Huolen herääminen ja yhteydenotto

Esitys aiheesta: "Huolen herääminen ja yhteydenotto"— Esityksen transkriptio:

1 Nuorisopsykiatrian osastolle lähetteellä tulevan nuoren kriisihoidon prosessimalli

2 Huolen herääminen ja yhteydenotto
nuori / perhe koulu lastensuojelu perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito yksityiset palvelut Takaisin...

3 Välittömän kriisihoidon tarpeen arviointi
Välittömään kriisihoidon tarpeen arviointiin nuori tulee lähetteellä nuorisopsykiatrian poliklinikalle, nuorisopsykiatrian osastolle tai akuuttipsykiatrian poliklinikalle. Välittömän kriisihoidon tarpeen arvion tekee nuorisopsykiatri/psykiatri. Avohoito voidaan järjestää kriisikäynteinä nuorisopsykiatrian osastolla. Tilanteen vaatiessa nuori sisään kirjoitetaan osastolle kriisihoitojaksolle. Takaisin...

4 Ohjaus avohoitoon Takaisin...
Perusterveydenhuollon ja koulun tarjoamat tukitoimet lääkäri psykologi koulukuraattori kouluterveydenhoitaja kouluavustaja pien- / erityisryhmä Sosiaalitoimen tarjoamat tukitoimet avohuollon tukitoimet lastensuojeluyksiköt Erikoissairaanhoidon tarjoamat tukitoimet (tarvitaan lähete) nuorisopsykiatrian poliklinikat muut poliklinikat tukikäynnit osastolla ( nuori ja/tai perhe) Terapiat Yksityisten tarjoamat palvelut Takaisin...

5 Nuorisopsykiatrian osastolle lähetteellä tulevan nuoren kriisihoidon prosessimalli
Takaisin alkuun

6 Takaisin alkuun Takaisin...

7 Vastaanottaa nuoren ja vanhemmat/huoltajat
Keskustellaan nuoren kriisitilanteesta. Vastaanottava hoitaja kertoo nuorelle ja vanhemmille/huoltajille kriisihoitojakson sisällöstä ja osaston toiminnasta sekä esittelee osaston tilat. Täytetään tarvittavat tulotilanteen lomakkeet. Takaisin...

8 NUOREN KOKONAISVALTAINEN SEURANTA
Nuorta ohjataan muiden seuraan sekä tutustumaan osaston nuoriin ja toimintoihin. Nuorelle annetaan mahdollisuus omaan aikaan ja rauhoittumiseen. Samalla huolehditaan nuoren turvallisuudesta sekä viihtyvyydestä osastolla. Nuori osallistuu osaston toiminnallisiin ryhmiin omahoitajan tekemän yksilöllisesti suunnitellun viikko-ohjelman mukaan. Suunnittelussa huomioidaan nuoren sen hetkinen toimintakyky. Osastolla arvioidaan miten nuori huolehtii itsestään sekä miten selviytyy arkisten asioiden hoitamisesta ikätasoonsa nähden. Arvioidaan miten nuori liittyy muihin nuoriin ja aikuisiin, sekä miten nuori kykenee ilmaisemaan itseään. Nuorta tuetaan ja ohjataan tarvittaessa itsestään huolehtimisessa sekä perustarpeiden tyydyttämisessä. Hoitohenkilökunta on nuoren saatavilla ja nuorelle tarjotaan mahdollisuus tulla ajallaan autetuksi. Takaisin...

9 OMAHOITAJAN TOIMINTA KRIISIHOITOJAKSOLLA
Nuoren omahoitajaksi nimetään työntekijä, joka on mahdollisimman usein työvuoroissa kriisihoitojakson aikana, mahdollisuuksien mukaan jo vastaan­ottotilanteessa. Omahoitaja huolehtii potilastietojen luovuttamiseen tarvittavan nuoren ja vanhempien/huoltajien kirjallisen suostumuksen Omahoitaja keskustelee nuoren kanssa aina työvuorossa ollessaan (3-4 kertaa viikossa). Omahoitajakeskusteluissa kartoitetaan nuoren tilannetta ja sairaalaan tulon syitä ja selvitellään jatkohoitovaihtoehtoja. Omahoitaja kerää tietoa ja huolehtii lomakkeiden täyttämisestä; hoitoindikaatiot nuorisopsykiatriassa, Sosiaalinen verkosto, R-RDI mielialakysely, KEVA-kaavake, AUDIT kysely, Hoitoilmoitustiedot (hilmo). Omahoitaja laatii hoitotyönsuunnitelman, joka tarkistetaan päivittäin. Omahoitaja laatii yhdessä nuoren kanssa yksilöllisen viikko-ohjelman, josta näkyy omahoitajan/työparin työvuorot, omahoitajatuntien ajankohdat, lääkärin ja psykologin tapaamisajat. Omahoitaja/työpari on puhelimitse yhteydessä nuoren vanhempiin/huoltajiin 3 kertaa viikossa. Omahoitaja on puhelimitse yhteydessä nuoren asioissa mukana oleviin viranomaistahoihin. Omahoitaja aikatauluttaa hoitosuunnitelmaneuvottelun ja hoitoneuvottelun.  Omahoitaja informoi hoitavaa työryhmää hoitosuunnitelmaneuvottelun ja hoitoneuvottelun ajankohdista. Omahoitaja tekee kirjallisen omahoitajakoonnin kriisihoitojakson sisällöstä Efficaan hoidon päättyessä.  Takaisin...

10 HOITOSUUNNITELMANEUVOTTELU
Hoitosuunnitelmaneuvotteluun osallistuvat nuori, tarvittaessa vanhemmat omahoitaja/työpari, perhetyöntekijä, osastonlääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, tarvittaessa opettaja ja lastensuojelu sekä mahdollisesti avohoidon työntekijät  Hoitosuunnitelmaneuvottelu pidetään kriisihoitojakson ensimmäisen viikon aikana.  Omahoitaja toimii hoitosuunnitelmaneuvottelun vetäjänä.  Hoitava työryhmä hyödyntää omahoitajan keräämät nuorta koskevat lomake kyselyt sekä arvioi nuoren psyykkisen tilan GAS-asteikolla.  Sovitaan yhteistyössä nuoren ja vanhempien/huoltajien kanssa kriisihoitojakson tavoittesta, hoitokeinoista ja hoitoajasta.  Omahoitaja täyttää kirjallisen hoitosuunnitelman, johon kirjataan nuoren ongel­mat, hoidon tavoitteet, hoitokeinot ja hoitoaika.  Omahoitaja täyttää kirjallisen hoitosuunnitelman  ja tekee hoitosuunnitelmaneuvottelusta sanelun Efficaan.  Hoitosuunnitelmaneuvottelusta lähetetään välipalaute nuoren kotikunnan perusterveydenhuollon lääkärille. Takaisin...

11 PERHEHOITOTYÖ KRIISIHOITOJAKSOLLA
Omahoitaja tarkistaa perhetyö tilanteen ja nimeää kriisihoitojakson perhetyöntekijät Perhetyöntekijöiksi nimetään omahoitajan työpari ja perhetyöntekijä. Perhetyötä voi toteuttaa myös omahoitaja yhdessä työparinsa kanssa. Perheeseen ollaan yhteydessä 24 tunnin sisällä ja selvitetään onko avohoidossa tehty aiemmin perhetyötä Vanhempia/huoltajia tavataan kriisihoitojakson aikana kaksi kertaa Perhetyön tehtävät Kartoittaa ketkä kuuluvat nuoren perheeseen ja lähiverkostoon Perheen kuuleminen ja tilanteen rauhoittaminen Käydään läpi tulosyitä, taustatietoja, päivitetään osastoseurantaa ja keskustellaan jatkosuunnitelmista Tehdään arviointia nuoren ja perheen tuen tarpeesta Perhetyöntekijä tekee sanelun perhetapaamisten sisällöstä Efficaan Takaisin...

12 LÄÄKÄRIN TOIMINTA KRIISIHOITOJAKSOLLA
Osastonlääkäri tai päivystävälääkäri lupaa nuorelle osastopaikan Nuoren sisäänkirjoitus • Nuoren os:lle tulotilanne                  • Kriisihoitojaksolle johtaneet tekijät ja nuoren ongelmat                  • Esitiedot                  • Nykytila                  • Psyykkisen ja fyysisen hoidon tarpeen arviointi                  • Lääkityksen tarpeen arviointi  Lääkäri tapaa nuorta 2-3 kertaa kriisihoitojaksonaikana Väliarviointi • Nuoren tapaaminen kriisihoitojakson puolivälissä • Lisätutkimusten ja lääkityksen arviointi Osallistuu nuoren moniammatilliseen hoitosuunnitelmaneuvotteluun ja hoitoneuvotteluun ja kokoaa aikaisemmissa tapaamisissa ja tutkimuksissa nousseet asiat ja antaa tarvittavat hoito-ohjeet Loppuarvio                  • Hoitoaika                  • Tulosyy                  • Diagnoosi                  • Yhteenveto kriisihoitojaksosta                  • Jatkohoitosuunnitelmat Lääkäri tekee tarvittavat lausunnot sekä sanelut Efficaan Takaisin...

13 SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TOIMINTA KRIISIHOITOJAKSOLLA
Sosiaalityöntekijä saa informaation nuoren osastolle tulosta Tapaa nuoren 1-2 kertaa ja tarvittaessa kartoittaa perhetilanteen sekä olemassa olevan yhteistyön sosiaaliviranomaisten kanssa Kartoittaa nuoren sosiaalisen verkoston Osallistuu hoitosuunnitelmaneuvotteluun ja hoitoneuvotteluun ja tuo esiin nuoren tapaamisessa nousseet keskeisimmät asiat Toimii tarvittaessa yhteistyössä nuoren kotikunnan sosiaaliviranomaisten kanssa Toimii tarvittaessa toisena perhetyöntekijänä Sosiaalityöntekijä sanelee tapaamisten sisällön Efficaan PSYKOLOGIN TOIMINTA KRIISIHOITOJAKSOLLA Psykologi tapaa nuorta 1-2 kertaa psykologisen haastattelun merkeissä Osastojaksoon johtaneet tekijät ja nuoren ongelmat Nuoren kasvu, kehitys ja voimavarat Nuoren itse esille tuomat keskusteluteemat Nuoren tunnelmat kuluneesta osastojaksosta Tulevaisuuden näkymät osastojakson jälkeen Perehtyminen aikaisemmin tehtyihin psykologin tutkimuksiin/käynteihin Arvioi psykologisen haastattelun tarpeellisuudesta Psykologi osallistuu hoitosuunnitelmaneuvotteluun ja hoitoneuvotteluun ja tuo esiin haastattelussa/aikaisemmissa tapaamisissa ja tutkimuksissa nousseet asiat Psykologi sanelee tapaamisten sisällön Efficaan Takaisin...

14 Kirjaa tiedot Osastonsihteeri huolehtii potilastietojen kirjaamisesta potilastietojärjestelmiin ja asiapapereiden arkistoinnista sekä potilasasiakirjojen lähettämisestä sovitulla tavalla . Takaisin...

15 Suullinen ja kirjallinen raportointi
Hoitavan työryhmän päivittäinen suullinen ja kirjallinen raportointi ja arviointi nuoren hoitoprosessin etenemisestä. Takaisin...

16 HOITONEUVOTTELU Takaisin...
Hoitoneuvotteluun osallistuvat nuori, nuoren vanhemmat / huoltajat, omahoitaja ja nuoren hoitoon osallistuneet osaston työntekijät, avohoidon työntekijät, mahdollisen jatkohoitoyksikön työntekijä sekä tarpeen mukaan  muita viranomaisia.  Hoitoneuvottelu pidetään kriisihoitojakson toisella viikolla.  Osastonlääkäri toimii hoitoneuvottelun vetäjänä.  Hoitoneuvottelussa arvioidaan yhteistyössä nuoren ja vanhempien/huoltajien kanssa hoitosuunnitelman toteutumista ja suunnitellaan nuoren/perheen jatkohoito.  Omahoitaja tekee hoitoneuvottelusta sanelun Efficaan.  Hoitava työryhmä arvioi nuoren psyykkisen tilan GAS-asteikolla.  Omahoitaja informoi viranomaistahoja hoitoneuvottelussa sovituista asioista. Takaisin...