Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naisvangit

Esitys aiheesta: "Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naisvangit"— Esityksen transkriptio:

1 Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naisvangit
Ymmärrä – tunnista – toimi

2 Koulutuksen tavoitteet
Johdanto Koulutuksen tavoitteet Tarjota koulutettaville mahdollisuuksia tukea lähisuhdeväkivallan uhreja. Koulutuksen jälkeen koulutettavien tulisi tietää, miten 1. kysytään asiakkaalta tämän väkivaltakokemuksista 2. reagoidaan asianmukaisesti ilmoitettuun väkivaltaan ja 3. tarjotaan asianmukaista tukea, mukaan lukien ohjaaminen erityispalveluihin. Tervetulotoivotusten ja oman esittelyn jälkeen kouluttaja pyytää osallistujia esittelemään itsensä ja toimenkuvansa. Yhdistä tähän esittelykierrokseen kysymys siitä, mitä osallistujat toivovat kurssilla selvitettävän ja mitä he haluavat oppia kurssin aikana. Kirjoita toiveet fläppitaululle ja mainitse ne, joita et voi täyttää. Kerro päivän ohjelmaa esitellessäsi, missä kohdassa käsittelet osallistujien toiveita tai huolenaiheita ja mitä et voi käsitellä (ja miksi).

3 Koulutuksen etiikka Noudata salassapitosääntöjä
Johdanto Koulutuksen etiikka Noudata salassapitosääntöjä Ota huomioon, että kurssin osanottajissa voi olla väkivallan uhreja ja/tai tekijöitä Käyttäydy arvostavasti ja kunnioittavasti niin koulutettavia kuin naisvankejakin kohtaan 3

4 Johdanto Koulutuksen sisältö Teema 1: Lähisuhdeväkivallan muodot, yleisyys ja seuraukset Teema 2: Väkivallan yhteiskunnallinen ja oikeudellinen ympäristö Teema 3: Muutosprosessi - esteet ja eteneminen Teema 4: Väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Teema 5: Ammatillinen toiminta: mahdollisuudet ja rajoitukset Teema 6: Moniammatillinen yhteistyö 4

5 Lähisuhdeväkivallan muodot, yleisyys ja seuraukset
Teema 1 Lähisuhdeväkivallan muodot, yleisyys ja seuraukset 5

6 Lähisuhdeväkivallan muodot
Teema 1 Lähisuhdeväkivallan muodot Lähisuhdeväkivalta tai parisuhdeväkivalta on aikuisten välistä väkivaltaa nykyisessä tai entisessä läheisessä suhteessa Seksuaalinen väkivalta sisältää henkilökohtaiset rajat rikkovia sanallisia ja fyysisiä hyökkäyksiä sekä seksuaalisia tekoja, joihin uhri ei ole suostunut, sekä pakottamista/painostusta tehdä vastaavia tekoja muille. Selitä, että lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan tässä väkivaltaa aikuisten läheisissä suhteissa (parisuhdeväkivaltaa), ei lapsiin tai huollettaviin kohdistuvaa väkivaltaa. On hyvin tärkeää tehdä alusta alkaen täysin selväksi, mitä koulutuksessa käsitellään. Käytä kansallisia määritelmiä, jos ne vastaavat tätä lähisuhdeväkivallan määritelmää, sillä tässä koulutuksessa tarkastellaan kumulatiivista lähisuhdeväkivaltaa aikuisten välisissä parisuhteissa. Lisäksi on erotettava toisistaan toistuva ja kumulatiivinen väkivalta kerran tai satunnaisesti riidan/konfliktin yhteydessä tapahtuvasta väkivallasta. Tämän koulutuksen keskiössä on toistuva lähisuhdeväkivalta, joka saa useita erilaisia muotoja ja johon liittyy erityinen dynamiikka. Tällaisen väkivallan seurauksia voidaan verrata kidutuksen seurauksiin (ks. Ann Choker 2010). Kumppanin ohella tekijänä voi olla parittaja, isä, veli tai joku muu henkilö. Lähisuhdeväkivalta voi koskea myös 16–18-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka ovat parisuhteessa, vaikka heidät teknisesti luokitellaan lapsiksi.

7 Lähisuhdeväkivallan muodot
Teema 1 Lähisuhdeväkivallan muodot Henkinen väkivalta on tietoista ja toistuvaa verbaalista aggressiivisuutta, uhkailua, haukkumista, perusteetonta syyttelyä, määräilyä, pakottamista tai kontrollointia tavoitteena toisen henkilön nöyryyttäminen tai toisen oman valinnanvapauden rajoittaminen. (Steffens, 2011) Käytä tätä määritelmää pelkästään yksittäisten toimien luettelemisen sijaan, sillä yksittäisiä toimia, kuten solvaamista ja haukkumista, voi ilmetä myös kiivaassa keskustelussa ilman pakottamista, valtaa ja kontrollointia.

8 Naisten (ja miesten) lähisuhdeväkivaltakokemukset
Teema 1 Naisten (ja miesten) lähisuhdeväkivaltakokemukset Kansalliset tiedot!!! Naiset n=10 264 Müller, Schröttle, 2004 Miehet n=200 Luchnitz ym., 2004 25% kokenut vähintään kerran fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kumppaninsa taholta 25% kokenut vähintään kerran väkivaltaa nais- tai miespuolisen kumppaninsa taholta 68% näistä naisista sai fyysisen vamman 5% näistä miehistä sai fyysisen vamman Näistä 68 %:sta väkivaltaa kokeneista naisista noin 45% pelkäsi saavansa vakavia tai hengenvaarallisia vammoja Näistä 5 %:sta väkivaltaa kokeneista miehistä 0,5% pelkäsi saavansa uusia vammoja Erota tässä toisistaan lähisuhdeväkivallan sukupuolikohtaiset seuraukset. Selitä, että miehet kokevat elinaikanaan enemmän väkivaltaa kuin naiset, mutta naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta sekä yleisemmin seksuaalinen häirintä ja syrjintä on vakavampaa kuin miesten kokema ja sillä on vakavampia seurauksia. Kaikki dioissa esitetyt tiedot jaetaan monisteina myöhemmin koulutuksen aikana.

9 Väkivaltaa tai hyväksikäyttöä kokeneet naisvangit
Teema 1 Väkivaltaa tai hyväksikäyttöä kokeneet naisvangit Valtio % Saksa 50 – 80% Suomi 10 – 90% Yhdistynyt kuningaskunta 50 – 75% Tanska/Ruotsi/Norja 75 – 100% Painota, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten määrä vankiloissa on hyvin suuri. Kuten seuraavasta diasta käy ilmi, enemmistö naisvangeista on kokenut väkivaltaa. Lähde: STRONG-hanke: Naisvankien kanssa työskentelevien vankilatyöntekijöiden ja vankiloiden kanssa yhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen arviot.

10 Naisten väkivaltakokemukset
Teema 1 Naisten väkivaltakokemukset Kansalliset tiedot!!! Väkivallan muoto Kaikki naiset n=10 264 Naisvangit n=88 Seksuaalinen väkivalta lapsuudessa 10% 47% Seksuaalinen väkivalta aikuisena 13% 57% Henkinen väkivalta (aikuisena) 42% 89% Fyysinen väkivalta (aikuisena) 32% 91% Lisää taulukkoon kansalliset tiedot. Osallistujat havaitsevat, että naisvangit kokevat paljon enemmän väkivaltaa kuin naiset yleensä. Voit toki esitellä myös Saksaa koskevat tiedot, jos kansallisia tietoja ei ole saatavilla. Lähde: Schröttle/Müller 2004.

11 Tiedot lähisuhdeväkivallasta Yhdistyneessä kuningaskunnassa
Kansalliset tiedot!!! 44 % lähisuhdeväkivallan uhreista on kokenut väkivaltaa useammin kuin kerran Keskimäärin kaksi naista kuolee joka viikko väkivaltaisen kumppanin tai entisen kumppanin väkivallan uhrina Lähes 40 % naispuolisista henkirikoksen uhreista on perheväkivallan uhreja 60 % väkivaltaisesta suhteesta lähtevistä naisista mainitsee syyksi, että ”pelkää tulevansa tapetuksi” Kommentoi saatavilla olevien kansallisten tietojen perusteella.

12 Vammaisten väkivaltakokemukset
Teema 1 Vammaisten väkivaltakokemukset Väkivallan muoto Kaikki naiset n= 10 264 Vammaiset naiset n=1220 Kuulovammai-set naiset n=83 Sokeat naiset n=128 Liikunta-esteiset naiset n=130 Psyykki-sesti sairaat naiset N=102 Seksuaalinen väkivalta lapsuudessa 10% 25 -36% 52% 40% 34% 36% Seksuaalinen väkivalta aikuisena 13% 21-28% 43% 29% 38% Henkinen väkivalta (aikuisena) 42% 68-90% 84% 88% 78% 90% Fyysinen väkivalta (aikuisena) 32% 58-73% 75% 66% 59% 73% Saksassa on nyt käytettävissä maailman ensimmäinen edustava tutkimus väkivaltaa kokeneista vammaisista naisista. Tutkimus osoittaa, että kuulovammaisiin, sokeisiin ja psyykkisesti sairaisiin naisiin kohdistuu hyvin yleisesti väkivaltaa. Tämä on todennäköistä myös vankiloissa. On vahvaa näyttöä siitä, että väkivalta on yksi henkisten vammojen syistä. Lähde: Schröttle/Hornberg et al. 2012

13 Naisvankien väkivaltakokemukset
Teema 1 Verrattuna kaikkien naisten väkivaltakokemuksiin Naisvangit ovat kokeneet selvästi enemmän fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa. Heillä on merkittävästi enemmän vakavia vammoja ja terveydellisiä seurauksia. He pelkäävät selvästi enemmän hengenvaarallisia vammoja. On otettava huomioon, että naisvangit ovat todennäköisesti kokeneet sekä enemmän että vakavampaa väkivaltaa (kuin naiset yleensä). 13

14 Lapset väkivallan todistajina
Teema 1 Lapset väkivallan todistajina N=150 Äitiin kohdistuva väkivalta Isään kohdistuva väkivalta Huutaminen 83% 3% Uhkailu 85% Ravistelu 79% -- Lyöminen, potkiminen 66% Seksuaalinen häirintä, raiskaus 13% Korosta tämän dian yhteydessä, että toisaalta naiset ovat todennäköisesti itse joutuneet näkemään väkivaltaa lapsena kotonaan ja toisaalta heidän omien lastensa todistama väkivalta voi vaikuttaa lasten kehitykseen, koulutukseen ja terveyteen. Väkivaltaa todistaneet lapset reagoivat usein voimakkaasti. He saattavat esimerkiksi olla hyperaktiivisia tai masentuneita, heillä voi olla somaattisia oireita, aggressioita, eristäytymistä tai ylisuojelevuutta. Lasten reagointi voi olla vanhemmalle hyvin haastavaa ja vaikeaa naisille äiteinä. Moniste 1: Tiedot ja taulukot dioista 8-12,14 Lähde: Kaveman & Seith, 2006)

15 Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisvankien tunnistaminen
Teema 1 Muutokset käyttäytymisessä miesvartijoiden läsnä ollessa Kumppanin tiheät yhteydenotot Haluttomuus käyttää vankilan palveluja Selittämättömät vammat vankilaan saavuttaessa Ahdistuminen vankilasta vapautumisesta Moniste 2: Lähisuhdeväkivallan uhrien tunnistaminen vankilassa – vaaran merkit

16 Valta ja kontrolli -ympyrä
Teema 1 Valta ja kontrolli -ympyrä Raiskaus, seksuaalisen pakottaminen kanssakäymiseen, pakottaminen katsomaan pornoa tai harjoittamaan prostituutiota… Töniminen, lyöminen, potkiminen, kuristaminen, sitominen, polttaminen, uhkailu tai satuttaminen esineillä tai aseilla… Seuraaminen tai yhteydenpidon estäminen, eristäminen muista, puheluiden valvonta… Työssäkäymisen kieltäminen tai siihen pakottaminen, rahan epääminen tai myöntäminen, menojen valvominen… Pelotteleminen, solvaaminen, uhkaaminen, hulluksi nimittäminen, nöyryyttäminen … Väheksyminen, lasten käyttäminen pelinappuloina uhkaamisessa tai kiristämisessä, pelotteleminen töissä … fyysinen väkivalta sosiaalinen väkivalta Väkivalta parisuhteessa: väkivallan systemaattisuus Valta ja kontrolli seksuaalinen väkivalta henkinen väkivalta Tämä valta ja kontrolli -ympyrä kuvaa ns. perinteistä väkivaltaista suhdetta. Siinä väkivalta ei tule ja mene, vaan se on jatkuvaa ja monimuotoista, ja saattaa sisältää rahan ja lahjojen mielivaltaista antamista tai epäämistä osana taloudellista väkivaltaa. Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta voi pahentua ajan myötä, tai se voi vaihdella ajan kanssa. Keskeistä on tekijän tavoite käyttää valtaa ja kontrolloida uhria. Moniste 3: Valta ja kontrolli -ympyrä Lähde: Pence/Paymar,1983, Päivittänyt GESINE 2011 taloudellinen väkivalta

17 Väkivallan terveysvaikutukset
Teema 1 Fyysiset seuraukset Vammat Toimintahäiriöt Krooniset vammat ja sairaudet Psykologiset seuraukset Post-traumaattinen stressireaktio Masennus Ahdistushäiriöt Syömishäiriöt Itsetunnon ja oman-arvontunnon heikkeneminen Itsemurha-ajatukset Psykosomaattiset seuraukset Somaattinen oireilu Vatsa- ja suolistosairaudet Sydän- ja verisuonisairaudet Ihosairaudet Hengitystiesairaudet Lisääntymisterveys Kuukautiskierron häiriöt Alavatsan operaatiot Ei-toivottu raskaus Raskauden aikaiset komplikaatiot Keskenmenot ja ennenaikaiset synnytykset Punaisella korostetut seuraukset koskevat erityisesti naisvankeja. Vahvistetaan osallistujien taitoa tunnistaa naisen terveyden vaarantavat hallinta- ja puolustusmekanismit, kuten huumeiden käyttö. Epäterveet hallinta- ja puolustusmekanismit Riskialtis seksuaalinen käyttäytyminen Tupakointi Alkoholin ja huumeiden käyttö Viiltely, itsetuhoisuus

18 Mikä on trauma? Teema 1 Henkinen trauma on tulosta poikkeuksellisen stressaavista tapahtumista, jotka järkyttävät turvallisuudentunnetta ja saavat henkilön kokemaan itsensä avuttomaksi, yksinäiseksi ja haavoittuvaksi vaarallisessa maailmassa. Suurinta osaa väkivallanteoista voidaan kutsua myös traumaattisiksi teoiksi. On tärkeää ymmärtää, mikä on trauma, sillä koulutettavat joutuvat työssään kohtaamaan sen seurauksia.

19 Traumaperäinen stressihäiriö: Mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset (Osa 1)
Teema 1 Kohonnut vireystila Unihäiriöt; nukahtamisen tunne Vuoteessaolon pelkääminen Ärtyisyys, viha, aggressio, vihamielisyys ilman syytä Ylivireystila – Äkilliset äänet ja suljetut tilat pelästyttävät Fyysinen reagointi väkivallasta muistuttaviin tapahtumiin Masennus Letargia Itsemurha-ajatukset/-yritykset Unihäiriöt Itsetuhoinen käyttäytyminen Reseptilääkkeiden väärinkäyttö Laittomien huumausaineiden käyttö Alkoholiriippuvuus Itsensä vahingoittaminen Riskinotto Surureaktio Kiinnostuksen menettäminen tavalliseen elämään Eristäytyminen muista ihmisistä Tulevaisuudenuskon menetys Ongelmat ihmissuhteissa Epäluuloisuus Ripustautuminen ja riippuvuus Vaikeus asettaa rajoja Seksiin liittyvät arvottomuuden tunteet

20 Traumaperäinen stressihäiriö: Mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset (Osa 2)
Teema 1  Moniste Trauman uudelleen eläminen Intensiivinen muistelu Unet Takaumat Pelko vastaavalle altistumisesta uudelleen Heikko itsetunto Heikko ruumiinkuva Itseinho Dissosiatiivinen reaktio Irtautuminen ympäristöstä – ajatukset muualla Depersonalisaatio – kehosta irtaantuminen, itsensä tarkkailu ulkopuolelta Dissosiatiivinen identiteettihäiriö – 80% dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä kärsivistä on kokenut väkivaltaa Välttely, kieltäminen Traumaan liittyvien toimintojen ja tilanteiden välttely Lääkärissä tai hammaslääkärissä käymisen välttely Tapahtuman kieltäminen – ”Ei se ollut väkivaltaa, minä keksin sen” Repressio Moniste 4: Traumaperäinen stressihäiriö: Pitkäaikaiset vaikutukset

21 Väkivallan yhteiskunnallinen ja oikeudellinen ympäristö
Teema 2 Väkivallan yhteiskunnallinen ja oikeudellinen ympäristö 21

22 Väkivallan ilmenemisympäristö (WHO 2002)
Teema 2 Väkivallan ilmenemisympäristö (WHO 2002)  Moniste Yhteisö Ihmissuhteet Perhe Yksilö Yhteiskunta Maailman terveysjärjestön (WHO) sosioekologinen malli tarjoaa mahdollisuuden kuvata eri tasojen välisiä monimutkaisia vaikutuksia tiettyjen väestöryhmien haavoittuvuuteen ja väkivallan kierteen katkaisemiseen. Esimerkiksi yksilötasolla vaikuttavat koulutus, kokemukset ja sietokyky. Perheen tasolla ovat uskomukset, perheen merkitys tai vanhempien käyttäytyminen. Yhteisön tasolla merkitystä on ystävien käyttäytymisellä, työpaikan tilanteella, uskonnollisilla valvontamekanismeilla tai lääkäreiden ja opettajien toiminnalla. Yhteiskunnan tasolla vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lait, instituutiot, taloudellinen tilanne sekä naisten vapautuminen. Moniste 5: Sosioekologinen malli: ennalta ehkäisyn puitteet Lähde: WHO – Väkivalta ja terveys maailmassa, 2002 Ekologinen malli väkivallan syiden ymmärtämiseen 22

23 Väkivallan sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset
Teema 2 Väkivallan sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset Ystävien ja sosiaalisten suhteiden menetys Sosiaalinen eristyneisyys Työpaikan menetys Tulojen ja omaisuuden menetys Sosiaalisen aseman menetys Ongelmat suhteessa omiin lapsiin, yhteydenpidon katkeaminen Tätä voi laajentaa seuraavilla tiedoilla: Vaikuttaa siltä, että ystävien menetys vaikuttaa enemmän uhriin kuin tekijään, erityisesti jos väkivalta on jatkunut jonkin aikaa ja ystävät ovat jo turhaan yrittäneet auttaa naista. Sosiaalinen eristyneisyys on tavallista väkivaltaisessa suhteessa eläville naisille. Toisaalta väkivaltainen kumppani valvoo ja rajoittaa yhteydenpitoa ja toisaalta nainen voi tuntea häpeää tai syyllisyyttä ja lopettaa yhteydenpidon henkilöihin, jotka tietävät tai saattavat tietää väkivallasta. Työpaikan menetys voi seurata pakenemisesta toiseen asuinpaikkaan tai kumppanin painostuksesta. Sen voi aiheuttaa myös kumppanin uhkailu tai häirintä työpaikalla, mistä voi seurata ongelmia kollegojen tai työnantajien kanssa. Nainen voi menettää tulonsa tai omaisuutensa, jos kumppani esimerkiksi tuhlaa rahat tai nainen joutuu jakamaan osan omaisuudestaan erotessaan. Kaikki tämä johtaa sosiaalisen aseman menetykseen. Väkivallan tekijät uhkaavat usein yhteisten lasten sieppaamisella tai manipuloivat ja käyttävät lapsia äidin painostamiseksi. Tekijä voi myös opettaa lapset moittimaan ja nöyryyttämään äitiä ja puhumaan tästä pahaa lastensuojeluviranomaisille. 23

24 Väkivalta ja rikollisuus
Teema 2 Väkivalta ja rikollisuus Huumeiden käytöllä ja huumausainerikoksilla on usein yhteys koettuun väkivaltaan Laittoman prostituution taustalla on useimmiten väkivaltakokemuksia Painostaminen rikollisuuteen saattaa olla erityinen lähisuhdeväkivallan muoto Väkivaltarikoksista tuomitut naiset ovat useammin väkivallan uhreja kuin naisvangit yleensä Henkirikoksessa, johon liittyy lähisuhdeväkivaltaa, voi olla kyse myös itsepuolustuksesta Vankilakontekstissa lähisuhdeväkivallan yleisyys on erittäin korkea. On kuitenkin vaikeaa tai kyseenalaista puhua tässä syy-seuraussuhteista. Väkivaltakokemuksia ei myöskään voida käyttää perusteena rikolliselle toiminnalle, sillä kaikilla on vastuu tekemisistään.

25 Riskitekijä: sosiostrukturaalinen
Teema 2 Riskitekijä: sosiostrukturaalinen Ikä: kaikki ikäryhmät Koulutus: matala koulutustaso yli 45-vuotiaat: korkea koulutustaso Tulot: pienet tulot yli 45-vuotiaat: suuret tulot kumppani on työtön Maahanmuuttotausta (esim. turkkilaiset ja venäläiset Saksassa) Väkivallan todistaminen lapsena Vankeus Vammaisuus on merkittävin riskitekijä

26 Riskitekijä: Huumeiden käyttö
Teema 2 Riskitekijä: Huumeiden käyttö Kansalliset tiedot!!! Noin 50 prosenttiin lähisuhdeväkivaltatapauksista liittyy alkoholin/huumeiden käyttö Alkoholin/reseptilääkkeiden käyttöä selviytymisstrategiana noin 20 prosentilla väkivaltaa kokeneista naisista Tässä voit painottaa sitä, että huumeiden ja alkoholin käyttö on usein väkivaltaa kokeneiden selviytymisstrategia. Jos olet samaa mieltä, voit kyseenalaistaa sen, että terapeuttisessa riippuvuushoidossa vankilan ulkopuolella on ainoana tavoitteena raittius.

27 Väkivalta ja huumeiden käyttö: Selviytymisstrategia
Teema 2 Väkivalta ja huumeiden käyttö: Selviytymisstrategia  Moniste Huumeita käyttävien naisvankien prosentuaalinen osuus on huomattavasti korkeampi kuin miesvankien Huumeidenkäyttö on usein strategia, jolla pyritään selviytymään väkivallan kaltaisista kielteisistä elämänkokemuksista Varsinkin läheisten perheenjäsenten tai kumppanin väkivallan tai hyväksikäytön kohteeksi joutuminen voi johtaa rikolliseen toimintaan Oman väkivaltaisen käyttäytymisen tai jopa henkirikosten lisäksi naisvangit syyllistyvät usein huumausainerikoksiin tai tulevat pakotetuiksi rikollisuuteen prostituution tai seksiteollisuuden aloilla Rikollisuus liittyy usein uhriksi joutumiseen. Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan noin kolmannes naisvangeista näki yhteyden kokemansa väkivallan ja rikollisuutensa välillä. Tässä voit painottaa sitä, että huumeiden ja alkoholin käyttö on usein väkivaltaa kokeneiden selviytymisstrategia. Jos olet samaa mieltä, voit kyseenalaistaa sen, että terapeuttisessa riippuvuushoidossa vankilan ulkopuolella on ainoana tavoitteena raittius. Moniste 6: Väkivalta ja huumeidenkäyttö: Selviytymisstrategia

28 Oikeudellinen kehys: Kansainväliset yleissopimukset ja julistukset
Moniste Teema 2  Moniste Naisvankien kohtelua ja naispuolisten rikoksentekijöiden vapaudessa suoritettavia rangaistuksia koskevat YK:n säännöt (Bangkokin säännöt, 2010) Yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (2011) EU:n direktiivi rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (2012) Kerro tässä, että kansainväliset suositukset ja kansainvälinen oikeus toisaalta tukevat kansallisia lähisuhdeväkivallan torjuntatoimia ja toisaalta asettavat niille haasteita. Yleissopimukset ja suositukset esitellään monisteessa. Moniste 7: Oikeudellinen kehys: Kansainväliset yleissopimukset ja julistukset 28

29 Kansallinen oikeuskehys
Teema 2 Kansallinen oikeuskehys  Moniste Kansallinen oikeuskehys Poliisin oikeus puuttua Väkivallalta suojaava lainsäädäntö Esittele tässä asiaa koskeva kansallinen lainsäädäntö tai käynnissä olevat lainsäädäntömuutokset. Tämä tieto voi olla koulutettaville myöhemmin hyödyllistä keskusteluissa naisvankien kanssa. Moniste 8: Kansallinen oikeuskehys

30 Muutosprosessi: esteet ja eteneminen
Teema 3 Muutosprosessi: esteet ja eteneminen Harjoituksen voi esitellä näin: ”Toistaiseksi olemme tarkastelleet lähisuhdeväkivallan muotoja, sen yleisyyttä ja seurauksia. Seuraavaksi tarkastelemme sitä, miten väkivallan kierteestä voi irtautua, mitä esteitä sille on ja kuinka naisia voidaan auttaa. Olemme laatineet tätä varten pienen harjoituksen. Jaamme tehtävämonisteet. Työskennelkää pareina, joissa molemmilla on saman väriset tehtävämonisteet, siis joko punaiset tai vihreät. Lue tehtävä rauhassa. Keskustelkaa tekstin lopussa esitetystä kysymyksestä parin kanssa ja tehkää muistiinpanoja.” Lisätietoja tehtävämonisteessa ”harjoitus työpaikalla”. 30

31 työpaikalla Stressi  Harjoitus Teema 3
Moniste Stressi työpaikalla Tässä tehtävässä on tarkoitus oppia ymmärtämään epävarmuutta. Osallistujat kokevat omat epävarmuusreaktionsa jokapäiväisen ympäristön tilanteessa: työpaikalla. Ohjeet: Jaa osallistujat kahteen ryhmään ja ohjaat puolet heistä huoneen vasemmalle ja puolet oikealle puolelle. Jaa vasemmalla olevalle ryhmälle vihreät tehtävämonisteet ja oikealla olevalle ryhmälle punaiset tehtävämonisteet. Pyydä osallistujia lukemaan tehtävä ja vastaamaan tekstin lopussa olevaan kysymykseen yhdessä vierustoverin kanssa . Pyydä osallistujia tekemään muistiinpanoja tehtävämonisteeseen. Älä paljasta, että kysymykset ovat erilaisia. Pyydä vasemmalla olevaa ryhmää esittämään ensin tulokset. Kirjoita vihreällä tussilla fläppitaululle ”puolesta”. Kerää sitten perustelut otsikon alle erillisinä riveinä. Kun kaikki vihreät perustelut on kerätty, pyydä oikealla olevaa ryhmää esittämään tulokset. Kirjoita fläppitaululle uudelle sivulle ”vastaan”. Toimi samoin kuin edellä. Kun kaikki perustelut on kerätty, irrota sivut fläppitaulusta. Kouluttajat pitelevät sivuja samalla korkeudella, jotta ryhmä voi lukea ne. Kysy osallistujilta mitä he havaitsevat. Perusteluja on suurin piirtein yhtä paljon puolesta ja vastaan. Anna osallistujien keskustella tästä lyhyesti ja kysy heiltä, minkä he arvelevat olevan tehtävän tarkoitus. Osallistujat havaitsevat yhteyden työpaikan tilanteen ja lähisuhdeväkivallan välillä: epävarmuuden. Moniste 9: Ohjeet tehtävään 1 (punaiset ja vihreät monisteet)

32 Väkivaltaisen kumppanin jättämisen esteet
Teema 3 Väkivaltaisen kumppanin jättämisen esteet  Moniste Kumppanin jättäminen ei aina ratkaise ongelmaa Kumppanin jättäminen on vaikea ja aikaavievä prosessi Väkivallan eskaloitumisen vaara (viisinkertainen riski tulla tapetuksi). Sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten resurssien puute Tuen puute tai riittämätön tuki Harjoituksessa näkyi, että jokaisessa tilanteessa on hyvät ja huonot puolensa. Väkivallan uhri on tilanteessa, jossa tutut ja ystävät eivät välttämättä ymmärrä, miksei hän vain eroa ja lähde. Hyvää tarkoittavat ystävät kysyvät usein automaattisesti: ”Mikset jätä häntä?” Tämä kysymys saattaa tulla myös esimerkiksi sosiaalityöntekijän mieleen. Monissa Euroopan maissa poliisin toimenpiteet, kuten lähestymiskiellot, edellyttävät väliaikaista eroa. Tässä keskustellaan siitä, miksi monet naiset pysyvät väkivaltaisessa suhteessa ja mikä estää heitä jättämästä väkivaltaista kumppania. Voit kysyä osallistujilta näiden omia kokemuksia erosta, sillä eroaminen vie aikaa. Suurimmalla osalla osallistujista on kokemuksia parisuhteen päättymisestä, ja he tietävät, kuinka vaikea ja monesti tuskallinen prosessi on. On tärkeää myös todeta, että eroaminen johtaa usein väkivallan eskaloitumiseen. Moniste 10: Väkivaltaisen kumppanin jättämisen esteet

33 Väkivallasta selviäminen: mahdollisuudet ja riskit vankilassa
Teema 3 Väkivallasta selviäminen: mahdollisuudet ja riskit vankilassa Vahvistavat tekijät Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset ovat vankilassa (fyysisesti) turvassa väkivaltaiselta kumppanilta. Naiset huomaavat, että muillakin naisilla on vastaavia kokemuksia. Kohentunut terveydentila (ml. päihdeohjelmat) voi auttaa käsittelemään omia väkivaltakokemuksia. Heikentävät tekijät Vankilan rakenteelliset olosuhteet voivat aiheuttaa uuden traumatisoitumisen (kontrolli, vapauden menetys…) Myös vankilassa esiintyy väkivaltaa. Osallistujat tietävät nyt, että päätös jäädä väkivaltaisen kumppanin luo ei ole järjenvastainen, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät. Naisvangit ovat lähtökohtaisesti suhteellisen turvassa väkivaltaiselta kumppanilta. Vankilassaolo tarjoaa mahdollisuuksia prosessoida koettua väkivaltaa. Väkivaltaa, myös lähisuhdeväkivaltaa, esiintyy kuitenkin myös vankilassa. 33

34 Glorian tarina Harjoitus Teema 3 Moniste 11: Glorian tarina
Kesto: 40 minuuttia Tavoite: Kyseessä on yksinkertainen ja todellisessa elämässä mahdollinen tilanne. Sen tarkoituksena on herättää keskustelua uhrin kohtaamista ongelmista. Tavoitteet: empatia uhria kohtaan ja sen ymmärtäminen, kuinka vaikeaa avun ja tuen saanti voi olla. Menetelmät: käsikirjoitus ja keskustelu ryhmässä Materiaali: yksi lyhyt ja kahdeksan pitkää (150 cm) narua, käsikirjoitus kaikille osallistujille, tarpeeksi tilaa, jotta yhdeksän henkeä voi seistä piirissä, moniste Harjoituksen kuvaus: Henkilöiden vastaukset annetaan luettavaksi korteista. Tulosta repliikit, leikkaa ja laminoi ne korteille, ja anna osallistujien lukea ne ennen harjoitusta. Pyydä ennen käsikirjoituksen lukemista yhdeksän vapaaehtoista (Gloria, Oliver ja kahdeksan yhteisön edustajaa) ja jaa vastauskortit osallistujille. Pyydä osallistujat huoneen etuosaan. Osallistujat muodostavat ympyrän, jossa Gloria seisoo yhteisön edustajien ja Oliverin keskellä. Anna osallistujille noin 150 cm pitkät narut (tai paperia rullasta, tätä löytyy usein kokoustiloista). Gloria pitelee naruja toisesta päästä. Ohjaaja käynnistää harjoituksen, kun piiri on muodostettu ja henkilöt on ”yhdistetty” Gloriaan naruilla. Osallistujat lukevat korttinsa ääneen, kun ohjaaja antaa heille puheenvuoron. Osuuden lopuksi jokainen irrottaa otteen narusta, josta ovat siihen saakka pitäneet kiinni. Gloria pitää edelleen kiinni narujen (tai paperin) toisesta päästä. Lopuksi kaikki narut ovat lattialla, paitsi Oliverin ja Glorian välillä. Ohjaaja kertoo aluksi: ”Tapaamme harjoituksessa Glorian, joka on lähisuhdeväkivallan uhri. Kun kuuntelet Glorian tarinaa, huomioi, miten hän aina uudelleen pyrkii kohti apua. Kun mainitsen roolihenkilön, esimerkiksi vuokraisännän tai lääkärin, tässä roolissa oleva lukee oman korttinsa.” Koko käsikirjoitus on monisteessa. Ohjeita kouluttajalle harjoituksen jälkeistä keskustelua varten: Kouluttaja voi kysyä ryhmältä: ”Miltä luulet Gloriasta tuntuvan nyt?” Muutaman vastauksen jälkeen kouluttaja kysyy Glorialta, miltä tästä tuntuu. Sitten kouluttaja kysyy Oliverilta tämän tilanteesta, minkä jälkeen muut esiintyjät kertovat tuntemuksistaan. Lopuksi kouluttaja kysyy yleisöltä, miten he kokivat esitetyt reaktiot. Keskustelun jälkeen: esitä yhteenveto havainnoista. Lopeta keskustelu yhteenvetoon: ”Tiedämme usein vain vähän koko tarinasta. Väkivallan uhrit saattavat usein hakea apua eri tahoilta ja saada tällaisia vastauksia.” ”Kuvittele kuka tahansa tällaiseen tilanteeseen. Miltä luulet Gloriasta tai kenestä tahansa tuntuvan hänen hakiessa apua, tukea, hyväksyntää? Pelkoa, nolostusta, häpeää, hämmennystä? Kun heille vastataan tunteettomasti, ei vastata lainkaan tai syyllistetään uhria vastauksissa, kuinka todennäköistä on, että he jatkavat avun pyytämistä?” Lähde: Zita Suprenant (2002), Physicians for a Violence Free Society. Abuse Assessment Response Course: System Approach to Partner Violence Across the life Span. Adaptation of Gloria’ s Story by Hellbernd (2006)

35 Muutoksen mahdollisuus
Teema 3 Muutoksen mahdollisuus Muutos riippuu henkilökohtaisista voimavaroista ja sinnikkyydestä. Muutos riippuu todellisista mahdollisuuksista muuttaa omaa käytöstään. Väkivalta tai sillä uhkaaminen voi koska tahansa vaikuttaa muutoksen mahdollisuuteen. Ulkopuolisten puuttuessa väkivaltaan uhri ei välttämättä ole vielä valmis muutokseen. Varhainen puuttuminen lisää mahdollisuuksia katkaista väkivallan kierre. Vankilat tarjoavat joitakin muutoksen mahdollisuuksia, koska yhteiskuntaan sopeuttaminen on yksi vankeuden tavoitteista. Ihannetapauksessa vangit muuttavat elämäänsä siinä määrin, etteivät enää ryhdy rikolliseen toimintaan, ja vakauttavat elämänsä vankilan ulkopuolella. Tähän kuuluu myös väkivallaton tulevaisuus. Mitkä tekijät vaikuttavat muutoksen onnistumiseen?

36 Muutosvaihemalli Prochaska, Di Clemente, 1998
Teema 3 Muutosvaihemalli Prochaska, Di Clemente, 1998  Moniste Prochaskan ja Di Clementen transteoreettinen malli, jolla kuvataan, selitetään ja ennakoidaan intentionaalisia muutosprosesseja ja vaikutetaan niihin. Mallin mukaan muutokset yksilön toiminnassa ilmenevät vaiheittain. Tätä voi selittää esimerkillä, jonka kaikki tuntevat joko henkilökohtaisesti tai kuultuaan siitä ystäviltään. Näin osallistujia voidaan myös rohkaista kehittämään eräänlainen itsehyväksyntä. Esimerkkinä tupakointi (nikotiiniriippuvuus): Vaihe 1: Ei muutosaikeita. Tupakoija pitää tupakointia mukavana, tupakka maistuu hyvälle, ei aietta muuttaa nikotiininkulutusta. Vaihe 2: Ulkoinen seikka, esimerkiksi keuhkoputkentulehdus tai huono kunto, saa kenties oivaltamaan, että tupakointiin liittyy ongelmia. Tässä vaiheessa tavallinen toteamus on esimerkiksi: ”Tiedän, minun pitäisi lopettaa tupakointi” Vaihe 3: Toinen keuhkoputkentulehdus tai uusi, tupakoimaton kumppani rohkaisevat harkitsemaan konkreettisemmin tupakoinnin lopettamista. Tässä vaiheessa asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan konkreettisia toimia. Tässä vaiheessa tavallinen toteamus on esimerkiksi: ”Lopetan tupakoinnin seuraavana syntymäpäivänäni!” Vaihe 4: Suunniteltujen muutosten toteuttaminen. Ensimmäinen päivä ilman tupakkaa. Jokaisesta polttamatta jääneestä savukkeesta voi palkita itseään esimerkiksi pienellä palalla suklaata. Ensimmäinen päivä ei ollutkaan mahdoton. Vaihe 5: Uutta toimintatapaa jatketaan. Kahden viikon kuluttua vaaka vahvistaa pahimman pelon: Paino on noussut kolme kiloa! Vaihe 6: Tämä voi toimia syynä uuden toiminnan hylkäämiseen ja tupakoinnin aloittamiseen painon pudottamiseksi. Monet henkilöt, jotka ovat vuosia pyrkineet pudottamaan painoa, voivat pitää tupakoinnin uudelleen aloittamista painon pudottamiseksi aivan ymmärrettävänä. Uuden toiminnan (suklaapala savukkeen sijaan) hylkäämisessä ei ole kysymys yksinkertaisesti ”epäonnistumisesta”. Pikemminkin se paljastaa tärkeää tietoa (painon nousua ei haluta), joka on sisällytettävä toiminnan muutosstrategiaan (tupakointi on lopetettava tavalla, jossa paino ei nouse). Käytä tätä diaa kuvataksesi muutosprosessin näkökohtia: muutosprosessi on vaikea. Retkahdukset on ymmärrettävä osaksi muutosprosessia. Prosessin jokainen vaihe on merkityksellinen; yhden vaiheen ohittaminen voi vaarantaa prosessin. Ensimmäisessä tai toisessa vaiheessa oleva henkilö ei kenties selviydy neljännen tai viidennen vaiheen vaatimuksista. Muutos on epätodennäköinen, jos nykyisen toiminnan ongelmallisuutta ei tunnusteta. Muiden motivoimiseksi ymmärtämään tietyn toiminnan ongelmalliset näkökohdat tai puhumaan siitä avoimesti on myös tiedostettava oma epävarmuus ongelmaan kohtaan. Moniste 12: Muutosteoria – muutoksen mahdollisuus

37 Väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen
Teema 4 Väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen 37

38 Ristiriitaisuus ja ambivalenssi vankilassa
Teema 4 Ristiriitaisuus ja ambivalenssi vankilassa Vetoaako vanki ”uhriutumiseen” kääntääkseen huomion pois velvollisuuksistaan? Epävarmuus siitä, onko vanki todella kokenut lähisuhdeväkivaltaa Epävarmuus siitä, haluaako vanki puhua lähisuhdeväkivallasta Keskusteluun käytössä oleva rajattu aika Onko lähisuhdeväkivallan käsittely osa omaa ammatillista roolia tai tehtävää? Epävarmuus siitä, mitä vastata tai tehdä jos nainen kertoo väkivallasta Voit näyttää dian siten, että ensin vain otsikko näkyy. Suosittelemme, että kouluttaja kysyy ryhmältä: ”Missä tapauksessa sinun olisi vaikea puhua suoraan lähisuhdeväkivaltakokemuksista?”

39 Miten puuttua väkivaltaan?
Teema 4 Miten puuttua väkivaltaan? ”Kyse ei ole siitä, kohtaatko väkivaltaa kokeneita naisia vankilassa, vaan siitä, miten kohtaat heidät” (GESINE, 2005) Kiinnitä dialla huomio siihen, että osallistujat eivät voi välttää lähisuhdeväkivallan aihetta. Tilastojen valossa naisvankien väkivaltakokemukset ovat niin yleisiä, että osallistujat kohtaavat varmasti parisuhdeväkivaltaa kokeneita naisvankeja. Kyse on siitä, haluavatko osallistujat kehittää ammattimaisia toimintamalleja väkivallan uhrien kohtaamiseksi ja väkivaltaan puuttumiseksi. Tätä voidaan tarkastella ja harjoitella seuraavassa harjoituksessa.

40 Lähisuhdeväkivallasta puhuminen
Teema 4 Harjoitus  Moniste Vuorovaikutusharjoitus: Lähisuhdeväkivallasta puhuminen Moniste 13: Vuorovaikutusharjoituksen ohjeet: Lähisuhdeväkivallasta puhuminen

41 Puheeksi ottamisen tekniikoita, kun epäilet lähisuhdeväkivaltaa
Teema 4 Puheeksi ottamisen tekniikoita, kun epäilet lähisuhdeväkivaltaa Osoita, että olet valmis puhumaan. Puhu kahden kesken turvallisessa paikassa ilman muita osapuolia. Kuuntele aktiivisesti. Kysy selkeitä, empaattisia ja tarkkoja kysymyksiä. Kerro, miksi kysyt näitä kysymyksiä. Painota, ettei lähisuhdeväkivallalle ole olemassa mitään hyväksyttävää syytä. Diassa kuvataan aiemmin tarkasteltuja hyödyllisiä tapoja.

42 Avoin ja luottamuksellinen kohtaaminen
Teema 4 Avoin ja luottamuksellinen kohtaaminen Väkivallasta kertominen, puheeksi ottaminen ja avun hakeminen eivät ole väkivallan uhrille helppoja asioita. Luottamuksellinen suhde auttaa ilmaisemaan avoimemmin vaikeitakin asioita. Henkilökunnan jäsenenä sinulta edellytetään avointa, myötätuntoista ja välitöntä lähestymistapaa. Tarjoa myönteistä vuorovaikutusta (kiinnitä huomiota esimerkiksi asentoosi ja sävyysi). Puheeksi ottaminen osoittaa ammatillista vastuuta, välittämistä ja huolenpitoa. Huomioi, että saatat olla ensimmäinen linkki väkivallan katkaisuprosessissa. Ota vakavasti vangin/asiakkaan kertomus. Väkivallasta kysyminen: Henkilökuntaan kuuluvana voit tarkastella väkivaltaa esimerkiksi näin: ”Tiedämme, että seitsemän kymmenestä naisvangista on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Onko sinulla tällaisia kokemuksia?” On tärkeää antaa naisen kertoa tarinansa omin sanoin. Tämän vuoksi on tärkeää esittää avoimia kysymyksiä. Myös täsmälliset kysymykset ovat tärkeitä, esimerkiksi: ”Onko kumppanisi lyönyt tai töninyt sinua?” Uhrien on vaikea pyytää apua, varsinkin jos väkivaltainen suhde on kestänyt pitkään. Asiaan suhtautuminen vakavasti osoittaa, että naisen kokemukset ovat päteviä ja hänen tunteensa todellisia. Muista, että todellisuus on usein vielä monimutkaisempi kuin tarina, jonka naisvanki kertoo henkilökunnan jäsenelle. Tämä saattaa olla ensimmäinen kerta, kun nainen kertoo kenellekään väkivaltakokemuksistaan – ota huomioon myös hänen reaktionsa (häpeä, syyllisyys, pelko jne.). Myös väkivallasta puhumisen psykoedukatiivinen näkökohta on merkittävä. Henkilökunnan jäsenenä sinun on kerrottava naiselle kuinka väkivalta määritellään ja mitä muotoja sillä voi olla. Näin autat häntä löytämään sanoja ja kuvailemaan kokemustaan. Selitä, että myös uhkaukset ja kontrollointi ovat väkivallan muotoja. Keskustele siitä, mikä on parisuhteessa normaalia toimintaa ja mikä puolestaan ei kuulu arvostavaan ja kunnioittavaan parisuhteeseen.

43 Jos vanki vahvistaa epäilysi väkivallasta
Teema 4 Jos vanki vahvistaa epäilysi väkivallasta Osoita, että olet valmis keskustelemaan asiasta. Kerro tuen mahdollisuuksista vankilassa ja sen ulkopuolella. Vältä kysymästä väkivallan syitä. Kannusta naista hakemaan tukea käsitelläkseen kokemuksiaan. Hyväksy, ettei nainen välttämättä halua kohdata asiaa juuri nyt (pidä ”ovi auki”). Huomioi väkivallan uhka poistumislupaa ja perhetapaamista koskevissa päätöksissä ja ehdonalaisen vapauden aikana. Huomioi, että naisen lapset saattavat myös olla vaarassa. Voit näyttää dian siten, että ensin vain otsikko näkyy. Kysy sitten osallistujilta: ”Mikä olisi asianmukainen ja ymmärtäväinen vastaus?” Kuultuasi osallistujien ehdotukset voit esittää diassa esitetyt neuvot ja tarkastella ehdotuksia.

44 Voimaantuminen  Voimaan- tuminen Teema 4 Noudata salassapito-
Moniste Noudata salassapito- velvollisuutta Usko häntä ja vahvista hänen kokemuksensa Edistä pääsyä palveluihin Tunnusta vääryys Auta häntä suunnittelemaan turvallista tulevaisuutta Kunnioita hänen itsemääräämis- oikeuttaan Voimaan- tuminen Noudata salassapitovelvollisuutta: Väkivaltakokemuksista on keskusteltava ilman muita kuulijoita. Seksuaalisesta väkivallasta tai parisuhdeväkivallasta puhuminen on kaikille haastavaa, ja siinä on noudatettava mahdollisimman pitkälle luottamuksellisuutta olosuhteet huomioon ottaen. Usko häntä ja vahvista hänen väkivaltakokemuksensa: Kuuntele ja usko häntä. Hyväksy hänen tunteensa ja anna hänen ymmärtää, ettei hän ole yksin. Monilla naisilla on samanlaisia kokemuksia. Tunnusta väkivallan vääryys: Naiseen kohdistunut väkivalta ei ole hänen syytään. Kukaan ei ansaitse väkivaltaista kohtelua. Kunnioita hänen itsemääräämisoikeuttaan: Kunnioita hänen oikeuttaan tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä sitten, kun hän on siihen valmis. Itsensä muuttaminen on yksi vaikeimpia tekoja. Naisen on edettävä vaihe kerrallaan. Auta häntä suunnittelemaan turvallista tulevaisuutta: Mitä hän on aiemmin tehnyt pysyäkseen turvassa? Onko se toiminut? Onko hänellä turvallinen paikka, johon mennä vapautumisen jälkeen? Kohdistuuko häneen edelleen uhka kumppanin tai häntä aiemmin väkivaltaisesti kohdelleen henkilön taholta? Edistä tukipalveluihin pääsyä: Ota selvää yhteisön tarjoamista tukipalveluista. Onko olemassa naisille suunnattu auttava puhelin, turvakoti, neuvontapalveluja? Moniste 14: Voimaantuminen 44

45 Ammatillinen toiminta – mahdollisuudet ja rajoitukset
Teema 5 Ammatillinen toiminta – mahdollisuudet ja rajoitukset 45

46 Vankilakeskeinen puuttumisen malli:
Teema 5 Vankilakeskeinen puuttumisen malli: Luo olosuhteet joissa väkivaltaa kokenut nainen voi puhua kokemastaan väkivallasta pyytää tukea ja saada sitä saada ymmärtäväisiä ja tarkoituksenmukaisia vastauksia saada mahdollisuuksien mukaan lähetteitä hänen tarvitsemiinsa ammattimaisiin palveluihin. Tässä kohdin yksittäisten osallistujien toiminnallisten haasteiden sijaan keskitytään vankilaan instituutiona. 46

47 Puhumisen kynnyksen madaltaminen
Teema 5 Laita esille esitteitä ja materiaalia keskeisille paikoille vankilassa. Hyödynnä omat ammatillisen kehityksen mahdollisuudet. Nimeä henkilökunnan edustajat, jotka voivat keskustella väkivallasta. Ota käyttöön intervention/puuttumisen malli. On todettu, että naiset ja eri väestöryhmät pystyvät ottamaan väkivallan puheeksi helpommin, jos vankila organisaationa sisällyttää systemaattisesti väkivallan torjumisen omiin käytäntöihinsä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi laittamalla julisteita esille ja jakamalla esitteitä – tästä lähestymistavasta on saatu hyviä kokemuksia sairaaloissa. Toinen strategia on jatkuva ammatillinen kehittäminen. Joissain laitoksissa on nimetty henkilökunnan edustajia väkivallasta puhumisen yhteyshenkilöiksi. (Kysy osallistujilta, kuinka he suhtautuisivat tällaiseen.) Paras lähestymistapa on vankilakohtaisen väkivaltaa koskevan systemaattisen puuttumisen interventiomalli.

48 Oman ammatillisen toiminnan mahdollisuudet ja rajoitukset
Teema 5 MAHDOLLISUUDET Huomaa merkit Osoita myötätuntoa Pohdi ääneen omia ajatuksiasi ja tuntojasi Kerro avunsaamisen mahdollisuuksista Anna esitteitä Kannusta eteenpäin RAJOITUKSET Kiire Resurssien puute (raha) Kuuluuko toimenkuvaani? Uskallanko puuttua? Mitä voin tehdä (oma rooli)? Mistä on hyötyä ja mistä on haittaa?

49 Esimerkkejä hyvistä käytännöistä
Teema 5 Lisää tähän saatavilla olevat kansalliset tiedot Kansalliset tiedot!!! 49

50 Systemaattinen puuttuminen lähisuhdeväkivaltaan
Teema 5 Systemaattinen puuttuminen lähisuhdeväkivaltaan Henkilökunnan edustajia ja terveydenhuoltopalveluista vastaavia on koulutettu lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Aihetta käsitellään rutiininomaisesti kaikissa terapeuttisissa tapaamisissa. Vankien saatavilla on tietoa tukipalveluista. Kirjallista materiaalia pidetään esillä vankilan kirjastossa. Vankila tekee vakiintunutta yhteistyötä aiheen parissa työskentelevien toimijoiden kanssa. Systemaattinen puuttuminen voi muodostua näistä osatekijöistä. Systemaattinen puuttuminen voidaan räätälöidä vankilakohtaisesti.

51 Moniammatillinen yhteistyö
Teema 6 Moniammatillinen yhteistyö 51

52 Millaista yhteistyötä jo tehdään?
Teema 6 Millaista yhteistyötä jo tehdään? Kansalliset tiedot!!! Lisää tähän tietoja vankilan ja sen ulkopuolisten palvelujen välisestä yhteistyöstä tai kysy osallistujilta tästä yhteistyöstä. 52

53 Institutionaalisen yhteistyön perusta
Teema 6 Institutionaalisen yhteistyön perusta Osallistuvien organisaatioiden toiminnalliset mahdollisuudet ja rajoitukset ovat läpinäkyviä. Yhteistyö on tavoitteellista ja systemaattista eikä rajoitu yksittäistapauksiin. Molemmat tahot osallistuvat yhteistyöhön ja hyötyvät siitä vastavuoroisesti. Osallistujien erilaisuutta kunnioitetaan ja keskustellaan kasvokkain. Yhteistyö on aktiivinen prosessi. 53

54 Alueelliset/paikalliset tukirakenteet
Teema 6 Naisille suunnattu tuki Kansalliset tiedot Alueelliset/paikalliset tukirakenteet Esittele tässä diassa paikalliset saatavilla olevat tukipalvelut ja -rakenteet. On tärkeää kuvata lyhyesti, mitä organisaatio tarjoaa. Sen edustaja voi mahdollisuuksien mukaan käyttää tässä puheenvuoron. Joka tapauksessa on jaettava vankilaan jäävää materiaalia. 54

55 Naisten tukipalvelut tarjoavat tapauskohtaisesti:
Teema 6 Naisten tukipalveluiden tarjoama suojelu Kansalliset tiedot Naisten tukipalvelut tarjoavat tapauskohtaisesti: Riskianalyysiä Turvallisuuden suunnittelua Hyödyllisten tukitoimenpiteiden määrittelyä Väkivaltasensitiiviseen sairaanhoitoon ohjaamista Neuvontaa tukihenkilöille Turvakotiin ohjaamista Esittele tässä diassa paikalliset saatavilla olevat tukipalvelut ja -rakenteet. On tärkeää kuvata lyhyesti, mitä organisaatio tarjoaa. Sen edustaja voi mahdollisuuksien mukaan käyttää tässä puheenvuoron. Joka tapauksessa on jaettava vankilaan jäävää materiaalia. 55

56 Turvakodit Kansalliset tiedot Teema 6
Esittele tässä diassa paikalliset saatavilla olevat tukipalvelut ja -rakenteet. On tärkeää kuvata lyhyesti, mitä organisaatio tarjoaa. Sen edustaja voi mahdollisuuksien mukaan käyttää tässä puheenvuoron. Joka tapauksessa on jaettava vankilaan jäävää materiaalia. 56

57 Portti vapauteen: turvallisuus/riskit
Teema 6 Portti vapauteen: turvallisuus/riskit Riskinarviointi: Yhteiskuntapalvelusta suorittavat naiset voivat kokea lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa. Vankeustuomiota suorittavat naiset voivat tuntea olonsa väliaikaisesti turvalliseksi (vaikka toisinaan väkivallan tekijä jatkaa ahdistelua myös vankeuden aikana), mutta väkivalta voi jatkua vapautumisen jälkeen. On tärkeää suhtautua vakavasti naisen omaan arvioon häneen kohdistuvista uhista: hän tuntee väkivallan tekijän ja kykenee yleensä parhaiten arvioimaan tämän vaarallisuuden sekä tietää, mitä tarvitsee turvallisuutensa varmistamiseksi. Turvallisuuden suunnittelu on keino auttaa naista suojelemaan itseään ja lapsiaan. Se auttaa häntä tekemään tulevaisuudensuunnitelmia mahdollisen väkivallan varalta sekä ajattelemaan mahdollisia tapoja lisätä turvallisuuttaan päättipä hän sitten jäädä (tai palata) väkivaltaiseen suhteeseen tai lähteä siitä. Nainen ei itse voi lopettaa väkivaltaa: siihen pystyy vain väkivallan tekijä. Nainen voi kuitenkin lisätä turvallisuuttaan. Riskistä puhuminen on joka tapauksessa tärkeää, jotta nainen ymmärtää väkivallan jatkumisen mahdollisuuden. Riskinarviointiin on käytettävissä vakiovälineitä. Välineet on suunniteltu arvioimaan sitä, kuinka naisen nykytilanne, kokemukset ja elämäntapa voivat vaikuttaa hänen tai hänen lastensa turvallisuuteen, ja tarjoamaan asianmukaisia vastauksia. Riskinarviointi auttaa tunnistamaan mahdolliset ongelmat, laukaisevat tekijät ja vaarat sekä auttaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä tarvittavan tuen tasosta ja siitä, kuinka tukea olisi tarjottava. Lisätietoa riskitekijöistä on saatavilla osoitteesta: Riskinarvioinnin tarkistuslista löytyy osoitteesta: Turvallisuussuunnitteluun kuuluu naisen ja lasten asuntotarpeen tarkastelu joko heti tai vankilasta vapauduttaessa. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi turvakotiin ohjaaminen. Vaikka nainen saattaa päättää palata väkivaltaisen kumppanin luo, varsinkin jos tämä on hoitanut lapsia ja/tai asuu naisen kotona, hänen ei pidä kokea olevansa siihen pakotettu vain siksi, että muita asumisvaihtoehtoja ei ole. Jos nainen päättää palata tai jäädä väkivallan tekijän luo, on laadittava pakosuunnitelma, jotta hän pääsee hätätilanteessa turvallisesti pois. Tähän voi kuulua laukun pakkaaminen naiselle (ja mahdollisille lapsille) hätätilannetta varten ja sen piilottaminen turvalliseen paikkaan. On varmistettava, että tärkeät puhelinnumerot ja hätänumerot ovat aina saatavilla. Lisäksi on tarkasteltava naisen taloudellisen tuen, oikeusavun ja lastenhoitoavun tarpeita. Hänet on myös opastettava lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa kokeneille suunnattuihin erityispalveluihin alueellaan. Turvallisuussuunnitelmassa on tarkasteltava myös naisvangin lasten turvallisuus- ja tukitarpeita. Tämä voi olla erityisen tärkeää, jos lapsista huolehtii naisen vankeuden aikana väkivallan tekijä, ja jos on aihetta huoleen, huolet on ilmoitettava tavanomaisessa lastensuojelumenettelyssä. Esimerkki turvallisuussuunnitelmasta löytyy osoitteesta: 57

58 Kiitos arviointilomakkeen täyttämisestä!
 Moniste Kaikki tiedot ja lisäaineistoa on saatavilla osoitteesta: Voit vapaasti käyttää tietoja ja aineistoja työssäsi. Mainitse kuitenkin STRONG-hanke lähteenä. Kiitos. Pyydä osallistujilta suullista palautetta (Mistä pidit, mistä on hyötyä työssäsi jne.) Pyydä osallistujia täyttämään arviointilomake) Moniste 15: Arviointilomake Vapaaehtoinen: Tämä powerpoint-esitys monisteina (muistiinpanosivut) 58