Kunta-ala ja muut työmarkkinasektorit Kunta 422 000 Valtio 124 000 Yksityinen 1 552 000 tilastolappu2006.ppt.

Esitys aiheesta: "Kunta-ala ja muut työmarkkinasektorit Kunta 422 000 Valtio 124 000 Yksityinen 1 552 000 tilastolappu2006.ppt."— Esityksen transkriptio:

1 Kunta-ala ja muut työmarkkinasektorit Kunta 422 000 Valtio 124 000 Yksityinen 1 552 000 tilastolappu2006.ppt

2 Kunnallinen henkilöstö 422 000 Sosiaalitoimi 25,7 % Kiinteistöt 2,3% Yleishallinto 3,7 % Kaavoitus ja yleiset työt 4,4 % Sivistystoimi 26,8 % Liike- ja palvelu- toiminta 4,5 % Terveyden- huolto 30,9 % Järjestystoimi 1,7 % tilastolappu2006.ppt

3 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS (osa Kuntaliittoa) Kunta (416 kpl) Kuntayhtymä (228 kpl)

4 Työmarkkinajohtaja KVTES -alue Sosiaali- ja terveys- Opetus- Tekninen sektori Viestintä Kv.asiat Selvitykset Yhteis- toiminta Palvelulaitosten työnantajayhdistys

5 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS (KT)  osa Kuntaliittoa  47 henkeä  KT:n valtuuskunta (11 poliittisin perustein valittua jäsentä) päättää työ- ja virkaehtosopimuksista

6 KT  Tehtävät  neuvottelee ja sopii palvelussuhteen ehdoista  antaa suosituksia tuloksellisuudesta, työelämän laadusta  edistää kuntatyönantajien etuja valtiovaltaan päin ja EU-tasolla  kehittämistoiminta  työnantajapalvelut: tiedotus, koulutus, neuvonta, oikeusapu,

7 Kunnan palvelutuotanto Henkilöstöstrategia Esimiestyö Yhteistoiminta Kuntakonsernin johto Palvelustrategia tuloksellisuus tyytyväinen kunnan asukas Ostopalvelut KT -Sopimukset - Edunvalvonta - Yhteistoiminta -Kehittäminen

8 Työmarkkinatoiminta ja henkilöstöjohtaminen KT Järjestöt KT:n toiminnot Neuvottelut Muu edunvalvonta Yhteistoiminta Kehittäminen Sitoutuminen/moti- vaatio Osaaminen/vastuu Joustavuus/muutos -kyky Työhyvinvointi/ elämän hallinta SHRMSHRM Kunta- taso HR-tuotokset TULOK- SELLISUUS

9 KT:n toiminnan itsenäisyys  Kunnat ovat työnantajina sidottuja KT:n tekemiin sopimuksiin (KT:n valtuuskunta, joka on poliittinen elin, hyväksyy)  Virka- ja työehtosopimuksia ei ole tarpeen viedä valtiovallan hyväksyttäväksi  Korostaa KT:n vastuuta sopimusten taloudellisista vaikutuksista  KT:lla omat jäsenmaksutulot, Kuntaliitto vahvistaa KT:n budjetin

10 Miksi valtakunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia? Mahdollisuus - hallita ja hillitä palkkakehitystä - kehittää palkkausjärjestelmiä -tuloksellisuus - turvata työrauha - ohjata ja koordinoida palvelussuhteen ehtoja - ehkäistä kuntien välistä epätervettä kilpailua - sitouttaa palkansaajat Yksittäinen kunta - on työnantajana heikko, suhteessa hyvin järjestäytyneeseen ay-liikkeeseen - erit. pienet kunnat tarvitsevat ulkopuolista asiantuntemusta

11 Tulopoliittinen vai liittotason ratkaisu?  Tulopoliittinen sopimus (kaikki työmark- kinoiden keskusjärjestöt ja valtiovalta)  Valtion ja työmarkkinakentän etujen yhteensovittaminen  Koko kansantalouden kantokyky huomioon  Yhteinen linjaus suuriin uudistuksiin (verotus, eläkkeet, koulutus jne.)  Tasoittaa eri toimialojen palkkakehitystä – solidaarisuus  Yksityinen – ja julkinen sektori

12 Liittotasolla tehdään sitovat sopimukset  KT tekee kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa virka- ja työehtosopimukset  Edellisen sopimuskauden aikana yhteinen palkkakehitysseuranta, arvio kuntatalouden kehityksestä ja palkankorotusvarasta, yhteiset työryhmät  Kuntatyönantajan tavoitteet

13 Paikallinen sopiminen kunta-alalla  Laaja mahdollisuus sopia poikkeamisesta valtakunnallisesta sopimuksesta  Tarjoaa mahdollisuuden joustoihin paikallisten olosuhteiden/kunnan taloudellisen tilan mukaan

14 13.12.2006/hp 14 Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset tulot v. 2005 - Kiinteistövero ym. 2,4 %, 0,73 mrd. € Käyttötalouden valtionosuudet 16,4 % 5,07 mrd. € Muut tulot 4,7%, 1,45 mrd. € Toimintatulot yht. 26,9 %, 8,30 mrd. € Ulkoiset tulot yhteensä 30,86 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus Verotulot yht. 46,2 %, 14,26 mrd. € Lainanotto 5,8 %, 1,79 mrd. € - Muut toimintatulot 6,9 %, 2,14 mrd. € - Yhteisövero 3,8 %, 1,16 mrd. € -Kunnallisvero 40,1 % 12,37 mrd. € - Myyntitulot 15,3 % 4,72 mrd. € - Maksutulot 4,7 %, 1,44 mrd. €

15 KT:n toiminta-ajatus  KT edistää kunnallisen palvelutuotannon sekä työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tuloksellisuutta ja kilpailukykyä.  KT luo sopimus- ja muulla toiminnallaan edellytykset sille, että kuntatyönantajien palveluksessa on osaava, motivoitunut henkilöstö tuottamassa kustannustehokkaasti laadukkaita ja vaikuttavia palveluja.

16 KT:n strategiset tavoitteet  Työmarkkinoiden häiriöttömän toiminnan turvaaminen  Kuntatyönantajien aseman vahvistaminen  Kuntien tuloksellisuuden parantaminen  Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen  KT:n palvelutoiminnan kehittäminen

17 Työmarkkinoiden häiriöttömän toiminnan turvaaminen  Tuloksellinen neuvottelu- ja sopimustoiminta  Työrauhasääntelyn toimivuus  Suojelutyövelvoitteen laajentaminen  Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä  Ennakoidaan ja minimoidaan työmarkkinahäiriöiden riskejä  Toimiva pääsopimus  Toimivat yhteistyösuhteet

18 Kuntatyönantajan aseman vahvistaminen  Vuorovaikutussuhteiden hallinta  Yhteistyö kuntaliittokonsernin sisällä  Yhteistyö muiden työnantajajärjestöjen kanssa  Yhteistyö paikallisten kuntatyönantajien kanssa  Edunvalvonta valtiovallan suuntaan  Muut sidosryhmäsuhteet  KT:n mediasuhteet  Työnantajakuvan vahvistaminen  Paikallisten luottamushenkilöiden ja esimiesten työnantaja-aseman selkeyttäminen  Kuntatyönantajan asema kolmikantayhteistyössä

19 Kuntien tuloksellisuuden parantaminen  Strategisen henkilöstöjohtamisen kehittäminen  Työelämän kehittäminen ja verkostoyhteistyö  Suositusten kehittäminen tukemaan kuntien muutosta  Joustava sopimusjärjestelmä  Palkitsemis- ja palkkausjärjestelmän kehittäminen  Työaikajärjestelmien kehittäminen  Paikallisen neuvottelutoiminnan tukeminen  Sopimusten yksinkertaistaminen  Maltilliset työvoimakustannukset  Paras-hanke  Palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistaminen  Yhteistoimintajärjestelmien toimivuuden varmistaminen  Kuntatyönantajien alueellisen yhteistyön kehittäminen

20 Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen  Työvoima- ja koulutustarpeita koskevan ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen  Vaikuttaminen henkilöstön kelpoisuusehtoja, mitoitusta ja rakenteita koskeviin normistoihin  Edistetään henkilöstön osaamisen, työkyvyn ja -halukkuuden ylläpitämistä kunnissa  Kunta-alan työpaikkojen ja tehtävien houkuttelevuuden parantaminen  Työperäisen maahanmuuton hyödyntäminen

21 KT:n palvelutoiminnan kehittäminen  Keskittyminen ydintoimintoihin  Toimintatapojen kehittäminen  Työnantajapalvelujen kehittäminen ja yhteistyö Kuntaliitto-konsernissa  Osaamisen ja resurssien turvaaminen  Uuden viestintä- ja tietotekniikan hyödyntäminen  PTY:n aseman selkeyttäminen ja vahvistaminen

22 Työnanantajakeskus- järjestöt (EK, KT,VTML, KTML ) Palkansaajakeskusjärjestöt (SAK, STTK,AKAVA) Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan pääsopijajärjestöt Kuntatyönantaja Paikalliset neuvottelu- ja sopijapuolet Palkansaaja TUPO Tes, ves Paikall.sop.

23 Kunta-alan neuvotteluosapuolet KuntatyönantajatPääsopijajärjestöt Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa työmarkkinoilla 416kuntaa ja 198 kuntayhtymää Kunta-alan unioni JHLJYTY Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN Kuntien Tekniset Laivanpäällystöliitto TerveydenhoitajaliittoMeto Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ TehySuper Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO LääkäriliittoOpetusalan ammattijärjestö Eläinlääkäriliitto Hammaslääkäriliitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Henkilöstö (422 000) pääsopijajärjestöittäin: Kunta-alan unioni 47 %, JUKO 26 %, TNJ 23 % ja KTN 4 %. tilastolappu2006.ppt 12.2.2007

24 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimintasuunnitelma 2007  KT:n toimintavuotta 2007 leimaa erityisesti kaksi asiaa: oman toiminnan ja palvelujen kehittäminen sekä neuvottelut uusista kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista.  Tavoitteena on laadittavan KT:n strategian pohjalta kehittää sopimuspolitiikkaa, edunvalvontaa, kuntatyönantajien palveluja ja yhteistyötä kuntaliittokonsernin kanssa.  Kunta- ja palvelurakenneuudistusta tuetaan koulutuksen ja neuvonnan avulla. Kuntatyönantajan tarpeita ja tavoitteita toimintojen yhdistämis-, kilpailuttamis-, ostopalvelu- ja yksityistämistilanteissa selvitetään ja opastetaan eri tekijöiden huomioon ottamiseen. Muutostilanteissa KT edistää työnantajien ja henkilöstön yhteistyösuhteita kunnissa ja valtakunnan tasolla sekä palvelee henkilöstöstrategioiden laadinnassa.

25 KT:n toimintasuunnitelma jatkuu…  Kunta-alan työvoimatilanne ja ennakoitu eläkepoistuma määrittävät toimintavuoden keskeisiä tavoitteita: kehitetään kunta-alan työvoimatarpeiden ja -kapeikkojen ennakointia, parannetaan edellytyksiä tyydyttää paikallisia ja yhteistyöalueiden tietotarpeita, edistetään kuntatyönantajien yhteistyötä henkilöstöstrategioiden ja kehittämistavoitteiden laatimiseksi. Tavoitteena on edistää tehtävien uudelleen organisointia palvelutarpeiden mukaan ja ikääntyvien työssä jaksamista, vaikuttaa kelpoisuusehtojen uudistamiseen ja koulutuksellisiin tavoitteisiin työelämän tarpeiden pohjalta.

26 …jatkuu…  KT valmistautuu tulopoliittisiin neuvotteluihin ja neuvotteluihin kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista. Tavoitteena on edistää tuottavuus- ja tuloksellisuushyötyjen aikaansaamista ja parantaa kuntatyönantajien kilpailukykyä. Palvelussuhteen ehtojen ja kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan ja työ- ja virkaehtosopimuksia selkeytetään ja yhtenäistetään.  Yhteistyössä kuntakonsernin muiden osien kanssa KT kehittää ja tukee johtamis- ja esimiestyötä, henkilöstötyötä, tehtävien uudelleenorganisointia ja työyhteisöjen hyvinvointia edistäviä toimia. Kuntien ja kuntayhtymien käyttöön kehitetään tuloksellista henkilöstöjohtamista edistäviä toimintamalleja. KT palvelee kuntia jatkamalla tutkimusavusteista tuloksellisuuden, henkilöstöjohtamisen ja työelämän laadun kehittämistä työelämän kehittämisverkostojen avulla.

27 …jatkuu  Eurooppa-tason edunvalvonnassa painotetaan kuntatyönantajien intressien huomioon ottamista EU-tason säädösvalmistelussa, työmarkkinasopimusten tekemisessä, työelämän kehittämiseen ja työmarkkinatoimintaan vaikuttavia yhteisön hankkeita valmisteltaessa. EU edunvalvontaa harjoitetaan kotimaassa osana muuta edunvalvontaa ja Euroopan tasolla etenkin CEEPin ja CEMRin kautta.  Kehitetään viestintää ja vuorovaikutusta kuntakentän kanssa.