista / auttavista puhelimista Läheisten vertaistukiryhmistä Poliisilta Terveyspalvelujen neuvontanumeroista, terveysasemilta Soita ja kysy apua, neuvoa tukea, älä jää yksin ajatustesi ja ahdistuksesi kanssa! Usein avun hakemisessa huolettaa se, että nuori tai perhe joutuu kirjatuksi erilaisiin rekistereihin. Irti Huumeista ry:n Läheis- ja perhetyön keskus Helsingissä on matalan kynnyksen tukipaikka, jossa voi asioida nimettömänäkin. Samoin Irti Huumeista ry:n Päivystävään puhelimeen voi soittaa nimettömänä. Yhteydenottaja jää ehdottoman vaitiolon piiriin. Vertaistukiryhmissä on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti kokemuksista ja tuntemuksista samankaltaisessa tilanteessa olevien / olleiden ihmisten kanssa. ©Irti Huumeista ry

11 Muista, että… Syyttely tai syyllisten etsiminen ei auta
Hyödyllisempää on miettiä ”Mitä on tehtävissä?” ”Mitä olen tehnyt väärin?” -kysymyksen sijaan Pääasia on tuen ja tiedon hakeminen tilanteeseen. Huumausaineiden käyttö vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin – apua ja tukea tarvitsee usein koko perhe. Puhuminen, tiedon hankkiminen sekä omien tunteiden tunnistaminen ja käsittely helpottavat oloa. Läheisenä olet läheinen, et ammattilainen. Päihdealan ammattilaiset osaavat antaa omaa apuaan. ©Irti Huumeista ry

12 Lähteet Kouluterveyskyselyn tulokset THL. Huumetilanne Suomessa THL. Suomi ja huumeet. Tietopaketti huumeista uudistettu painos. Helsinki: Opetushallitus. (ohjeita vanhemmille) Päivitetty 12/ 2011 ©Irti Huumeista ry