Leena-Kaisa Nikkarinen Kaste-ohjelmapäällikkö,

Esitys aiheesta: "Leena-Kaisa Nikkarinen Kaste-ohjelmapäällikkö,"— Esityksen transkriptio:

1 Leena-Kaisa Nikkarinen Kaste-ohjelmapäällikkö,
Ajankohtaista Kaste-ohjelmassa Väli-Suomessa Leena-Kaisa Nikkarinen Kaste-ohjelmapäällikkö, Väli-Suomen alue /Muokannut JL

2 Hankkeet päättymässä ja alkamassa
Kasperi II, Ikäkaste – Äldre-Kaste II ja Välittäjä 2013 sekä SOS ovat päättymässä lokakuussa 2013 Potku II jatkaa vuoden 2014 lokakuun loppuun LasSe – Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishankkeelle myönnettiin valtionavustusta euroa – väliseksi ajaksi (koko hanke euroa) / mukana myös Päijät-Häme SOS II saa jatkorahoitusta – väliseksi ajaksi –Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Pirkanmaa ensin, tehty oikaisuvaatimus Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan jatkosta, myönteistä päätöstä odotetaan ”Teemallinen” hanke valmistelussa Kasperista, Ikäkasteesta ja Välittäjästä nousseisiin kehittämis- ja juurruttamistarpeisiin: integroidut palveluprosessit ja – rakenteet, asiakkuuden hallinta, monialaisuus, johtaminen

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Tavoitteet ja osaohjelmat

4 Osaohjelmien ja alueelliset toimeenpanomäärärahat
Toimeenpanomäärärahaa myönnettiin täksi ja myönnetään kahdeksi seuraavaksi vuodeksi euroa/ osaohjelma ja euroa/Kaste-alue Tavoitteena on valtakunnallinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen systemaattinen levittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Määrärahojen käyttöä ei ole vielä konkretisoitu kovinkaan tarkasti: tehdään yhteistyössä osaohjelmavastaavien ja alueiden kanssa Myös monikanavainen (eri rahoittajatahojen rahoittamien hankkeiden yhteensovittaminen) yhteistyö on käynnistymässä: ministeriössä on huhtikuussa nimetty työryhmä koordinoimaan yhteistyötä  asia joka piti olla todellisuutta jo Kasteen alkuvaiheessa

5 Oma katsaus kasteeseen
Taustana aluejohtoryhmätyöskentely eri rooleissa vuodesta 2008 lähtien Kaste osaohjelman ”toimivia palveluja lapsille, nuorilla ja lapsiperheille” valtakunnallisen tukiryhmän jäsen Kaste-hankkeiden valmistelu ollut pahimmillaan poukkoilevaa ja liian nopeatempoista  erityisen vaikea rakentaa yhteistyötä esim. järjestötoimijoiden kanssa Kaste on periaatteessa tarjonnut mahdollisuuden pidempiin hankekokonaisuuksiin Väli-Suomessa on ollut poikkeuksellistakin se, kuinka kokonaisina isoja hankkeita on viety Myös aluejohtoryhmän kiinnostus ja ohjauskin poikkeuksellista

6 Kaste-katsausta… Pienellä lisäpanostuksella koordinaatioon olisi saavutettu vielä paljon enemmän Esim. toteutettujen kehittämishankkeiden suunnitelmallinen metatason arviointi sekä suunnitelmallinen implementointi on puuttunut Nyt vaarana, että kaikkea kehitettyä ei saada hyödynnettyä Kaste-maailma on täynnä hyviä innovaatioita jotka ovat vaarassa jäädä pistemäisiksi Toisaalta laaja kehittämistyö on synnyttänyt uudenlaista toimintakulttuuria, joka ei voi olla vaikuttamatta palvelujen toteuttamiseen myös jatkossa Suuntana pienemmät hankkeet ja erilainen kehittämistyö Esimerkkinä LasSe –hankkeen fasilitaattoriajatus  tuetaan selkeämmin kuntien omia kehittämisprosesseja Väli-Suomen teemallinen hanke myös uusi avaus

7

8 LasSe Väli-Suomen alueen toimeenpanosuunnitelmaa: Käynnissä olevilla kehittämishankkeilla on yhtymäkohtia Kaste-osaohjelmiin. Nyt elämme muutoksen vuotta, kun kolme suurta hankekokonaisuutta on päättymässä. Niiden tulosten juurtumisen tueksi alueella valmistellaan teemallista kehittämiskokonaisuutta, mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen monikanavaista yhteistyötä ja rahoitusta Lisäksi alueella pidetään tarpeellisena jatkaa aikuissosiaalityön kehittämistä Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä eli SOS II –hankkeessa. Lastensuojelutarpeen arvioinnin kehittämiseksi on käynnistymässä LasSe –hankehakemus. Kaste-ohjelma alkaa hiljalleen vahvistua alueella. Tästä viestii esimerkiksi, että näiden molempien hankkeiden valmisteluvaihe sujui aikaisempia ketterämmin ja molemmissa hankkeissa on mukana yli puolet Väli-Suomen kunnista. Valmistelussa oleva teemallinen hanke kokoaa yhteen niitä kehittämistarpeita, joita Väli-Suomen alueelta on viime vuosien aikana havaittu. Lähtökohtana on asiakasprosessi, jossa läpäisevinä teemoina osallisuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus.

9 Lähtökohta asiakasprosessi on jaettu kolmeen ryhmään:
Itsepalvelut ja ennaltaehkäisevät toimet (esim. tiedon hankinta, sähköiset neuvonta- ja ohjausvälineet, perhekeskus, terveysneuvonta, omahoito) ja palvelut (palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelma) Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet peruspalveluissa tai yhteistyössä erityispalvelujen kanssa (palveluohjaus, terveyshyötymalli, sosiaalihyötymalli) Erityispalvelut tai erityistä osaamista vaativat palvelut (lastensuojelu, mtt) Näiden sisällä voidaan valita Ikäryhmittäin Ei asiakas – palveluiden suurkuluttaja  kohderyhmiä Usean sektorin yhteiset kehittämisen kohteet  uudet palvelukonseptit Tietohallinto ja tietojohtaminen Kaste-ohjelma on tuonut hyvää: yhteistyö ja vuoropuhelu eri hallinnonalojen kesken on lisääntynyt etenkin niissä kunnissa, jotka ovat mukana Kaste-hankkeissa. Samoin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden yhteistyö on lisääntynyt. On syntynyt uusia kehittämisrakenteita ja verkostoja. Näiden pysyvyydestä ollaan kuitenkin huolissaan, kun selkeä kuva tulevista rakenteista puuttuu tällä hetkellä.

10 Lopuksi Väli-Suomen alueellisen johtoryhmän kehittämispäivät ovat Nurmossa, Lanterin leirikeskuksessa Kehittämispäivillä jatketaan alueellisen toimeenpanosuunnitelman konkretisoimista ja kehittämistyön aikatauluttamista. Väli-Suomen Kaste-hankkeet ovat esillä Terve-SOS –messuilla Turussa Kastehelmimarkkinat Tampereella