Aamuhetki koulun ja kodin yhteistyömuotona

Esitys aiheesta: "Aamuhetki koulun ja kodin yhteistyömuotona"— Esityksen transkriptio:

1 Aamuhetki koulun ja kodin yhteistyömuotona
Yhteiseloa metropolissa Tutkimuspäällikkö Terhi Laine, Diak HP_ohjelman tavoitteet, Julkiset hyvinvointipalvelut laajasti, vaikka focus on sosiaali- ja terveyspalvelut. Syrjäytymisen vastainen työ, 6.n hengen ryhmä, Pieksämäki, sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Turku, Diak Länsi, Oulu, mt-osaaminen

2 Etelä-Suomen lapsen ääni
Kaste-ohjelma, rahoittaja STM 19 kehittämishanketta Etelä-Suomessa vuosina Varhaisen tuen toimintalinja: Tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen rakenteita, toimintatapoja, työmalleja ja osaamista peruspalveluissa. Rahoittajana STM:n Kasteohjelma Hki hallinnoi Kehiteään myös korjaavia intensiivisiä menetelmiä

3 Lapsen ääni koulussa: TAVOITTEET JA KEINOT
TAVOITE lasten, varhaisnuorten ja heidän perheidensä osallisuuden vahvistaminen KEINOT Lähituki koululaisille Vertaisryhmätoiminta ja yhteisöllisyyttä tukeva toiminta koululaisille ja heidän vanhemmilleen Moniammatillisen ja monitoimijaisen yhteistyön kehittäminen Historia Kentät olleet olemassa jo ennen projektin alkamista Mellunmäessä ja Päivänkehrässä: Kodin ja koulun yhteistyöhanke. Huomioitavaa: Opinnäytetyö ja Aino-Elinan yhteisartikkeli, kehitetty malli lapsen kouluvalmiuksien tukemiseen, Päivänkehrässä kehitetty turvallista koululuokkaa Mukana ovat olleet Etelän yksiköistä Helsinki ja Kauniainen. Pallo Hallussa hanke: Annukka Lapsen ääni koulussa hanke, Välituntileikkitoiminta, ip-kerhotoiminta, myös erityislapsille, ammukahvihetki -Pienet arkiset asiat, lapsen kuuleminen, lapsen tarpeiden tunnistaminen, lapsen palkitseminen, syrjään jäämisen kokemusten tunnistaminen, tuki ilman kontrollia, - erilainen tila ja aika kuin muulla henkilökunnalla, näyttämö – takahuone, sosiaalisen asiantuntijuus

4 Aamuhetki - tausta Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman…2010) Huoltajille tulee antaa tietoa opetus-suunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004)

5 Vanhempainillat ja maahanmuuttajataustaiset vanhemmat
Vanhempainillat eivät aina tavoita maahanmuuttajataustaisten lasten vanhempia, Ei tunneta Suomen koulun tapaa toimia, Ei osata kieltä, Erilainen perhekäsitys, Koulun ja vanhempien asenteet ja ennakkoluulot

6 Aamuhetki - toteutus Eritysopetuksen kaksi 1. luokkaa,
Kontaktin luominen, Perheiden paikalle kutsuminen, Maahanmuuttajataustaiset ja kantasuomalaiset keskustelemaan toistensa kanssa => toimintaa koko luokan vanhemmille, Kulttuuritietämyksen lisääminen. Joona & Sundström 2011

7 Valmistelu Tehtävä: muuta kuin suomea kotikielenä puhuville: Kirjoittakaa yhdessä vanhempien kanssa , mikä on kotona käytetty kieli ja kuinka kotikielellä kirjoitetaan tervetuloa, Kutsut yhdessä oppilaiden kanssa: perheen kouluun tuleminen on tärkeää (”Odotamme teitä koululla”) ja oppilaat odottavat aamuhetkeä, Ennen aamuhetkeä tutustuttiin eri kulttuureihin. Joona & Sundström 2011

8 Sisältö Aloitus klo 8, pientä tarjoilua Esittäytyminen
Lasten esitykset Opettajan puheenvuoro Vapaa keskustelu, opettaja, opiskelijat ja avustaja mukana Lapset esittelivät omia töitään vanhemmille, Keskustelua mm. lapsen pärjäämisestä, koulumenestyksestä, käyttäytymisestä, perheiden kotimaasta, uskonnosta.

9 Aamuhetki sitten sinne tuli äiti ja täti ja nuorempi sisarus.
Meillä oli yks poika ja hän oli maahanmuuttajataustainen. Hän ei halunnut puhua. Hän häpesi sitä omaa kulttuuritaustaansa. Ei millään halunnut esimerkiksi omalla äidinkielellään kirjoittaa tervetuloa. Äiti ei ollut edes koskaan käynyt koululla, että opettajat ei ollu koskaan nähny häntä. Aamuhetki sitten sinne tuli äiti ja täti ja nuorempi sisarus. Poika selkeesti jännitti ihan hirveesti, että se oli sellaisessa täpinässä, että jos ne tulee niin mitä sitten. Ne tuli vähän myöhässä, me otettiin vastaan se sellaisella, että ”vau hienoa, että tulitte”. Me oltiin siinä iloisia siitä, että ne tuli ja oltiin siinä hyvällä mielellä. Se poika, siinä vain näkyi, että se oli niin onnellinen, että hänen perheensä oli hyväksytty. Mä muistan vieläkin sen tilanteen, ja kun me sitten juteltiin ja kannustettiin perhettä, että puhukaa enemmän ja sanottiin, että suomenkieli on ihan hyvää ja te pärjäätte kyllä, niin se tilanne oli itelle hirveen tärkeä ja siinä tuli sellainen lapsen [kokemus], että hänen perheensä hyväksyttiin. Se oli varmasti tärkeetä hänelle. Opiskelijoiden haastattelut 2010

10 Arviointia 20 perheestä tavoitettiin 18, tavoitettiin perheitä, jotka eivät yleensä käy vanhempainillassa, matala kynnys Kutsumiseen panostaminen kannatti, Alun jännityksen jälkeen vapautunut tunnelma ja puheensorina, Vanhemmat keskustelivat keskenään; vertaistuen mahdollistuminen, Aamuhetket helppo järjestää, Vanhemmilta hyvä palaute. Joona & Sundström 2011

11 Välituntileikkien ohjaus
Pihaleikit opettavat mm. vastavuoroisuutta, kehittävät sosiaalisuutta, motorisia taitoja, yhteenkuuluvuutta, Opiskelijat opettivat oppilaille leikkejä, kouluttivat viidesluokkalaisista leikinopettajia, Leikkeihin saatiin mukaan lapsia, joiden suomen kielen taito oli heikko. Armanto ym. 2011

12 Kummitoiminta Tavoitteena lisätä suvaitsevaisuutta ja vähentää kiusaamista, Kummi on 5-6 luokkalainen, joka auttaa pienempää 1-2 luokkalaista, Kummivälitunnit, retket, yhteiset tapahtumat. Auttaa maahanmuuttajataustaista lasta kiinnittymään kouluyhteisöön. Armanto ym.

13

14 Alakoulu-TOP KOULUN SOSIAALI- OHJAUKSEN MALLI STM: Kaste-ohjelma,
Etelä-Suomen lapsen ääni TutkintoDIAK: Sosionomien, terveyden- ja sairaanhoitajien koulutus Harjoittelut (19), Oppimistehtävät, Opinnäytetyöt (12) Alakoulut Koulun henkilökunta, Ohjausryhmä, Koulukohtainen projektiryhmä, Opiskelijoiden ohjaus LAPSEN OSALLISUUS TKI-toiminta: Konsultaatiot henkilökunnalle, koulutukset vaitiolovelvollisuudesta ja lapsen tarpeista, tutkimus: lapsen osallisuuden edistäminen, käytäntölähtöinen tiedonmuodostus Tutkimusaineiston keruu: kolme fokusryhmä haastattelua opiskelijoille, mukana 10 opiskelijaa, Kolme haastattelua koulun henkilökunnalla kussakin koulussa. Artikkeli: I Ilman ajanvarausta – lapsen osallisuuden edistäminen alakoulussa, refereeartikkeli Osaajanetiin, Toinen artikkeli, jossa otataan huomioon koko aineisto, projektiraportti. Terhi ja Erja: Käytäntölähtöinen tiedonmuodostus, alustus Keverin metodologiaseminaarissa 27.4, Kv-seminaari Helsingin yliopistolla Practice research 8.6