Virolaiset kulttuurit

Esitys aiheesta: "Virolaiset kulttuurit"— Esityksen transkriptio:

1 Virolaiset kulttuurit
Hannele Ylönen 2009 Lähteet: x.php?k=1941

2 Viron kartta

3 Viron maakunnat

4 Viron maakuntien pääkaupungit

5 Eesti Vabariik = Viron tasavalta

6 Viron tasavalta Viron tasavalta (viroksi Eesti Vabariik) eli Viro on tasavalta Itämeren itärannalla Koillis-Euroopassa Suomenlahden eteläpuolella. Virolla on maarajaa Venäjän federaation ja Latvian kanssa. Maan asukasluku on 1 332 893.

7 Viron pinta-ala Viron pinta-ala on noin 45 226 neliökilometriä. Se on hiukan suurempi kuin Alankomaat, Tanska tai Sveitsi, mutta pienempi kuin Itä-Suomen lääni. Idästä länteen Virolla on leveyttä 350 kilometriä ja pohjoisesta etelään pituutta 240 kilometriä. Suomenlahden yli matkaa tulee vain 85 kilometriä Helsinkiin.

8 Viron väestö Väkiluku 1 332 893 (2005) Väestöntiheys: 29,8 / km²
Väestönkasvu: −0,65 % (2005)

9 Viron kieli Viron kieli, eesti keel, maakeel, maan kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli. Viron kieli on suomen lähin sukukieli, joka erosi suomen kielestä joskus ajanlaskumme alussa. Viro- sana on peräisin maan pohjoisimman maakunnan nimestä Virumaa. Viron puhujia maailmassa on noin 1, 5 miljoona. Virossa on suuria murre-eroja. Kielessä on kaksi päämurretta luvulta luvulle oli jopa kaksi kirjakieltä, Tallinnan ja Tarton kielet. MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Tiedostomuoto: PDF/Adobe Acrobat - HTML-versio MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI. VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA ... Viron kieli, eesti keel, maakeel, maan kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais Samankaltaisia sivuja

10 Viron etniset ryhmät ja kielet
Viron ainoa virallinen kieli on viro (viroksi eesti keel). Kielellisesti etniset virolaiset kuuluvat itämerensuomalaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin yhdessä suomalaisten kanssa. Vironkieliset eli etniset virolaiset muodostavat maan väestöstä 68 prosenttia. Muita merkittäviä kieliryhmiä ovat: venäjänkieliset 26 %, ukrainankieliset 2 %, valkovenäjänkieliset 1 % ja suomenkieliset 1 %.

11 Viron kansalaisuuspolitiikka
Viron itsenäistyessä uudelleen 1991 maan kansalaisuuden saivat automaattisesti kaikki, joilla oli Viron kansalaisuus ensimmäisen itsenäisyyskauden aikana sekä heidän jälkeläisensä. Muiden on Viron kansalaisuuden saadakseen osattava viron kieltä sekä tunnettava maan historiaa ja lainsäädäntöä. Suuri osa vironvenäläisistä on ilman Viron kansalaisuutta. Amnesty Internationalin Tallinnassa julkaisema raportti syyttää Viroa venäjänkielisen vähemmistön sortamisesta. Merkittävällä osalla alueen venäjänkielisistä on muukalaispassi ja tällainen henkilö on eriarvoisessa asemassa muihin EU- alueella asuviin nähden. Toisten kansainvälisten tutkimusten mukaan venäläisvähemmistöä ei kuitenkaan sorreta, kuten Venäjä väittää (Max Jakobson: Tulevaisuus, s.192, Otava 2005).

12 Viron kansalaisuuspolitiikka
Omasta kansalaisuudestaan ei ole helmikuuhun mennessä päättänyt noin 108 300 Virossa asuvaa henkilöä, mikä on 8 % koko maan väestöstä. Vuodesta 1992 alkaen Viron kansalaisuus on myönnetty yli 148 200:lle vailla kansalaisuutta oleville henkilöille. (Perustietoja Virosta Estemb.fi Viron suurlähetystö. Viitattu )

13 Viron kansalaisuuspolitiikka

14 Suurimmat kaupungit Tallinna: pääkaupunki (401 821 as.)
Tartto: yliopistokaupunki (98 696 as.) Narva: teollisuuskaupunki (68 680 as.) Kohtla-Järve: teollisuuskaupunki (47 679 as.) Pärnu: kesäpääkaupunki ( as.) Viron valuutta: Viron kruunu (EEK)

15 Elinkeinorakenne Maatalous 4 % Palvelut 67 % Teollisuus 29 % BKT:sta

16 Viron flora ja fauna Erityyppiset metsät ja suot kattavat 48 % Viron pinta- alasta. Viron metsät ovat hemiboreaalista sekametsää, pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja eteläisen lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisaluetta. Viron Fauna on sekoitus Keski-Eurooppalaista lajistoa sekä siperialaista taigalajistoa. Siperialaista lajistoa edustavat liito-orava, karhu, hirvi, metso, teeri ja maakotka. Keski-Eurooppalaista lajistoa edustavat monet alueen sammakkoeläinlajit, villisika ja kattohaikara.

17 Terveys Virossa on Ukrainan jälkeen Euroopan korkein HIV- positiivisten osuus aikuisväestöstä, 1,1 prosenttia (2001). (The World Factbook: Estonia Central Intelligence Agency, CIA).

18 Uskonto Virolla ei ole valtionkirkkoa.
Kirkkokunnista merkittävimmät ovat evankelis- luterilainen kirkko (14 %) ja ortodoksinen kirkko (13 %), johon kuuluu suurin osa Viron venäläisväestöstä. (Perustietoa Virosta Suomen Tallinnan suurlähetystö )

19 Viron historiaa Eesti on Viron vironkielinen nimi. Nimi esiintyy jo roomalaisen Tacituksen Germania-teoksessa aesti- kansan nimessä, jonka arvellaan viitanneen Itämeren kaakkoisrannikon (Liettua ja Kaliningradin alue) balttilaista kieltä puhuvaan väestöön eikä varsinaisiin virolaisten esivanhempiin. Keskiajalle tultaessa 1200-luvun skandinaavisissa lähteissä Estland- tai Ehstland-nimeä käytetään Virosta. Yleisesti Viroa kutsuttiin keskiajalla ja uuden ajan alussa Liivinmaaksi. Virolaiset itse käyttivät itsestään nimeä maarahvas ja kielestään nimeä maakeel. Historiallinen nimi "Eesti" tuli käyttöön 1700-luvulla ja kirjakieleen 1800-luvun puolessavälissä. Suomessa Viroa kutsuttiin Eestiksi ja luvulla heimoaktivistien keskuudessa ja neuvostovallan aikana vasemmistossa. Suomeen vakiintunut sovinnaisnimi on kuitenkin Viro.

20 Virolaisten ja suomalaisten yhteinen historia
Lennart Meri ajoittaa Suomen ja Viron historian yhteisen osan alun jo geologiaan - kambrikauden ja jääkauden aikoihin. Myöhemmin virolaiset ja suomalaiset ovat kuuluneet melkein 270 vuotta samaan valtakuntaan: ensin Ruotsiin, sitten Venäjään. Viroa ovat hallinneet lisäksi tanskalaiset, saksalaiset ja puolalaiset.

21 Virolaisten ja suomalaisten yhteinen historia
Virolaiset talonpojat ja suomalaiset kalastajat harjoittivat kaupankäyntiä. 1600-luvulla kieliraja maidemme välillä oli matalampi, ja Suomenlahti nähtiin "elämän akseliksi". Virolais-suomalaiset suhteet alkoivat 1800-luvun puolivälissä, kun kansallisen heräämisen aika koitti molemmissa maissa. 1800-luvulla Elias Lönnrot vieraili Virossa toivoen luovansa yhteisen kirjakielen Viron kanssa.

22 Historiaa 1918 Viron hallitus tarjosi Suomelle valtioliittoa.
Viron vapaussotaan seuraavana vuonna osallistui suomalaista, ja Suomi antoi aseita sekä lainaa 20 miljoonaa markkaa. Säännöllinen laivaliikenne Viroon aloitettiin luvulla poistettiin passi- ja viisumimuodollisuudet. Suomen kieltolain astuttua voimaan 1919 käynnistyi Suomenlahden yli pirtun salakuljetus, johon osallistui tuhansia ihmisiä.

23 Historiaa Viro luovutti syksyllä 1939 Neuvostoliitolle tämän vaatimat tukikohdat, joista Suomea pommitettiin. Virosta tuli raha- ja tavaratukea ja vapaaehtoisia sotaan Suomeen. Viron ja Suomen viralliset suhteet katkesivat , kun Viro liitettiin "neuvostokansojen perheeseen". ”Metsäveljet" jatkoivat sissisotaa Kremliä vastaan Viron metsissä 1950-luvun alkuun saakka. Neuvosto-Viron aikana virolaisia valvottiin ja monia virolaisia virui tyrmissä ja passitettiin Siperiaan.

24 Kulttuuri Viron kulttuuri on saanut vaikutteita Baltian maiden, Suomen ja erityisesti saksalaisesta kulttuurista. Vahva kulttuurillinen vaikutus on ollut myös entisillä hallitsijamailla Ruotsilla ja Venäjällä. Kansainvälisesti tunnetuimpia ja käännetyimpiä virolaisia kirjailijoita ovat Jaan Kross ja Jaan Kaplinski. Virolaissyntyistä Arvo Pärtiä pidetään yhtenä luvun merkittävimmistä säveltäjistä. Eri Klas ja Neeme Järvi ovat maailmankuuluja kapellimestareita. Eduard Tubin on Viron kenties tärkein sinfonikko. Suurin ja merkittävin virolainen kulttuuritapahtuma on kerran neljässä vuodessa pidettävät laulu- ja tanssijuhlat.

25 Viron tiedotusvälineet
Virossa on yhdeksän kotimaista televisiokanavaa ja useita radiokanavia. Maassa toimii kaksi uutistoimistoa. A) Baltic News Service on yksityinen vuonna perustettu uutistoimisto, jonka omistaa suomalainen Alma Media. Sen toiminta kattaa Viron, Latvian ja Liettuan. B) Eesti Rahvusringhääling ylläpitää julkisen sektorin rahoittamaa ETV24 -uutistoimistoa.

26 Matkailu 1965 avattiin uudestaan laivayhteys Tallinnasta Helsinkiin.
Matkailu Virosta Suomeen pysyi vähäisenä luvun loppuun saakka: 1960-luvulla tehtiin maidemme välillä matkaa vuodessa, luvun alussa yli 1993 tehtiin matkoja yli Suomenlahden kokonaisuudessaan 1,5 miljoonaa. 2001 matkusti Suomesta Viroon henkilöä. Suomalaisten suosituimmat kaupunkikohteet Virossa olivat Tallinna, Pärnu ja Tartto.

27 Virosta EU-maa Suomi oli 1992 Viron suurin kauppakumppani 40 prosentin osuudella. Virossa toimivista ulkomaisista yrityksistä 50 prosenttia oli suomalaisia. Vuosikymmenen lopussa Suomi oli toiseksi suurin investoija Virossa Ruotsin jälkeen. Euroopan unioni solmi Viron kanssa vapaakauppasopimuksen Viro pääsi mukaan unionin laajenemisen "ensiaaltoon" Virosta tulee EU-maa.

28 Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista maahanmuuttajista virolaisilla ”menee parhaiten”
Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin 40 prosenttia on kotoisin Virosta, Venäjältä tai muualta entisen Neuvostoliiton alueelta. Heistä virolaisilla ”menee parhaiten”. Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista maahanmuuttajista virolaisilla ”menee parhaiten” Liebkind Karmela, Mannila Simo, Jasinskaja-Lahti Inga, Jaakkola Magdalena, Kyntäjä Eve & Reuter Anni: ”Venäläinen, virolainen, suomalainen. Kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen”. Helsinki: Gaudeamus. s liites.

29 Virolaiset Suomessa Suomenvirolaisiksi lasketaan kaikki viroa äidinkielenään puhuvat henkilöt, joiden pääasiallinen asuinpaikka on Suomessa. Väestörekisterissä viroa äidinkielenään puhuvia on Heitä on kuitenkin kolmesta eri syystä: koska Toisen Maailmansodan jälkeen Suomeen jääneet virolaiset eivät merkinneet äidinkieleksi viroa, noin puolet inkeriläisinä Suomeen muuttaneista puhuvat äidinkielenään viroa, ja myös työluvilla Suomessa asuvat virolaiset.

30 Lähteet Alenius, Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2000. Meri, Lennart. Viron itsenäisyys: puheenvuoro "Viro " -seminaarissa. ( MONIKA, Monikulttuurinen kanava, Paling, Andres. Suomalaiset Viron matkailussa: esitelmä Suomi Virossa -seminaarissa ( Rausmaa, Rausmaa. Katsaus Suomen ja Viron suhteisiin kansallisesta heräämisestä 1990-luvulle ( Värikäs maailmanhistoria. Alkuteos History Encyclopedia (suom. Tarja Virtanen). WSOY: Printed in Italy 1997.

31 Linkit Suomenkielinen aikakauslehti Pro Estonia ja sen verkkolehti Estonica – from A to Z about Estonia. (englanniksi ja viroksi) Viro Google Mapsissa. Kuvia Virosta. (englanniksi) ViroWeb - Matkailutiedot Virosta. Viron matkasanakirja Wikitravelissa.