Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona.

Esitys aiheesta: "Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona."— Esityksen transkriptio:

1 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona

2 Valtakunallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 2 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa •KEMERA kohdentaminen ja keinot (VNn periaatepäätös METSOsta): – Kestävän metsätalouden rahoituslailla (1094/1996) rahoitettavien keinojen tavoitteena on luontaisesti pienialaisten, hoitoa vaativien tai luontoarvoiltaan muuttuvien kohteiden sekä metsätaloustoimien ohella säilytettävien luontoarvojen turvaaminen.

3 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 3 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa •KEMERA kohdentaminen ja keinot: – Kestävän metsätalouden rahoituslain rahoitus kattaa metsätalouden ympäristötuen ja metsäluonnon hoitohankkeet. – Keinot ovat käytössä yksityishenkilöiden metsissä ja yhteismetsissä. – Metsänomistajalle korvataan toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset ja tulon menetykset. – Kohde jää aina metsänomistajan omistukseen. – Kyseessä on määräaikainen toiminta.

4 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 4 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa •KEMERA kohdentaminen ja keinot: •KEMERAn soveltamisala on pääsääntöisesti niille alueille joilla metsälaki on voimassa (ei ls-lain suojelualueille, tietyt kaava- alueet) •Rahoitus on harkinnanvaraista. Maanomistajalla ei ole ns. subjektiivista oikeutta rahoituksen saantiin. •MMM päättää rahoituksen kohdentamista ja alueellisista määristä vuosittain ohjatessaan ja neuvotellessaan vuosittaisista tavoitteista metsäkeskusten kanssa.

5 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 5 KEMERAn ympäristötuki METSO-ohjelmassa •Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 §:ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. •Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ympäristötukea voidaan käyttää myös muihin kohteisiin. •Ympäristötukikohteet jäävät normaalin talousmetsien käsittelyn ulkopuolelle, mutta niissä voidaan tehdä luonnonhoitotöitä. •Luonnonhoitotöistä ja mahdollisista sallituista toimenpiteistä sovitaan maanomistajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. •Sopimuskausi on kymmenen vuotta.

6 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 6 KEMERAn ympäristötuki METSO -ohjelmassa •Sopimuksen tiedot merkitään kiinteistörekisteriin ja sopimus on voimassa vaikka maanomistaja vaihtuu. •Uudella omistajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus ja maksaa takaisin loppuosa korvauksesta. •Ympäristötuki on verovapaa ja korvaus maksetaan sopimuskauden alussa. •Kun sopimuskausi päättyy, alueen käyttö jatkuu metsänomistajan haluamalla tavalla. Tuen piirissä olleissa metsälakikohteissa ominaispiirteet on säilytettävä jatkossakin metsälain mukaisesti. •Kohteiden maastomerkintä vaihtelee tapauskohtaisesti.

7 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 7 KEMERAn ympäristötuki METSO -ohjelmassa •Laskentaesimerkki – Metsänomistaja omistaa yhdessä kunnassa metsää. Välittömästi hakattavissa oleva puumäärä on 1 000 m³. Metsässä on erityisen tärkeä elinympäristö, luonnontilaisen puron välitön lähiympäristö pinta-alaltaan 1,2 ha. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 250 m³. MMMn vahvistama alueellinen puutavaran keskikantohinta on 30,00 €/m³. (esimerkkihinta tarkista alueen ajanmukainen hinta) Kaiken puuston hakkuuarvo 1 000 m³ * 30,00 €/m³ = 30 000 € Kohteen hakkuuarvo 250 m³ * 30,00 €/m³ = 7 500 € Vähäinen haitta, 4 % 30 000 € * 0,04 = 1 200 € Hakkuuarvokorvaus 7 500 € - 1 200 € = 6 300 € Peruskorvaus (1,2 ha ) 2 * (10 * 30,00 €/m³) = 600 € Muu korvaus (esim. arviointi, merkintä) 410 € Ympäristötuki yhteensä (6 300 € + 600 €)/3 + 410 € = 2 710 € (maksetaan sopimuskauden alkaessa)

8 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö 8 KEMERAn luonnonhoitohankkeet METSO -ohjelmassa •METSOn mukaisia luonnonhoitohankkeita ovat – usean tilan alueelle ulottuvia, tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä – Ojitetun suon ennallistaminen – Muut metsän monimuotoisuutta edistävät työt kuten säästöpuuryhmien poltto yms. •Elinympäristöjen hoitoa ja kunnostusta on tehtävä usealla tilalla, kohteiden ei tarvitse olla fyysisesti kosketuksessa •Tuki kattaa hankkeen kulut kokonaan ja sen tuloksena maanomistaja saa hoidetun, kunnostetun luontokohteen.

9 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 9 KEMERAn luonnonhoitohankkeet METSO -ohjelmassa •Rahoituslain mukaan metsäluonnon hoitohankkeet suunnitellaan metsäkeskuksen toimesta tai valvonnassa. Hankkeisiin sisältyvät työt tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajan kanssa. •Luonnonhoitohankkeessa on kyse kertaluontoisesta elinympäristön hoidosta ja kunnostuksesta, joka on metsänomistajalle maksuton. •Suositeltu sopimuksen tekemistä kunnostuskohteista maanomistajan kanssa •Todellista omaehtoista talousmetsien monimuotoisuuden lisäämisestä kiinnostuneille

10 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 10 KEMERAn elinympäristöjen hoito ja kunnostus ja METSO •Tavallisesti hoidon kohteena ovat METSO-valintaperusteiden kolmannen luokan kohteet •KEMERAn hoitotoimenpiteet voivat kohdentua metsikkökuvioihin tai aluekokonaisuuksiin •Metsälain mukaisten kohteiden ja luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltujen kohteiden vieressä / läheisyydessä •Lakikohteita ei tavallisesti hoidon kohteena •Luonnonhoidolla voidaan edistää luonnonarvojen kehittymistä mm. 1. Hoito ja kunnostamista tarvitsevissa lehdoissa (jalopuustoisissa tai lehtipuuvaltaiset) 2. Vesitaloudeltaan muuttuneissa pienvesissä (lähteet, lähteiköt purot ja niihin liittyvissä elinympäristöissä) 3. Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot 4. Harjujen paahdeympäristöissä

11 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 11 Lehdot ja KEMERAn luonnonhoito •ML 10 § turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia lehtolaikkuja •METSOn toimenpiteet voivat kohdentua lehtokuvioihin tai lehtokokonaisuuksiin •Metsälain mukaisten lehtolaikkujen ja luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltujen lehtojen läheisyydessä •Hoitotoimilla voidaan edistää luonnonarvojen kehittymistä 1. vesitaloudeltaan muuttuneissa esim. pienvesien yhteydessä olevissa kosteissa lehdoissa 2. harjujen kuivilla lehtolaikuilla (sulkeutuneet, kuusialikasvos) 3. jalopuustoisissa tai lehtipuuvaltaisissa tuoreissa lehdoissa 4. lehdoissa, joita maanomistaja haluaa monimuotoisemmiksi (puuston rakenteen monipuolistaminen, pienaukkoja, lehtipuun suosiminen ja viljely)

12 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 12 Runsaslahopuustoiset kohteet ja KEMERAn luonnonhoito •Runsaslahopuustoisten kangasmetsien luonnonhoitoa voi olla – Metsien monimuotoisuutta edistävä säästöpuuryhmä poltto tai muu kulotus – Karujen kasvupaikkojen kasvillisuuden avaaminen ja kasvupaikan raivaaminen – Karujen kohteiden pienialaisilla kulotuksilla voidaan vähentää lajistolle haitallista rehevyyttä. – Luonnonhoito voi liittyä lajien elinmahdollisuuksien turvaamiseen – Monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden turvaaminen ja lisääminen tavanomaista runsaammin – Toiminnan tavoitteena esim. palaneen puuaineksen lisääminen, lahopuun tuottaminen, jalojen lehtipuiden tai järeän ja vanhan lehtipuun suosiminen

13 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 13 Pienvesien lähimetsät ja KEMERAn luonnonhoito •ML 10 § turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesien välittömiä lähiympäristöjä •Hoitotoimet voidaan tehdä esim. edellisten läheisyydessä •Purot ja norot – kunnostetaan palauttamalla vesi vanhaan uomaan tai korjaamalla vesiuomaan kiveämällä tai asentamalla liekoja, jotta veden vaikutus lähiympäristöön palautuu •Lähteet, tihkupinnat ja lähdenorot – poistetaan rakenteita lähdealtaasta, tukitaan kaivettuja ja lähdettä kuivattavia ojia, nostetaan peratun lähdenoron pohjaa jotta lähdevesi leviää luontaisesti, tasoitetaan koneiden tekemiä painumia tihkupinnoilla •Kunnostamisen yhteydessä voidaan kunnostaa niihin liittyvät korvet, kosteat lehdot, tulvametsät ja pienvesivaikutteiset suot •Purokunnostus tukee myös vesiensuojelun tavoitteita •Kunnostus ensisijaisesti kokonaisuuksittain esimerkiksi lampien väliset purot/norot, lähteet yksittäin

14 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 14 Puustoiset suot ja KEMERAn luonnonhoito •ML 10 § turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia reheviä korpia ja Lapin läänin eteläpuolella lettoja •Kunnostuksen (ennallistamisen) osalta liikkeelle voidaan lähteä esimerkiksi metsälakikohteiden ympäriltä. •Suojelusoiden reunoilla mikä parantaa suon vesitalouden palautumista •Samalla selvitetään ympäristötuen käyttöä •Ojien tukkiminen ja patoaminen, hakkuilla voidaan vähentää haihduttavaa puustoa. •Puustoisilla soilla kunnostaminen kohdennetaan tuottamaan vesitaloudeltaan toimivia kokonaisuuksia

15 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 15 Metsäluhdat ja tulvametsät ja KEMERAn luonnonhoito •ML 10 § turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesien välittömiä lähiympäristöjä sekä kitu- ja joutomaan rantaluhdat •Hoitotoimet luonnontilaltaan muuttuneilla kohteilla esim. edellisten läheisyydessä •Purot – puron kunnostuksella veden vaikutus kuten tulvivuus lähiympäristöön palautuu •Pienten lampien lähimetsät – palautetaan lammen luontaista tulvarytmiä tukkimalla laskuojaa •Tulvivalle alueelle kaivettujen ojien tukkiminen •Tervalepän kasvupaikat turvemailla •Kunnostus ensisijaisesti kokonaisuuksittain esimerkiksi lampien väliset peratut purot •Vesiensuojeluhankkeissa voidaan edistetään tulvivuutta esim kosteikkojen rakentamisessa myös vesiensuojelutarkoituksissa

16 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 16 Harjujen paahdeympäristöt ja KEMERAn luonnonhoito Paahteisten harjumetsien monimuotoisuutta voidaan turvata ottamalla harjumetsien hoidossa huomioon avoimien, lämpimien elinolosuhteiden syntyminen ja säilyminen Kohteet ovat luontaisten tai ihmisen aiheuttamien häiriöiden loppumisen sekä hakkuiden jälkeisen metsänuudistamisen takia kasvamassa umpeen Luonnonhoitotoimet kannattaa kohdentaa niille kohteille, joilla on vielä jäljellä vaateliasta paahdeympäristöjen lajistoa tai ko. lajisto on lähistöllä (mm. kangasajuruoho) Pinnanmuodoltaan ja ilmansuunnaltaan hyvät kohteet (harjun jyrkät etelä-länsirinteet), jotta paahdeympäristöjen eliölajeilla olisi mahdollisuus levittäytyä nykyistä laajemmalle alueelle Puuston poisto, pintakasvillisuuden poistoa, kivennäismaan paljastaminen, poltot

17 Valtakunnallinen METSO -koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö 17 Maankohoamisrannikon kohteet, puustoiset perinnebiotoopit, kalkki ja ultraemäksiset metsät sekä muut metsäiset kalliot ja KEMERAn luonnonhoito •Maankohoamisrannikolla hoidon kohteina voivat olla METSO- elinympäristöt esim. vesitalouden palauttaminen •Puustoisilla perinnebiotoopeilla hoito voi metsän käsittelyä ennen muuta varsinaista biotoopin kunnostusta tai hoito (raivaus, niitto laidunnus) •Erikoisella maaperällä hoitona puuston käsittelyä, jonka tavoitteen on avoimuuden tai paahteisuuden palauttaminen, tietyn puulajin, kasvi- tai eliölajin suosiminen

18 Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö 18 KIITOS !