Puskantien ryhmiksen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu)

Esitys aiheesta: "Puskantien ryhmiksen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu)"— Esityksen transkriptio:

1 Puskantien ryhmiksen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu)

2 TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET:
KASVATUSYMPÄRISTÖ: Ryhmiksemme sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien äärellä Seinäjoen keskustan läheisyydessä. Retkeilemme ja liikumme usein läheisissä puistoissa kauniissa jokirantamaisemissa. Teemme runsaasti yhteistyötä samassa pihapiirissä sijaitsevan Jokihelmen ryhmiksen kanssa ja yhteisten toimintojen ja esim. päivittäisten ulkoilun myötä tulemme hyvin tutuiksi toisillemme. Teemme yhteistyötä myös naapurissa sijaitsevan Marttilan päiväkodin kanssa. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET: Turvallisuutta arkeen luodaan yhteisillä rajoilla ja säännöillä sekä säännöllisellä päivärytmillä. Jokainen lapsi huomioidaan yksilönä ja lapselle tarjotaan virikkeitä hänen ikätason ja kehityksen mukaisesti. Aikuisen läsnäolo ja syli luovat myös turvallisuutta lapsen päivään. Turvallisuuden kautta lapselle syntyy luottamus hoitajiin ja päivähoitopaikkaan. Jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus toimia hänen ikänsä, taitojensa ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Jaamme lapset myös pienryhmiin, joita ohjaa sama aikuinen. Pienessä ryhmässä lapsi saa yksilöllistä ja kehitystason mukaista ohjausta ja kasvatusta. Tavoitteenamme on lapsen kasvun ja kehityksen sekä oppimisen tukeminen. Kehumme ja kannustamme lasta ja olemme tukemassa lasta kaverisuhteiden luomisessa. Tuemme lasta monipuoliseen leikkiin. Tuemme lasten vanhempia heidän kasvatustyössään ja kuljemme heidän rinnalla mahdollistaen lapselle parhaat mahdolliset edellytykset kasvulle ja kehitykselle. Kunnioitamme lapsia ja heidän perheitään ja olemme luomassa avointa ja rehellistä yhteistyötä perheiden kanssa.

3 KASVATUSKUMPPANUUS Avoin, luottamuksellinen ja toimiva kasvatuskumppanuus on tärkeä osa lapsen päivähoitoa. Arvostamme sitä, että perhe tuntee oman lapsensa parhaiten ja meidän tehtävämme onkin tukea perheen kasvatustyötä. Hyvän kasvatuskumppanuuden pohjana on, että vanhemmat jakavat meille tietoa lapsen temperamentista, kehitysvaiheesta sekä perheen kasvatusperiaatteista. Kasvatuskumppanuus alkaa siitä, kun vanhempi ensimmäisen kerran soittaa ryhmikseen ja sopii tutustumiskäynnin ajankohdan. Tutustumistilanteessa lapselle ja perheelle esitellään hoitopaikka ja kerrotaan kaikki oleelliset asiat liittyen lapsen päivähoitoon. Tutustumiskäynnille varataan riittävästi aikaa. Tutustumiskäynnin tarkoituksena on luoda positiivinen kokemus hoitopaikasta. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa ovat erityisen tärkeitä. Niistä saadaan vastavuoroisesti tietoa lapsen arkeen ja kehitykseen liittyvistä asioista. Tärkeää ovat myös yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joita noudatamme kaikki yhdessä. Vanhemmat voivat tarpeen tullen kysyä meiltä kasvatukseen liittyvistä asioista tai sopia kahdenkeskisen keskusteluajan. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu). Hoidon alkaessa käydään aloituskeskustelu. Vasua tarkistetaan ja päivitetään vuosittain lapsen syntymäpäivän aikoihin. Kasvatuskumppanuutta tukevia yhteistyötahojamme ovat: neuvola kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja (kelto) seurakunta puhe- toiminta ja fysioterapeutit kuntoutusohjaajat psykologi- ja perheneuvontapalvelut alueemme sosiaalityöntekijät

4

5 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT ”Minä kasvan” ”Minä ryhmiksessä” ”Minä kehityn”
Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi päivähoitopäivän aikana. Lapsi kokee, että hänet kuullaan, nähdään ja häntä kunnioitetaan omana ainutlaatuisena itsenään. Turvallisuuden perustana on säännöllinen päivärytmi. Lapsi opettelee arjen taitoja yhdessä muiden kanssa. Säännöllinen ulkoilu ja liikunta, maukas ruoka sekä riittävä lepo luovat hyvän pohjan lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tavoitteenamme on luoda ryhmikseen iloinen ja lämmin ilmapiiri. Jaamme yhdessä onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat lapsen itsetuntoa. Tuemme ja ohjaamme lasta tunteiden ilmaisussa. ”Minä ryhmiksessä” Aikuinen antaa omalla käyttäytymisellään mallia sosiaalisten taitojen opetteluun. Harjoittelemme sosiaalisia taitoja: Hyvät käytöstavat: Esim. tervehdimme ja kiitämme Kuinka leikin kaverin kanssa Toisen ihmisen kunnioittaminen ja huomioon ottaminen: vuoron odottaminen Riidan sopiminen Erilaisuuden kohtaaminen Aikuisen ja lapsen roolit ”Minä kehityn” Lasta tuetaan omatoimisuuteen ikätason mukaisesti. Tavoitteena on, että lapsi oppii vähitellen toimimaan itsenäisesti osana ryhmää. Harjoittelemme arjen taitoja ja vastuullisuutta pienten työtehtävien avulla: Esimerkiksi lelujen kerääminen ja aikuisten apulaisena toimiminen. Harjoittelemme lisäksi perustaitoja: Pukeminen ja riisuminen Puhtaudesta huolehtiminen Siisteydestä ja tavaroista huolehtiminen Itsenäinen toimiminen ruokailutilanteissa

6 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA
LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen ovat lapselle ominaisia tapoja oppia. Niiden kautta lapsi oppii käsittelemään tunteitaan ja kokemiaan asioita. ”Minä leikin” Lapsilla on mahdollisuus leikkiä sekä yksin että ryhmässä Käytämme tiloja monipuolisesti ja jaamme lapsia pienempiin ryhmiin leikin aiheen mukaan Leikki on turvallista ja leikille on tilaa Leikkivälineet on helposti lasten saatavilla ja ne on turvallisia ja lapsen ikätasolle sopivia Päivittäin on sekä vapaata että ohjattua leikkiä Aikuinen seuraa ja ohjaa leikkiä – tarvittaessa osallistuu Roolileikit ovat suosittuja ryhmiksessämme Leikkiaikaa on riittävästi ja se on tasapainossa muun toiminnan kanssa ”Minä liikun” Motoriikka kehittyy liikkuessa Ulkoilemme päivittäin ja pihallamme on runsaasti tilaa liikkumiseen Teemme kävelyretkiä lähiympäristöön Jumppaamme sisällä säännöllisesti ”Minä tutkin ja tutustun” Tutustumme omaan kehoon, tunteisiin ja aisteihin sekä toisiin lapsiin ja aikuisiin Tutkimme säätä, lähiympäristöä, erilaisia materiaaleja ja luontoa Vertailemme kokoja ja määriä Kokeilemme erilaisten aineiden käyttäytymistä eri tilanteissa: esim. mikä kelluu, lumen sulaminen, veden jäätyminen    ” Minä taiteilen ” Luemme kirjoja, käymme kirjastossa ja kirjastoautolla Harjoittelemme kädentaitoja maalaten, piirtäen, askarrellen, muovaillen, helmiä pujotellen Osallistumme esityksiin ja näytöksiin Pidämme laulutuokioita Kuuntelemme musiikkia ja tanssimme Käytämme luovuutta ja mielikuvitusta: kuuntelemme lasten ehdotuksia

7

8

9

10

11

12

13

14

15 ERITYISTÄ TUKEA RYHMIKSESSÄ
Jokainen lapsi on erityinen omana itsenään ja hänet huomioidaan ryhmiksessä yksilöllisesti. Lapsen yksilöllinen tukeminen ja huomiointi arjen tilanteissa ovat varhaista tukea ja se on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Lapsi voi tarvita tukea kielen kehittymisessä, hieno- ja karkeamotorisissa, sosiaalisissa tai tunne-elämän taidoissa. Lapsella voi myös olla jokin fyysinen vamma tai sairaus, jonka vuoksi lasta täytyy huomioida arjessa tavallista enemmän. Joskus on hankalaa erottaa mikä on yksilöllistä huomiointia ja kuka tarvitsee erityistä tukea. Erityisen tuen tarvetta mietitään, jos lapselle täytyy antaa ikätasoonsa nähden enemmän ohjausta ja sekä hoitajat että vanhemmat alkavat olla huolissaan lapsen kehityksestä. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, millä osa-alueella tuen tarve ilmenee ja se voi olla hetkellistä tai kestää koko varhaislapsuuden ajan. Tuen tarve arvioidaan ryhmiksen hoitajien ja vanhempien tekemien havaintojen perusteella. Yhdessä vanhempien kanssa mietitään millaisin keinoin lapsen kehitystä voitaisiin tukea. Jos nähdään tarpeelliseksi, voidaan ottaa yhteyttä kiertävään erityislastentarhanopettajaan (kelto), joka tulee tutustumaan lapseen päivähoitoryhmään. Hän arvioi, ovatko päivähoidon tukitoimet lapselle riittäviä vai onko syytä ottaa yhteyttä muihin asiantuntijoihin kuten psykologiin tai puheterapeuttiin. Jos päädytään tekemään toimintasuunnitelma, se tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden, kelton, perhepäivähoidon ohjaajan ja ryhmiksen työntekijöiden kanssa. Päivähoitoryhmässä tukitoimia ovat esimerkiksi: Tiivis yhteistyö kasvattajien ja vanhempien välillä Toimintaympäristön muokkaaminen Yksilöllinen ohjaaminen Pienryhmätoiminta Pedagogisten materiaalien käyttäminen: kirjat, pelit, kuvat Kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultointi

16 ARVIOINTI Laatua arvioidaan koko ajan ja sen pohjalta päivähoitoa pystytään kehittämään entisestään. Arvioinnin välineenä ovat mm. erilaiset kyselyt, joita kaupunki järjestää yksiköissä säännöllisesti: Työntekijöille työtyytyväisyyskysely Vanhemmille palautekysely Arvokysely vanhemmille ja työntekijöille Toimintaa arvioidaan ryhmiksessä myös omassa tiimissä hoitajien kesken. Viikoittaisissa palavereissa käydään läpi mm. akuutteja asioita, päivitetään yhteisiä toimintatapoja ja kerrataan vanhemmilta päivittäisissä hakutilanteissa saatua palautetta. Yhdessä laaditaan vuosittain toimintakertomus ja toimintasuunnitelma sekä ryhmävarhaiskasvatussuunnitelma eli ryhmävasu. Tärkein arvioinnin menetelmä on lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen. Lapsen vasukeskustelussa vanhempien kanssa sovitaan yhteisesti tavoitteet, joita sekä vanhemmat että hoitajat noudattavat. Lapsia havainnoidaan ryhmiksessä päivittäin. Jokaisesta lapsesta tehdään oman vasun lisäksi kasvunkansio, johon hoitajat keräävät tietoa lapsen päivähoitoajasta. Sinne liitetään askarteluja sekä kertomuksia toiminnasta, retkistä, kavereista ja leikeistä sekä kerrotaan lapsen kehityksestä. Hoitajan oma itsearviointi on työssä erittäin tärkeää. On tiedostettava omat vahvuudet ja kehittämisen alueet. Näitä käydään läpi myös säännöllisesti esimiehen kanssa käytävässä kehityskeskustelussa. Esimies voi osallistua myös viikkopalavereihin tarpeen mukaan. Monipuolisen arvioinnin tuloksena tarjoamme laadukasta varhaiskasvatusta lapsille.

17 Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan
Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan. Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä. Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen. Lapsi, joka näkee annettavan omasta muille, oppii olemaan huomaavainen. Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden. Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden. - Ronald Russell -