Metsätalouden talousneuvonta

Esitys aiheesta: "Metsätalouden talousneuvonta"— Esityksen transkriptio:

1 Metsätalouden talousneuvonta
Arto Koistinen ja Olli Mäki (toim.) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013

2 Talousneuvonnan kokonaisuus
Metsä sijoituksena 3–36 Investoinnit metsänhoitoon 37–58 Hakkuutulot 59–77 Yhteenveto 78

3 Metsätila tulosyksikkönä
Tulot Puukauppa Pystykaupat Hankintatyö Metsätalouden tuet ja korvaukset Kemera-tuet Vakuutus- ja hirvituhokorvaukset Muut ansaintamahdollisuudet Menot Investoinnit metsänhoitoon Hallintokulut Riskienhallintakulut Rahoituskulut Yksinkertainen tila-arvolaskelma = puuston hakkuuarvo Hankintahakkuin korjataan puuta noin 6 miljoonaa kuutiometriä. Metsään on hyvä panostaa, että voidaan tulevaisuudessa korjata arvokkaampaa puuta. Paljonko metsätilaan on sitoutunut pääomaa?  Yksinkertainen tila-arvolaskelma Metsä sijoituksena

4 Metsätalouden erityispiirteet
Pääomavaltainen toimiala, työn ja muiden kustannusten osuus suhteellisen pieni Tuottojen ja kustannusten eriaikaisuus Pääoman määrä ratkaisee tuottoprosentin Puunmyyntitulot yleensä tärkein tulonlähde, myös muita ansaintamahdollisuuksia: puunkorjuu metsästysoikeudet ja matkailupalvelut rakennusoikeudet, maa-ainekset vapaaehtoinen, vastikkeellinen suojelu Koska pääoma sitoutuu puustoon erittäin pitkäksi ajaksi, pääoman korolla on suuri merkitys kannattavuudelle. Kasvatusaikaan voidaan vaikuttaa, ääripäät ovat metsän arvotuoton (tukkipuutuoton) maksimointi tai metsään sitoutuneen pääoman tuoton maksimointi ja ne eivät voi toteutua yhtä aikaa. Tulojen ja kustannusten eriaikaisuus vaikeuttaa kannattavuuden seuraamista – tätä voidaan hallita nykyarvolaskennalla, jossa tulevaisuuden menot ja tulot arvotetaan nykyhetkeen. Esim. Motti-simulaattori Maaperän tuottokyky ja kasvava puusto ovat keskeisiä tuotannontekijöitä maaperään voidaan vaikuttaa metsänparannustoimenpitein (lannoitus, ojitus, kulkuyhteydet kuuluvat kantorahatulon kautta) puuston kehitysnopeuteen voidaan vaikuttaa monin tavoin. Riskien hallinta eli riskin vähentäminen hajauttamalla – sitä voidaan tehdä myös metsätaloudessa. Sijoitetun pääoman tuottoa voi seurata myös metsätaloudessa pitkästä aikaperspektiivistä huolimatta. Vastikkeellisesti metsää voi suojella esimerkiksi METSO-ohjelman avulla. Pysyvä suojelu (yksityinen tai valtiolle hankittava suojelualue) tai määräaikainen suojelu (ympäristötukisopimus). Metsä sijoituksena

5 Metsäsijoituksen vertailu osakkeisiin ja kiinteistöihin
Metsätalous Osakkeet Kiinteistösijoittaminen Asiantuntemus Vaatii asiantuntemusta metsänhoidossa sekä tuki- ja verotusasioissa. Asiantuntemuksesta on etua, mutta voi myös toimia helposti passiivisena sijoittajana. Vaatii jonkin verran asiantuntemusta. Sijoituksen aikajänne Aikajänne pitkä, mutta riittävän suuri metsätila mahdollistaa säännölliset tulot. Aikajänne yleensä 1 – 10 vuotta. Aikajänne yleensä pitkä, mutta tuotot säännöllisiä. Likviditeetti Metsätiloista hyvä kysyntä, joten tilan myynti onnistuu melko nopeasti. Ostaminen vaikeampaa. Yleensä omaisuuden tuottoa realisoidaan puun myynneillä, puukauppatulot maksetaan yleensä kahdessa erässä. Tavallisesti realisoitavissa pankkipäivän kuluessa, jopa välittömästi. Voidaan realisoida kiinteistömarkkinoilla, likviditeetti voi vaihdella alueellisesti. Keskimääräinen tuotto Etelä-Suomessa tuotto pitkällä aikavälillä 2-5 %, Pohjois-Suomessa alhaisempi. Vaihtelua lyhyellä aikavälillä, koska monen kymmenen vuoden tuotto otetaan ulos kerralla. Keskimääräinen pitkän aikavälin tuotto Helsingin Pörssissä noin 10 %. Kohtuullinen 4 – 7 % . Kaikessa sijoittamisessa asiantuntemuksesta on hyötyä, metsäsijoittamiseen liittyy omanlaisia hienouksia vastaavasti kuin muihinkin sijoitusmuotoihin. Tarvittaessa asiantuntemusta voi hankkia myös palveluna ja etenkin osakesijoittamisen kynnys on hyvin matala ja tuotteet valmiiksi räätälöityjä erilaisten sijoitustapojen toteuttamiseksi. Pörssin nimellinen tuotto keskimäärin 18,7 % vuosina , reaalinen tuotto noin 10 %, joka siis vastaa muiden sijoituskohteiden ilmoitettua tuottoa ( Pörssi voi olla pitkällä aikavälillä tuottavin sijoituskohde, mutta myös riski on korkeampi. Kyseiseen lähes sadan vuoden periodiin mahtuu varmasti monta viisivuotiskautta, joilla tuotto on ollut negatiivinen. Metsä sijoituksena

6 Metsäsijoituksen vertailu osakkeisiin ja kiinteistöihin
Metsätalous Osakkeet Kiinteistösijoittaminen Riski Keskimääräistä riskittömämpi, säilyttää arvonsa hyvin. Riskiä voidaan hallita vakuuttamisella ja monipuolisilla metsänkasvatustavoilla. Korkeampi riski suuremman volatiliteetin eli arvon vaihtelun vuoksi. Voidaan hallita hajauttamalla sijoitukset eri markkinapaikoille ja toimialoille. Hyvin arvonsa säilyttävä omaisuuslaji, mutta hiukan metsäomaisuutta suurempi arvon vaihtelu. Vahingoilta voi suojautua vakuutuksilla. Verotus Menot vähennyskelpoisia, muita veroetuja, esim. metsävähennys vastikkeellisesti hankitun tilan omistajalle. Yhteismetsillä alhaisempi, 28% pääomaverokanta. Varainsiirtovero 4 % Sama pääomaverokanta kuin metsätaloudessa. Myös osingot verotettavaa pääomatuloa. Ei varainsiirtoveroa. Pääomatuloverotuksen piirissä. Varainsiirtovero 2 % Tuet Kemera-tuet investoinneille ja korvauksia hirvituhoista, mutta kokonaisuutena merkitys vähäinen. - Remontointiin on ollut tarjolla erilaisia tukia, yleensä määräaikaisia esim. energiatehokkuusinvestoinnit, valtion suhdanneavustus Metsävähennyksellä tarkoitetaan vastikkeellisesti hankitun tilan metsästä saatujen tulojen vähennyskelpoisuutta verotuksessa. Toisin sanoen, metsänomistaja voi myydä puuta verovapaasti 60 prosentin arvosta metsätilan hankintahinnasta. Vähennyskelpoisia tuloja ovat puunmyyntitulot, vakuutuskorvaukset ja omaan käyttöön otetun puun arvo. Metsävähennyspohjassa huomioitavaan hankintahintaan voidaan kauppahinnan lisäksi laskea muita hankintakustannuksia, kuten varainsiirtovero, lainhuudatus- ja lohkomiskulut sekä muuta kaupasta suoraan aiheutuneet kulut. Metsävähennyksen taloudellinen merkitys saadaan kertomalla 60% metsävähennysoikeus tuloveroprosentilla (30%)  18 %. Eli metsävähennysoikeutta käyttämällä euron arvoisen tilan hankkinut metsänomistaja voi saada euroa enemmän puunmyyntituloja, koska euron edestä puuta voi myydä verovapaasti. Metsä sijoituksena

7 Metsänomistusmuotojen taloudellinen merkitys
Yksityisomistus Yhteismetsä Metsäyhtymä Perikunta Normaali pääomatuloverokanta. Alhaisempi veroprosentti, yhteismetsän tuotosta ei tarvitse maksaa enää veroa. Normaali pääomatuloverokanta, tulot ja menot verotetaan osakkailta henkilökohtaisesti. Itsenäinen päätöksenteko. Hoitokunta/toimitsija vastaa toiminnasta, periaatteista sovitaan yhteisesti. Tärkeistä asioista voidaan äänestää. Päätökset tehtävä yksimielisesti. Toiminnan skaalaedut ja tasaiset puunmyyntitulot, edellytetään metsäsuunnitelmaa. Kevyt hallinto. Hallintokuluja, tilintarkastusvelvollisuus jos tulot yli € vuodessa. Yhteismetsä sopii harjaantumattomallekin metsänomistajalle, koska metsien hoidosta vastaa kootusti ammattitaitoiseksi katsottu hoitokunta tai toimitsija. Yhteismetsän hallintoon liittyy jonkin verran enemmän työtä yksityiseen tilaan verrattuna, esimerkiksi kirjanpitovelvollisuus, myös tilintarkastaja on pakollinen, mikäli yhteismetsän liikevaihto ylittää euroa vuodessa. Vastaavasti yhteismetsien alempi verokanta parantaa kannattavuutta. (Jos efektiivinen veroprosentti on normaalisti 19 % ja yhteismetsillä 17 %, euron vuosittaisilla myynneillä saadaan jo euron veroetu. Yhteismetsä pääsee myös helpommin käsiksi skaalaetuihin, joita tulee keskitetyistä puun myynneistä sekä hoitotöiden ja investointien kilpailuttamisesta. Metsää voi omistaa myös osakeyhtiömuotoisesti, mutta silloin joudutaan kahdenkertaisen verotuksen piiriin. Metsä sijoituksena

8 Metsäomaisuuden hallinnan päätöstilanteet
 Investoi metsään, jos: Olet valmis sitoutumaan pitkäaikaisesti metsänomistukseen, Arvostat metsän tarjoamia virkistys-, luonto- ja/tai muita käyttöarvoja Haluat suhteellisen turvallisen sijoituskohteen vakaalla tuotolla Liity yhteismetsään, jos: Haluat suunnitella perinnönjakoa Et ehdi tai osaa tehdä hoitotöitä Haluat säännöllisiä tuloja ja ammattimaista metsätaloutta ilman omaa panostusta Myy metsä, jos: Metsällä ei ole tunnearvoa tai muuta käyttöarvoa Tila on pieni/hajanainen Jos et ole tyytyväinen metsän tuottoon ja Sijoituksesi on jo hajautettu tarpeeksi tai tarvitset pääoman esim. asuntolainan maksuun. Vakaa tuotto edellyttää kohtuullisen suurta metsätilaa, esim. Etelä-Suomessa väh. 200 hehtaaria, jotta se mahdollistaa säännölliset puun myynnit. Metsäpalveluita on tarjolla jo monipuolisesti käytännön metsänhoitoon, suunnitteluun ja puunkorjuuseen. Metsätöitä tehdään usein myös omaksi virkistykseksi, mutta oman työpanoksen arvoa kannattaa myös miettiä harkittaessa metsänhoitopalvelujen hankintaa. Palvelun ostaminen voi olla kannattavampi ratkaisu, mikäli arvioidulla oman työn tehokkuudella laskettu työn tuottavuus on selvästi alhaisempi. Yhteismetsillä on hoitokunta tai vastaava toimitsija, jonka vastuulla on metsätalouden harjoittaminen yhteismetsässä. Yhteismetsän osakkaana tulot ovat yleensä säännöllisempiä. Metsä sijoituksena

9 Omat tavoitteet ohjaavat metsätalouden päätöksentekoa
Mikä on metsän rooli omassa taloudessa? Pohdinnassa kannattaa miettiä omia tavoitteita ja metsätalouden merkitystä omassa taloudessa: Monitavoitteisuus Aktiivinen tuoton tavoittelu Taloudellinen turva Luonto- ja maisema-arvot Virkistyminen ja muut käyttöarvot Omat tavoitteet kannattaa ottaa huomioon, kun suunnitellaan metsänhoitoa ja seurataan metsätalouden kannattavuutta. Kuinka paljon on esimerkiksi valmis panostamaan maisema- tai virkistysarvoihin. Erilaiset kasvatusstrategiat näkyvät myös todellisuudessa (toisin kuin esimerkiksi osakesijoittamisessa). Metsä sijoituksena

10 Mitä on kannattavuus? ”Toiminnan kyky tuottaa voittoa”1
Absoluuttisesti: Kannattavuus = Tulot – menot Tuotot – kulut = Voitto Suhteellisesti: Sijoitetun pääoman tuotto = Sitoutuneen pääoman tuotto = voitto metsätalouteen investoitu pääoma (esim. tilan hankintahinta) voitto metsätilan arvo Investointi on kannattava, kun se tuottaa voittoa, eli tuotot ovat kuluja suuremmat. Kassavirta = kuinka tulot ja menot ajoittuvat vuosittain Metsätalouden liiketulosta korjataan vielä kokonaistulosta laskettaessa vähentämällä/lisäämällä: Puuston arvonmuutos Vieraan pääoman kulut Oman työn arvo Mahdolliset metsävähennykset ja verotus ¹ Kuuluvainen & Valsta 2009

11 Absoluuttinen ja suhteellinen kannattavuus
Absoluuttinen kannattavuus mittaa euroja, suhteellinen kannattavuus prosentteja! Molempia seurattava rinnakkain! Vuotuisten nettotulojen (eli absoluuttisen tuoton) maksimointi saavutetaan pidemmillä kiertoajoilla, korkeaan pääoman tuottoon (eli suhteelliseen kannattavuuteen) päästään lyhyemmillä kiertoajoilla. Pääoman tuotto, % Puustopääoman määrä Toisin kuin esimerkiksi pörssisijoittamisessa, metsätaloudessa pääoman määrä ratkaisee tuottoprosentin. Maapohjaa lukuun ottamatta pääomaa voidaan säädellä omien tavoitteiden mukaan. Tarvittaessa metsäpääomaa voidaan supistaa kasvattamalla hakkuita ja tiettyyn pisteeseen asti pääoman suhteellinen tuotto kasvaa. Lopulta liian alhaisten puustopääomien käyttö johtaa maapohjan vajaakäyttöön ja heikentää tulevia hakkuumahdollisuuksia. Tämä pienentää pääoman suhteellista tuottoa. Puuntuotoksen maksimointi ei ota huomioon pääoman vaihtoehtoiskustannusta. Pääpiirteissään korkovaatimus ohjaa metsien käsittelypäätöksiä. Korkovaatimuksessa tulee ottaa huomioon: Sijoituksen riskeihin suhteutettu tuottovaatimus (matalariskiselle sijoitukselle alhaisempi tuottovaatimus). Pääoman hajautettu sijoittaminen (metsäomaisuus sopivassa painossa suhteessa muuhun omaisuuteen) Lainapääoman korko (vähintään lainakustannukset kattava tuottovaatimus) Vajaatuottoinen

12 Absoluuttinen ja suhteellinen kannattavuus - Kahden kasvatusketjun vertailu
50 hehtaarin metsätilakokonaisuus Etelä-Suomessa 20 vuotta suosituksia pidemmät kiertoajat Suosituksia pidemmät kiertoajat kasvattavat metsätilan puuston keskitilavuutta, n. 130 m3/ha  50 ha tilan arvo noin € Suositusten mukaiset kiertoajat Metsätilan puuston keskitilavuus normaalilla tasolla, n. 100 m3/ha  50 ha tilan arvo noin € Absoluuttinen tuotto Suositusten mukaiset hakkuut tuovat keskimääräisiä tuloja säännöllisesti. Suhteellinen tuotto Noin neljänneksen korkeampi, koska metsätilaan sitoutunut pääoma on pienempi.  metsästä saatuja tuloja on siis voitu sijoittaa tuottavammin. Absoluuttinen tuotto Pidemmät kiertoajat  suuremmat tulot kerralla, mutta hakkuut harvemmin. Absoluuttinen tuotto siis likimain samalla tasolla. Suhteellinen tuotto Jää tavallista alhaisemmaksi, koska puustopääomaa on paljon ja pääoma ei ole tehokkaassa käytössä. ~ Keskimääräiset kiertoajat poikkeavat esimerkissä, minkä vuoksi metsätilan keskitilavuus ja tilaan sitoutunut pääoma on alhaisempi lyhyempää kiertoaikaa käytettäessä. Tulojen vertailtavuudeksi tuotot tulee diskontata nykyhetkeen. > Metsä sijoituksena

13 Kumulatiiviset kassavirrat
Kuvio havainnollistaa hakkuiden ajoittumista aikajanalla ja niistä saatavia tuloja. Metsä sijoituksena

14 Tarkkaile arvokasvuprosenttia
Uudista metsä, kun kuvion puuston ja maan arvokasvuprosentti alittaa oman korkovaatimuksesi tai kun vaihtoehtoilla sijoituksilla, esim. korkotalletuksella saadaan parempi tuotto. Arvokasvu muodostuu tilavuuskasvusta ja puutavaralajisiirtymästä. Arvokasvuprosenttia voidaan verrata vaihtoehtoisten sijoitusten tuottoon tai omaan korkovaatimukseen. Malleihin perustuva laskelma on arvio, mutta se antaa silti suuntaviivat taloudelliselle päätöksenteolle. Arvokasvuprosentti löytyy metsäsuunnitelmasta. Metsä sijoituksena

15 Vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto
A B Vaihtoehdot: Suositusten mukaan tehdyn päätehakkuun tulot € sijoitetaan 20 vuodeksi 3 % vuosikorolla Kasvatusta pidennetään 20 vuodella suosituksesta € Kiertoajan pidentämisestä aiheutuu tulonmenetyksiä, jos vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto on korkeampi kuin metsän arvokasvu. Aikaisempi päätehakkuu nopeuttaa myös uudesta puusukupolvesta saatavia tuloja. Päätehakkuutulot: sijoitettuna 20 vuodeksi 3 % vuosikorolla tuottaa €, 20 vuoden jatkokasvatus ja päätehakkuu € Vaihtoehtoisista sijoituksista joudutaan maksamaan vuotuisesti pääomatulovero, jolloin kolmen prosentin korosta jää reaalituotoksi 2,1% (3% * (1-0,3). Myöhemmäksi siirretyn päätehakkuun riskinä ovat lisääntyvät myrskytuhot ja lahoontuminen. Metsä sijoituksena

16 Tulos- ja taselaskelmat
Tuloslaskelma = tilikauden tuottojen ja kulujen laskenta, kuvaa liikevaihtoa eli toiminnan laajuutta sekä tulosta. Osa tilinpäätökseen liitettäviä tietoja. Tase = Yrityksen omaisuuden ja velkojen mittari. Jakautuu vastaaviin (omaisuus, kassavarat, muut saamiset yms.) ja vastattaviin (oma pääoma ja velat), jotka ovat yhtä suuria. Taseesta nähdään yrityksen/metsätilan taloudellinen asema. Vahvassa taseessa vieraan pääoman osuus on pieni ja yrityksellä/metsätilalla on väliaikaisten tappioiden varalle puskureita (esim. kassavaroja tai muuta realisoitavaa omaisuutta), joilla rahoittaa toimintaa. Metsätilojen tase on yleensä vahva, koska puuston arvo muodostaa merkittävän vaihto-omaisuuden, joka voidaan tarvittaessa muuttaa rahaksi. Tasetta heikentävät mahdollinen lainapääoma, joka rasittaa taloutta etenkin silloin, jos metsätalouden tuotto ei yllä korkokustannusten tasolle.

17 Metsätalouslaskurin tuloslaskelma
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pystymyynnin tuotot 9 853 72 540 31 962 Hankintamyynnin tuotot 10 510 PUUNMYYNNIN LIIKEVAIHTO 20 363 Metsätalouden muut tuotot 1 110 METSÄTALOUSYRITYKSEN LIIKEVAIHTO 73 649 Puutavaran valmistus- ja kuljetuskulut -2 876 Metsänhoitokulut -770 -1 015 -1 585 -1 115 Hallinnon kulut -200 KÄYTTÖKATE 16 517 -1 215 71 864 -1 315 31 762 Suunnitelman mukaiset poistot -1 000 -900 LIIKETULOS -1 200 15 617 52 385 14 030 85 806 Tuotot osakkeista ja osuuksista 625 Muut korko- ja rahoitustuotot 98 459 1 095 869 Vieraan pääoman kulut -4 500 -4 134 -3 751 -3 351 -2 933 -2 497 NETTOTULOS -1 102 16 076 10 678 83 968 Satunnaiset tuotot KOKONAISTULOS Puuston arvonmuutos 17 320 28 206 64 060 32 823 2 254 29 255 KORJATTU KOKONAISTULOS 16 217 44 282 94 146 37 983 11 096 12 932 15 795 15 250 Oman työn arvo 3 646 1 015 1 585 1 115 KIRJANPIDON TULOS 19 722 53 970 Laskuri on saatavissa osoitteesta ILMOITETAAN LASKURIN VALMISTUTTUA

18 Metsätalouslaskurin taselaskelma
Vastaava 2011 2012 2013 2014 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT 21 098 20 706 24 124 22 903 21 960 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet 9 100 Biologiset hyödykkeet 9 388 Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto 3 750 2 813 2 109 Metsänparannukset 2 610 2 219 1 886 1 603 1 362 Pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pystypuusto Lyhytaikaiset saamiset 1 247 1 284 1 323 1 403 Siirtosaamiset Rahat ja rahoitusarvopaperit 4 791 20 909 19 441 17 944 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastattava OMA PÄÄOMA Taseen oma pääoma Oma pääoma tilikauden alussa Oman pääoman arvonmuutokset 10 445 2 710 5 805 6 131 Pääoman sijoitus Tilikauden tulos -1 126 2 268 20 819 -1 366 -2 335 Oman työn arvo 1 257 Yksityisotto VIERAS PÄÄOMA 21 039 22 151 13 083 11 800 10 479 Pitkäaikainen vieras pääoma 14 291 13 044 11 760 10 438 9 076 Korolliset lainat Lyhytaikainen vieras pääoma 6 748 9 107 Pystymyynnin ennakkomaksut 1 057 7 823 Hankintamyynnin ennakkomaksut Muut lyhytaikaiset velat 5 691 VASTATTAVAT YHTEENSÄ Missä raha on kiinni? Miten metsätila on rahoitettu? Omalla rahalla vai lainalla? Laskuri on saatavissa osoitteesta  Julkaisut  Metsätalouslaskuri Metsänomistajan tase on yleensä vahva, ellei metsää ole ostettu velaksi. Metsänomistaja voi siis yleensä tarvittaessa rahoittaa ylimääräisiä kulueriä puunmyynneillä. Lähde: Metsätalouslaskuri / PTT

19 Metsä osana sijoitussalkkua
Jos metsänomistaja pyrkii kasvattamaan varallisuuttaan, koko pääoman tulisi olla mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Pääomaa tulee liikutella metsän ja muiden sijoituskohteiden välillä tilanteen mukaan. Pääomaa voi liikutella myös metsätaloudessa: vapauta pääomaa hakkuilla ja investoi lannoituksiin tai kunnostusojituksiin. Taimikonhoidot, lannoitukset ym. investoinnit Talletukset Joukkovelkakirjat Osakkeet Sijoitusasunnot Metsätila Arkielämän esimerkki pääoman tehokkaasta käytöstä: Tilille kertyneillä ylimääräisillä varoilla kannattaa tehdä esim. määräaikainen talletus, jolle saa käyttö- tai säästötiliä korkeamman tuoton. Vastaavasti päätehakkuukypsän metsän kasvun hidastuessa uudistamisesta ja uuden puuston kasvatuksesta voidaan saada pääomalle parempi tuotto. Tällä hetkellä korkotaso on markkinoilla varsin alhainen ja talletuksille on vaikea saada inflaation ylittävää korkotuottoa. Investoinnit metsätalouteen voivat siis olla varteenotettava vaihtoehto pääoman tuoton parantamiseksi. Ongelmana on tietysti se, että muiden pääomamarkkinoiden tuottoa on vaikea arvioida. Siksi voi olla järkevää käyttää erilaisia kasvatusstrategioita ja ajoittaa toimenpiteet näkemyksen mukaan. Tulee olla tietoinen kuviokohtaisesta arvokasvusta uudistuspäätöksen lähestyessä (uudistuskypsyyden täytyttyä arvokasvu laskee) Kannattaa seurata korkotalletusten ja velkakirjojen tuottoa Arvioita kantohintojen kehityksestä – ollaanko suhdannekuopassa vai korkeasuhdanteessa? Päätehakkuut, harvennukset Metsä sijoituksena

20 Laskentakoron merkitys metsätaloudessa
Korkoprosentin vaikutus optimikiertoaikaan männikössä Korkoon vaikuttaa: Oma aikapreferenssi Mitä suurempi laskentakorko, sitä enemmän arvostetaan aikaisemmin saatuja tuloja. Vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto Miksi pitää rahat vanhassa metsässä, jos uudistamalla tai talletuksella saa paremman tuoton? Tuottovaatimus suhteessa sijoituksen epävarmuuteen. Kiertoaika, vuotta Tuottovaatimusta asetettaessa vertailukohtia voidaan hakea esim. valtion velkakirjojen tuotosta: Suomen valtion 3-5 vuoden tuotto-obligaatioiden korot ovat välillä: 2,1 – 2,7 % Valtion tekemissä investoinneissa käytetään yleensä vähintään 2 %:n tuottovaatimusta. Kasvatusaika yleensä noin vuotta, metsänomistajan hallinta-aika siitä kolmannes. Strategiaa päätettäessä pitäisi tehdä päätöksiä jo seuraavien sukupolvien puolesta. (kuvassa pituusboniteetti h21) Korkoprosentti Lähde: Kuuluvainen & Valsta 2009 Metsä sijoituksena

21 Seuraa kannattavuutta monipuolisesti
Puunmyyntitulot ja puutase Maksuvalmius Metsänhoidon kustannukset Vieraan pääoman korkomenot Oma työ Työpanokselle laskettava hinta Investoinnit Kalusto, rakennukset, tiet ym. Osa omaa pääomaa, jotka vähennettävä asteittain poistoina Vaihtoehtoiset sijoitukset Paras tuotto metsästä vai osake- tai korkomarkkinoilta? Puutase tarkoittaa laskelmaa, jossa tarkastellaan metsätalouden tulosta ja sen taloudellista kestävyyttä. Laskentatavasta riippuen se ottaa huomioon myös tuloutumattoman metsäomaisuuden arvonmuutoksen. Inventaariomenetelmällä puutase: + puuston arvonmuutos + hakkuutulot - metsänhoitokustannukset Eri ajankohtiin sijoittuvien tulojen ja kustannusten vertailuun on käytettävä diskonttausta (tulevien tulojen arvottamista nykyhetkeen).  Nettotulojen nykyarvo Vain osa metsän tuotosta realisoituu, seurattava myös puutasetta Metsätaloudessa puun myyntituloista saatavien tulojen nykyarvon tulisi olla suurempi kuin metsänhoito- ja uudistamiskustannusten nykyarvon. Periaate sama myös muussa sijoitustoiminnassa. Puutase voidaan laskea eri menetelmin, jotka antavat erilaisia lopputuloksia. Inventaariomenetelmää käytetään yleisesti, puuston arvon muutos lasketaan siis kulloisenkin hetken kantohintatasolla. Metsä sijoituksena

22 Esimerkki puutaselaskelmasta
Lähtötiedot 2005 2010 Muutos Puuston määrä, m3 4 000 4 200 200 Yksikköarvo, €/m3 30 32 2 Puuston arvo, € 14 400 Hakkuutulot kaudella 400 m3 x 40 € = € Metsänhoitokulut 5 000 € Puutase inventaariomenetelmällä: Puuston arvon muutos Hakkuutulot Metsänhoitokulut Tulos € € € = € Esimerkissä puuston kasvu 5-vuotiskaudella on siis yhteensä 600 m³, josta kolmasosa eli 200 m³ jätetään hakkaamatta.

23 Metsätalouden kannattavuus tilastoissa
Puuntuotannon reaaliseen* sijoitustuottoon sisältyy (%-osuus): Puunmyyntitulot (45 %) Kantohinnan muutos (40 %) Puuntuotannon kustannukset (9 %) Puuston nettokasvun arvo (4 %) Valtion tuki (2 %) Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto kolmen vuoden keskiarvoina vuosina ja trendi Kuvassa sijoitustuotto esitetty kolmen vuoden keskiarvoina. Vuosittain tarkasteltu sijoitustuotto vaihtelee voimakkaasti kantohintakehityksen mukaan, joka vaikuttaa puunmyynteihin ja pystypuuston arvoon. Lähde: Metla * Inflaation vaikutus on poistettu deflatoimalla tuotot ja kustannukset elinkustannusindeksillä Metsä sijoituksena

24 Todellisuudessa metsän tuotto melko tasainen, koska realisoidaan pienissä erissä.
Vaikka puunmyynnin ajoittamisella on merkitystä taloudelliseen tulokseen, yleensä vain pieni osa puustopääomasta (tuotosta) voidaan realisoida korkeiden puunhintojen aikana. Käytännön sijoitustuotto noudattaa siis ennemmin keskimääräistä tuottoa koko sijoitusjaksolta. Metsä sijoituksena

25 Puukauppa Puusta saatavaan hintaan vaikuttavat: Runkohinnoittelu
Puutavaralajit (tukki/kuitu/energiapuu puulajeittain) Hakkuutapa (harvennus/päätehakkuu) Korjuukelpoisuus (talvi-, kesä-, kelirikkoleimikko) Kulkuyhteydet (metsäkuljetus- ja kaukokuljetusmatkan pituus) Runkohinnoittelu Yksi hinta kuutiometriä kohti  katkonta ei vaikuta puusta maksettavaan hintaan Metsänomistaja voi vaikuttaa metsänhoidolla puutavaralajeihin ja parantaa kulkuyhteyksiä investoimalla metsäteihin. Kuva: Olli Mäki Metsä sijoituksena

26 Puukauppa Leimikot kokonaisuuksina Kilpailutus
Suuret leimikot pieniä kiinnostavampia, Alhaisemmat korjuukustannukset voivat myös parantaa kantohintaa Kilpailutus Puukaupasta kannattaa pyytää tarjoukset eri ostajilta, Ostajat hyödyntävät eri lailla eri puutavaralajeja  vaikuttaa katkontaan ja siten hintaan Kilpailutuksen vaihtoehtona myös pitkäaikaissopimukset, joihin liitetty palveluja Hyvän uudistushakkuuleimikon yhteyteen kannattaa liittää myös ensiharvennuksia ja vähemmän kiinnostavia kohteita. Esimerkiksi pikkutukille ei löydy ostajia kaikilta alueilta. Metsä sijoituksena

27 Riskien hallinta 1 LUONNONTUHORISKIT Myrsky- , lumi- ym. tuhot
Valtio korvaa metsänviljelymateriaalin Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaisesti. Työkustannuksista korvataan osa, mutta tulonmenetyksiä ei korvata. Hirvituhot Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja korvataan valtion varoista, jos tuhojen arvo ylittää kalenterivuonna 170 euroa. Juurikääpä Aiheuttaa merkittäviä tuhoja Etelä-Suomen kuusikoissa, yleistynyt myös Etelä-Suomen männiköissä Kuusentyvilaho pilaa arvokkaan tyvitukin, männyntyvitervastauti tappaa puun lahottamalla juuriston. Puulajin vaihto metsää uudistettaessa (esim. rauduskoivu) Kantokäsittely kesäkauden hakkuissa, talvihakkuut. Luonnontuhot Korvausta ei makseta metsäkauriiden aiheuttamista vahingoista. Juurikäävän saastuttamia puita ei saa jättää esim. säästöpuiksi. Hirvituhot korvataan, mikäli niiden arvo ylittää kalenterivuonna 170 euroa. Metsä sijoituksena

28 Riskien hallinta 2 MARKKINA- JA POLITIIKKARISKIT
Puumarkkinoiden vaikea ennustettavuus pitkällä aikavälillä millaista puuta tarvitaan 20 tai 60 vuoden kuluttua? Miten metsien käyttöä säädellään tulevaisuudessa? Pääkeinot riskienhallintaan Suunnitelmallinen metsätalous Työt toteutetaan ajallaan ja käytetään suositeltuja menetelmiä Vähentää tuhoriskiä koko kasvatusketjussa Eri kasvatusstrategioiden käyttö Hajauttaa riskiä, joka aiheutuu puumarkkinoiden ennakoimattomuudesta. Esimerkiksi laatupuun tuotanto, lyhyet kiertoajat, energiapuun tuotanto, visakoivu – jossain tapauksissa strategiaa voidaan muuttaa kesken kasvatuskauden Uudistamistilanteessa tehdyt päätökset vaikuttavat olennaisesti siihen, mitä puutavaralajeja hakataan vuoden kuluttua. Tuhoriski vähenee koko kasvatusketjussa: Hoidetut taimikot pärjäävät paremmin sienitauteja ja tuhohyönteisiä vastaan. Hirvituhoja voidaan ehkäistä taimikonhoidolla. Harvennuksilla parannetaan puiden elinvoimaisuutta Metsä sijoituksena

29 Erilaisia kasvatus- ja hakkuustrategioita
Nopea kiertoaika: vähän harvennuksia, korkea puustopääoma. Hyödyt: maaperän tuottokyvyn maksimointi, korkea suhteellinen tuotto. Riskit ja haitat: myrsky ja lumituhot, toimenpiteiden ajoittaminen tarkasti Suosituksen mukainen keskiverto: 2 – 3 harvennusta harvennusmallien alalaidoilla. Hyödyt: nopeahko pääoman kierto, nopea järeytyminen, turvallinen tuotto, aikaa hakkuiden ajoittamiseen. Turvallinen luonnontuho-oloissa. Riskit ja haitat: ’keskimääräinen’, ei maksimituottoa. Laatukasvatus (pidennetty kiertoaika): tiheä alkukasvatus, useita harvennuksia, jatkettu kiertoaika. Hyödyt: hyvälaatuista erikoispuuta (korkeampi kantohinta), perustuu laatupuun kysynnän kasvuun ja hinnoitteluun, jolloin turvallinen valinta. Jatkettu kiertoaika palvelee luonnonhoitoa ja virkistyskäyttöä. Haitat: laatuhinnoittelun toteutumisen epävarmuus. Muita: Hieskoivikon lyhytkiertokasvatus (ei harvennuksia vain taimikon varhaishoito). Hyödyt: maksimoi massan tuoton, kannattava vaihtoehto, jos energiapuusta maksetaan vähintään 5 e/m3 (MOTTI-laskelman mukaan) matalat investointikustannukset. Riskit: energiapuun hinnan vaihtelu. Muut puulajit kuten visakoivu, lehtikuusi, haapa Metsä sijoituksena

30 Riskienhallinta: metsävakuutukset
Metsät alivakuutettuja muuhun omaisuuteen verrattuna. Valtion korvausten kattavuus on niukka. Kaikkia riskejä ei voida ennaltaehkäistä, vakuutukset antavat tarvittaessa lisäturvaa. Vakuutuksia on monenlaisia palovakuutuksesta tonttimetsävakuutukseen (suppea/laaja turva)  vakuutuskorvauksesta vähennetään mahdollinen valtion maksama osuus esim. taimikkotuhoissa. Ajantasaisesti vakuutetun metsäomaisuuden määrä on suhteessa alhaisempi muuhun omaisuuteen verrattuna. Autot, koti ja muu käyttöomaisuus on yleensä paremmin vakuutettu. Ainaismetsävakuutusten ongelmana on vakiokorvaustaso, jolla metsä on aikanaan vakuutettu. Jo 15 vuodessa metsäpääoma on voinut kasvaa 75 prosenttia aiempaa vakuutusarvoa suuremmaksi, jolloin metsätuhon sattuessa korvaus jää alimitoitetuksi vahinkoon nähden. Kuva: Olli Mäki Metsä sijoituksena

31 Metsätalouden kustannukset
Yleis- ja hallintokulut - Pieniä puroja, mutta suuri virta! Metsänhoitomaksu, vakuutukset Kirjanpito ym. yleiset hallintokulut Tilakäynnit, opintomatkat Lehtitilaukset ja kirjallisuus Työvarusteet, huolto Kaikki metsätalouteen liittyvät menot on syytä sisällyttää kirjanpitoon, jolloin ne voidaan vähentää metsäverotuksessa. Hankintatyö vähennyskelpoista. Hankintatyö (metsänomistajan tai tämän puolison tai lapsien) on verovapaata 125 kuutiometriin asti, ylimenevä osuus katsotaan veronalaiseksi ansiotuloksi. Metsätalouden menot ovat vähennyskelpoisia myös muista pääomatuloista tai ansiotuloista, mikäli metsätaloudesta ei ole kertynyt verovuonna tuloja. Metsä sijoituksena

32 Omatoiminen työ vai ostopalvelu?
Omatoiminen työ metsässä on järkevää, jos on aikaa ja kiinnostusta. Työ metsässä tarjoaa myös virkistystä. Yksinkertaiset, mutta tarpeelliset työt kuten heinäntorjunta, jäävät usein teettämättä. Ne on kuitenkin helppo tehdä itse. Omatoiminen työ edellyttää myös työvälineitä. Hanki kalliita työvälineitä harkiten Vähän osaamista vaativat työt – paljon osaamista vaativat työt. Paras tuotto omalle työlle Alkuvaiheen töissä (eivät yleensä vaadi suurta osaamista), koska investoinnin kuoletusaika on pitkä ja vaikutus metsän rakenteeseen / tuottoon merkittävä. Tällaisia ovat varhaishoito, taimikonhoito ja viljelytyöt . Jos käyttö on vähäistä, naapurin kanssa yhteinen tai lainattu kone on edullisempi ratkaisu. Kuva: Arto Mutikainen Metsä sijoituksena

33 Valtion tuet Tuet suunnattu lähinnä metsänhoitoon ja pitkäkestoisempiin investointeihin. Parantavat yksittäisen investoinnin kannattavuutta. Kattaa vain osan todellisista kustannuksista! Tuet kannattaa hyödyntää, mutta metsänhoidolla ei pidä kikkailla (kannattavuus voi huonontua jos tavoitellaan vain mahdollisimman suurta tuen määrää) Tukikohteita: Metsätuhoalueiden uudistaminen Taimikonhoito Suometsien hoito Metsätieinvestoinnit Ympäristötuki Metsätieinvestoinneissa tuet voivat tehdä hankkeesta kannattavan. Toki metsätieinvestoinnissa täytyy ottaa huomioon myös muut hyödyt esimerkiksi virkistyskäytössä. Tuen taso vaihtelee alueittain ja työlajeittain. Tukilainsäädännön muutoksia kannattaa seurata esim. Metsä vastaa –verkkosivuilta ( Metsä sijoituksena

34 Metsätalouden verotus
Metsätalouden tulot ovat verotuksessa pääomatuloa eli verrattavissa muihin sijoituksiin. Metsätalouteen kohdistuvat kustannukset ovat verovähennyskelpoisia. Pitkäaikaisinvestoinnit (esim. koneet ja laitteet, metsätiet ja ojat) vähennetään poistoina. Metsätalouden menot, esimerkiksi raivaussahan hankintahinta (600 € sis. alv 24%, ilman alv-osuutta 483,87 €) voidaan vähentää verotettavista tuloista. Verohyödyn suuruudeksi muodostuu: 30 % * 483,87 € = 145,16 € Metsänomistaja, joka ei ole alv-velvollinen, voi vähentää verotuksessaan hankinnat arvonlisäveroineen. Arvonlisäverosta vähennyksen suuruudeksi jää silloin kuitenkin vain pääomatuloveroprosentin mukainen osuus. Alv:n saa kokonaan vähennetyksi, kun metsänomistaja on alv-velvollinen. Metsä sijoituksena

35 Metsätalouden verotus (2)
Oma hankintatyö on verotonta ansiotuloa, kun hankintapuuta korjataan enintään 125 m³ vuodessa. Metsävähennys Enintään 60% tilan hankintamenosta Vähintään € vähennys vuodessa eli puuta myytävä € arvosta. Tuho- ja menovarauksilla voidaan siirtää osa pääomatulosta verotettavaksi tulevina vuosina Menovarauksen tulouttaminen esim. metsänistutuksen tai taimikonhoidon teettämisvuonna Vastikkeellisesti hankittujen metsätilojen puunmyyntitulojen verotuksessa voidaan käyttää metsävähennystä. Ostettu työ, tarvikkeet (esim. siemenet, taimet, lannoitteet), laitteet (esim. istutusputki, raivaussaha), omaisuuden hallinta (esim. vakuutukset). Verosuunnittelun tavoitteena on huolehtia, että kaikki vähennyskelpoiset kustannukset otetaan huomioon verotuksessa. Metsä sijoituksena

36 Arvonlisäveron merkitys metsänomistajalle
Arvonlisäverotus Metsänomistajan kannattaa olla arvonlisäverovelvollinen, jolloin arvonlisävero ei muodosta lainkaan kustannusta. Arvonlisäveron merkitys metsänomistajalle Raivaussahan hankintakustannus: 600 €, sis. alv 24 % eli arvonlisäverovelvollinen voi saada 116,13 € verottajalta palautuksena arvonlisäveroilmoituksen perusteella. Arvonlisäverovelvollisuus on pakollista, jos vuotuiset metsätalouden tulot ylittävät euroa. Metsä sijoituksena

37 Investoinnit metsänhoitoon
Metsänhoitotoimenpiteet ovat investointeja, jotka lisäävät puuntuotosta ja parantavat sen laatua ja siten metsätalouden kannattavuutta Turvaamisinvestoinnit (mitä nuorempi metsä, sitä enemmän sen huolenpitoon on panostettava) Metsänuudistamistyöt (maanmuokkaus, viljely) Taimikon varhaishoito Taimikonhoito, ensiharvennus Tuottoinvestoinnit Lannoitus Kunnostusojitus Pystykarsinta Muut Luonnonhoito, vesiensuojelu Tienrakennus/-perusparannus (varastot) Turvaamisinvestoinnit Nämä ovat puuston alkukehityksen turvaamiseksi tehtäviä investointeja, joilla on tavoitteena saada aikaan täystuottoinen metsä (jokainen uudistamisen tuloksena syntynyt puu kasvaa ainespuuksi) Näillä alkuvaiheen investoinneilla on usein toisiinsa kytköksissä oleva vaikutus: tehokkaalla maanmuokkauksella voidaan vähentää heinittymistä. Periaatteessa on mahdollista jopa hakea optimiratkaisu ”ketjulle”. Turvaamisinvestoinneille ei ole taloudellisessa mielessä oikein vaihtoehtoja. Tai vaihtoehtona on kasvattaa metsää vajaapuustoisena, jolloin osa maaperän tuottokyvystä jää käyttämättä hyväksi. Tällainenkin vaihtoehto voi olla kannattava, sitä on kyllä vaikea laskea. Metsästä saatavat absoluuttisen tulot ovat joka tapauksessa pienemmät kuin mihin maan tuottokyky antaisi myöten. Turvaamisinvestointeihin sisältyy myös tuottoon vaikuttavia tekijöitä. Tuottoinvestoinnit - Eivät vaikuta puiden hengissä säilymiseen vaan lisäävät arvokkaan puuston puuntuotosta. Investoinnit metsänhoitoon

38 Investoinnit metsänhoitoon
Metsänuudistaminen Uudistamisinvestoinneilla turvataan arvokkaan puuston syntyminen alueelle kannattavasti Oikea puulaji = kasvupaikalla parhaiten menestyvä Täystiheä taimikko = varhaiset hakkuutulot merkittävä osa koko kiertoajan tuloissa Kannattavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat Uudistamistulos = kasvupaikalle sopiva riittävän tiheä puusto Uudistamiseen kuluva aika Uudistamistoimenpiteiden kustannustehokkuus Uudistamistoimenpiteillä on usein vaikutusta toisiinsa (seuraavaan vaiheeseen) Kustannusvaikutus syntyy koko ketjun kustannuksista Uudistaminen on lakisääteinen toimenpide: uuden metsän on synty varmistettava. Säädöksissä on määritelty uuden puuston vähimmäisvaatimukset eri kasvupaikoilla. Investoinnit metsänhoitoon

39 Investoinnit metsänhoitoon
Metsänuudistaminen Puuntuotoskyvyltään hyville kasvupaikoille kannattaa investoida enemmän kuin huonommille tulot nopeammin, enemmän myytävää Sitoutuneen pääoman tuotto hyvä Rehevillä kasvupaikoilla uudistaminen työläämpää kuivat ja kuivahkot kankaat uudistuvat yleensä hyvin edullisilla menetelmillä, luontaisesti tai kylväen lehtomaiset ja tuoreet kankaat vaativat enemmän panostusta, tavallisesti istutusta Hyödynnä hyvät, kasvupaikalle sopivat alikasvosryhmät myös kylvöä tai istutusta käytettäessä. Metsänuudistaminen muodostaa ketjun, joka alkaa uudistushakkuusta ja päättyy taimikon vakiintumiseen. Investoi eniten sinne, missä potentiaali on suurin. Investoinnit metsänhoitoon

40 Investoinnit metsänhoitoon
Metsänuudistaminen Kuvat : Erkki Oksanen ja Hannu Jauhiainen Maanmuokkaus Vähentää kilpailevan kasvillisuuden ja tukkimiehentäin tuhoja Nopeuttaa alkukehitystä Heinäntorjunnan tarve pienenee Varhaistaa hakkuutuloja Puuntuotannolle arvokkaampi taimikko Taimikon varhaishoito Parempi eloonjäänti Tuhoriskin väheneminen Taimikonhoito Puuston parempi laatu Kasvun keskittäminen arvopuihin Useimmiten nopea uudistaminen hakkuun jälkeen antaa varmimman lopputuloksen. Ajoitus on kuitenkin mietittävä tapauskohtaisesti. Rehevien maiden uudistamisessa kannattaa toimia nopeasti Jokainen menetetty vuosi maksaa Jokainen hidasteltu vuosi tuo lisää uhkia taimikon kehitykselle: Rehevät kuusialueet heinittyvät ja vesakoituvat nopeasti. Viljelyssä on syytä varautua myyrätuhojen riskiin. Metsäntutkimuslaitoksen ennusteista on apua. Luontainen uudistaminen kannattaa ajoittaa mahdollisimman hyvään siemenvuoteen. Myös tässä apuna ovat Metsäntutkimuslaitoksen ennusteet. Investoinnit metsänhoitoon

41 Metsänuudistaminen Uudistamismenetelmien kustannusrakenne – suhteelliset kustannukset¹ Metsätyyppi Kuivahko kangas Lehtomainen kangas Muokkausmenetelmä Äestys Mätästys Puulaji Mänty Kuusi Uudistamismenetelmä Luont. Kylvö Istutus* Istutus Raivaus 16 Muokkaus 17 31 Työ- ja materiaalikustannukset 19 68 69 Kustannukset ilman viivettä 32 51 100 101 116 Uudistamisviive 53 30 Kustannukset + viive 85 82 Jälkihoitolisä (jhl) 23 18 Kustannukset + jhl + viive 108 124 * Suositeltava hienojakoisilla mailla Metsänuudistamisessa aika ja varhaishoitotyöt ovat merkittävä kustannustekijä. Uudistumisnopeuteen voidaan vaikuttaa Nopea viljely hakkuun jälkeen Hyvä muokkaus Reilunkokoiset paakkutaimet, jalostetun materiaalin käyttö Ja taimikon varhaishoito Aika voi näiden ansiosta lyhentyä monia vuosia. Taulukon kustannukset tarkoittavat välittömiä kustannuksia - tämän lisäksi on arvioitava eri menetelmien sisältämät riskit (esim. muokkaamattomuus saattaa johtaa siihen, ettei kunnollista taimikkoa synny lainkaan tai se tuhoutuu) Luontainen uudistaminen lisää korjuukustannuksia. Kaikkein kalleinta uudistamista on uudistaminen useampaan kertaan. Taulukossa valtakunnalliset keskimääräiset yksikkökustannukset vuonna 2010, lähde: Metla 2012 ¹ Männyn kylvön kokonaiskustannukset = 100 Työn laatuun kiinnitettävä aina huomiota. Jos toimenpide epäonnistuu, kustannukset ovat moninkertaiset. Alkukustannuksiltaan halvimmilla menetelmillä suurin riski epäonnistua Investoinnit metsänhoitoon

42 Metsänuudistaminen Uudistamismenetelmien kustannusrakenne
Metsätyyppi Kuivahko kangas Lehtomainen kangas Muokkausmenetelmä Äestys Mätästys Puulaji Mänty Kuusi Uudistamismenetelmä Luont. Kylvö Istutus Raivaus Muokkaus Työ- ja materiaalikustannukset Kustannukset ilman viivettä KOULUTTAJA: Voit lisätä oman alueesi ajantasaiset kustannustiedot oheiseen taulukkopohjaan. Investoinnit metsänhoitoon

43 Etelä-Suomi, kuivahko kangas - muokkaus metsä-äkeellä
Metsänuudistaminen Taimien eloon jääminen Etelä-Suomi, kuivahko kangas - muokkaus metsä-äkeellä Muokkaamattomilla uudistusaloilla tukkimiehentäi voi vahingoittaa lähes kaikkia taimia. Maanmuokkaus lisää maan lämpimyyttä, ilmavuutta ja vähentää aluskasvillisuuden kilpailua. Heinäntorjunta vähentää kilpailua erityisesti ravinteista. Heinäntorjunta vähentää myyrätuhoja. Lähde: Metla Maanmuokkauksen vaikutus männikön alkukehitykseen Investoinnit metsänhoitoon

44 Muokkausmenetelmän vaikutus kannattavuuteen
Kuusi, valtapituus Koivun kantovesojen pituuskehitys istutettuihin kuusiin verrattuna Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Kuusi, valtapituus Valitsemalla muokkaus-menetelmäksi - laikkumätästys: tarvitaan vain yksi perkaus äestys (’halvempi’): tarvitaan kaksi perkausta, jolloin kokonaiskustannukset ovatkin suuremmat . Kuusi Rauduskoivu Taimikon alkuvaiheen perkaus voidaan tehdä reikäperkauksena. Uutena vaihtoehtona on koneellinen kitkentä, joka sopii mätästetyille kohteille. Äestys ei ole suositeltavaa kuusen kasvupaikoilla, koska siitä seuraa taimia tukahduttavan pintakasvillisuuden voimakas kasvu. Sen seurauksena tarvitaan kallis, ylimääräinen taimikon perkaus. Lähde: Metla Hieskoivu Investoinnit metsänhoitoon

45 Investoinnit metsänhoitoon
Metsänuudistaminen Viljelyssä mahdollisuus hyödyntää jalostushyöty. Männyllä Kasvun lisäys merkitsee jopa 20 % suurempia tuloja (lyhyempi kiertoaika tai suurempi puumäärä kiertoajan pysyessä samana). Laatu parantunut jalostuksessa: oksat jalostetuissa alkuperissä muita ohuempia. Koivuilla jalostushyöty voi olla jopa suurempi kuin männyllä. Myös kuusella jalostushyöty näyttää merkittävältä. Metsänviljelymateriaalia on jalostettu Suomessa jo vuosikymmeniä. Pitkäjänteinen työ alkaa tuottaa tulosta, joka näkyy jo nyt viljellyissä kasvatusmetsissä. Kuva: Erkki Oksanen Investoinnit metsänhoitoon

46 Investoinnit metsänhoitoon
Metsänuudistaminen Kylvömännikkö kuivahko kangas Jalostushyöty: Kiertoaika lyhenee 86 vuodesta 73 vuoteen Jalostetun materiaalin etu: Kiertoaikaa voidaan lyhentää (kuvassa) – tai vaihtoehtoisesti voidaan kasvattaa suurempi määrä puuta samalla kiertoajalla. Lähde: Metla Investoinnit metsänhoitoon 46

47 Taimikon varhaishoito
Ehkäistään kilpailevan kasvillisuuden haittavaikutukset ”Heinikko” voi tukahduttaa taimet. Vesakko hidastaa kasvua tai jopa tappaa taimet, jolloin metsä muuttuu vähäarvoisemmaksi. Suurimmat tappiot syntyvät siitä, että arvokas havupuu taimikko muuttuu hieskoivikoksi . Kannattavampi ensiharvennus arvokkaita puita järeys ja kertymä kasvavat. Jokainen myöhästynyt vuosi lisää taimikon perkauksen kustannuksia 10 %. Kohteen mukaan: pintakasvillisuuden mekaanisen torjunnan rinnalla myös torjunta- ainekäsittely. Heinäntorjunta tarvittaessa. Varhaisperkaus noin 1 metrin keskipituudessa niillä kohdin kuin se on tarpeen. Kuusella perkaus ja harvennus 2-3 metrin keskipituudessa eli 3-4 metrin valtapituudessa ja männyllä 5-7 metrin valtapituudessa. [Jos energiapuulle maksetaan kantohintaa, voi perkauksen ja harvennuksen korvata hieman myöhemmällä energiapuuharvennuksella. Varhaisperkauksesta on joka tapauksessa huolehdittava.] Taimikonhoidon ABC, Pertti Harstela 2006 Varhaisperkauksessa poistetaan vain kasvatettavia puita haittaavat vesat. Se voidaan tehdä reikäperkauksena eli noin metrin säteellä kasvatettavista taimista. Havupuiden laatu kärsii, jos vesat piiskaavat puita. Männyn taimikot kasvatetaan alkuvaiheessa tiheinä, jotta oksien paksuus säilyy pienenä. Varjostavat tai piiskaavat lehtipuut on poistettava ajoissa. Jos taimikko on jo kärsinyt varjostuksesta, on tehtävä täysperkaus, mutta mäntyjen laatu muodostuu heikommaksi. Karuilla kasvupaikoilla (männiköt) selvitään useimmiten yhdellä hoitokerralla ennen ensiharvennusta. Koneellinen kitkentä sopii mätästettyjen kuusentaimikoiden hoitoon. Kitkennän jälkeen ei useimmiten tarvita varsinaista taimikonhoitoa ennen ensiharvennusta. Kuva: Martti Rantanen Investoinnit metsänhoitoon

48 Taimikon varhaishoito
Jos taimikonhoito laiminlyödään, hieskoivu voi alkukehitykseltään nopeana vallata kasvupaikan arvokkaammilta puulajeilta. Nykyarvo, €/ha Lehtomainen kangas, Väli-Suomi Esimerkki on laskettu Metsäntutkimuslaitoksen MOTTI-ohjelmalla. Taimikonhoito ja harvennukset on tehty metsänhoitosuositusten mukaisesti. Hieskoivu sopii pääpuulajiksi vain paikoille, joilla mänty, kuusi ja rauduskoivu eivät menesty. Näitä ovat mm. eräät turvemaiden kohteet sekä kosteuden vaivaamat savikot. Korkokanta Koko kiertoajalle laskettu kannattavuus: Kuusivaltainen metsä verrattuna hieskoivuvaltaiseen metsään. Investoinnit metsänhoitoon

49 Investoinnit metsänhoitoon
Taimikonhoito Lisää ensiharvennuksen hakkuutuloja, Kannattavampi ensiharvennus, järeys ja kertymä kasvavat. Puulajijakauma paranee. Lisää myös myöhempien harvennusten hakkuutuloja, Korjattava puu järeämpää. Laatu paranee (poistetaan huonolaatuiset puut). Tuhoriskit pienenevät (lumituhot ja erityisesti männyn hirvituhot). Päätehakkuutulot aikaistuvat ja kasvavat, koska puusto järeytyy nopeammin. €/ha Taimikonhoito on investointi tulevaisuuteen: Kustannukset saadaan katetuksi yleensä pääosin jo ensiharvennuksessa, mutta vaikutukset puuston laatuun vaikuttavat aina puuston kiertoajan loppuun asti. Kuusen viljelytaimikko, taimikonhoidon vaikutus ensiharvennuksen tuloihin Investoinnit metsänhoitoon

50 Suhteellinen hakkuukustannus, 11 cm = 100 Rinnankorkeusläpimitta, cm
Taimikonhoito Hakkuukustannusten riippuvuus ensiharvennuspoistuman keskijäreydestä Suhteellinen hakkuukustannus, 11 cm = 100 150 Rinnankorkeus-läpimitan vaikutus: d 1,3 = 9 cm, tilavuus 35 dm³ d 1,3 = 13 cm, tilavuus 85 dm³ 100 50 Korjuukoneella kuluu sama aika poimittaessa pieniä tai suuria ensiharvennuspuita, mutta tuotos on jälkimmäisillä suurempi. d 1.3 = 5 cm, tilavuus 8 dm³ d 1,3 = 9 cm, tilavuus 35 dm³ d 1,3 = 13 cm, tilavuus 85 dm³ Puuston järeys vaikuttaa ratkaisevasti ensiharvennuksen kannattavuuteen. Rinnankorkeusläpimitan lisääntyminen 9 sentistä 13 senttiin puolittaa hakkuukustannukset ja lisää kantorahatuloja. Riittävän voimakas taimikon harvennus parantaa ensiharvennuksen kannattavuutta. Esimerkissä koneellinen ensiharvennus mäntyvaltaisessa sekametsässä (mä 65 % , ku 20 %, ko 15 %), poistuma m³/ha. Lähde: Metsäteho 9 10 11 12 13 Rinnankorkeusläpimitta, cm Investoinnit metsänhoitoon

51 Investoinnit metsänhoitoon
Taimikonhoito Taimikonhoito parantaa oleellisesti energiapuu- ja/tai ensiharvennuksen korjuuolosuhteita. Leimikko käy paremmin kaupaksi. Parempi kantohinta. m³/ha Hoidettu Erilaisten kasvatusvaihtoehtojen vaikutus korjuuolosuhteisiin. Lähde: Jari Hynynen, Metla. Rungon keskikoko dm³, poistuma m³/ha : - Hoidettu taimikko, ainespuun kasvatus 66 dm³, 52 m³/ha Hoidettu taimikko, yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus 46 dm³, 69 m³/ha Hoitamaton taimikko 22 dm³, 42 m³/ha Poistettavan puuston keskijäreys dm³ dm³ dm³ Keskiläpimitta rinnankorkeudelta n cm cm cm Investoinnit metsänhoitoon

52 Hoitamattomuuden hinta
Entä jos hakkuutulot viivästyvät hoitamattomuuden takia 10 vuodella? Laskentakorko 2 % 4 % Toimenpide Ajallaan* Viiväs-tynyt* Uudistaminen -1 000 Taimikonhoito -300 -225 -201 -165 -138 1. harvennus +800 +441 +384 +246 +166 2. harvennus +2 850 +1 240 +1 057 +593 +402 Päätehakkuu +4 440 +3 750 +1 425 +960 Yhteensä 17 350 4 896 3 954 1 099 390 Viivästymisen hinta 942 € -19 % 709 € -65 % +Menot -Tulot Laskuesimerkki hakkuiden viivästymisen taloudellisesta vaikutuksesta 2 ja 4 prosentin korkokannoilla. Aika on rahaa! Hidas metsän uudistuminen ja hoitotöiden laiminlyönnit kasvattavat puuston kiertoaikaa jopa yli vuosikymmenellä. Korkovaatimuksen kasvaessa menetyksen suuruus kasvaa voimakkaasti. Esimerkissä ei ole otettu huomioon, että hoidon viivästyminen voi heikentää puuston laatua ja terveyttä. Laskelmassa myös kustannukset diskonttautuvat uudistamisajankohtaan. Hoito on myöhemmin tehtynä vähintään yhtä kallista, useimmiten kalliimpaa. Esimerkissä eteläsuomalainen kuusikko. *diskontattuna uudistamishetkeen Investoinnit metsänhoitoon

53 Investoinnit metsänhoitoon
Suometsien hoito Estetään kasvun taantuminen, harkitse kunnostusta, jos Vesitalous ei ole kunnossa (jo 125 m³/ha riittää haihdunnallaan ylläpitämään vesitaloutta) Puusto on harvennuskypsää Ravinnetalous ei ole kunnossa Kerralla kuntoon Kaikki toimenpiteen samalla kertaa Kunnostusojituskelpoisella kohteella nykyisen puusukupolven kasvattaminen korjuukypsäksi taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Metsänkasvatuskelpoisella kohteella myös uuden puusukupolven kasvatus kannattavaa ja tuottoa voidaan parantaa eri investoinneilla kuten kunnostusojituksella. Ojitusalueiden metsät tulee panna kerralla kuntoon (ojat, harvennus, ravinteet). Kunnostusojituksella alle 20 euron arvoinen kuitupuu kasvatetaan jopa yli 50 euron arvoiseksi tukkipuuksi. Oikein ajoitetulla kunnostusojituksella ja harvennuksella voidaan sopivassa kohteessa lisätä tuottoja 100–200 %. Kuva: Samuli Joensuu Investoinnit metsänhoitoon

54 Investoinnit metsänhoitoon
Suometsien hoito Kunnostusojitus ja harvennus lisää: Etelä-Suomessa Käyttöpuun tuotosta m³/ha/v ( % ) Taloustulosta €/ha, % Pohjois-Suomessa Käyttöpuun tuotosta m³/ha/v ( %) Taloustulosta €/ha ( %). Lähde: Hannu Hökkä, Metla Investoinnit metsänhoitoon

55 Lannoitus Terveyslannoitus ravinne-epätasapainosta kärsiville alueille. Metsien ”lihotus” uudistuskypsäksi kuitupuusta tukkipuuksi n. 10 vuotta ennen päätehakkuuta. nopea lisäkasvun hyödyntäminen parhaita kohteita VT- männiköt ja MT- kuusikot. Kuva: Sakari Pönniö Metsänhoidollisten asioiden tulee olla kunnossa - harvennushakkuut tehty Tutkittua tietoa vuosikymmenten ajalta: kivennäismaille typpeä, joskus lisäksi fosforia Suomensalpietari tai Urea Metsän NP Terveyslannoitukseen on saatavissa valtion rahoitustukea (kemera). Kalinpuutosoireet näkyvät parhaiten loppukesällä edellisvuoden neulasten kellertymisenä Kuva: Matti Ruotsalainen Investoinnit metsänhoitoon

56 Investoinnit metsänhoitoon
Kasvatuslannoitus Suomensalpietari- ja urealannoituksella saatava tuotto-% puolukkatyypin (VT) männikön eri ikävaiheissa Kasvatuslannoituksen kustannus €/hehtaari Vaikutusaika kivennäismailla n. 8 vuotta Kasvunlisäys kertalannoituksella männyllä 1,4–2,4 m3/ha/vuosi kuusella 1,3–2,6 m3/ha/vuosi turv la 0,8–2,5 m3/ha/vuosi. Erittäin kannattava: investoinnin sisäinen korko jopa 15–20 % (reaalinen vuosikorko). % 25 20 Urea 15 Suomen salpietari 10 5 Lannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista metsäinvestoinneista. Keski-ikäisissä männiköissä lannoitus ei heikennä puuston laatua, vaan pikemminkin parantaa sitä hidastamalla vuosirenkaiden iänmukaista kapenemista (tasalaatuista puuta). Lähde: Metla Kangasmaiden lannoituskohteiden kannattavuusjärjestys (typpilannoitus): 1. puolukkatyypin männiköt 2. mustikkatyypin männiköt 3. mustikkatyypin kuusikot 4. käenkaali-mustikkatyypin kuusikot 35 45 55 65 75 85 Puuston ikä, vuotta Investoinnit metsänhoitoon

57 Turvemaiden lannoitus
Terveyslannoitus ravinne-epätasapainosta kärsiville alueille: kalin puutos fosforin niukkuus suhteessa typpeen. Lannoituksen vaikutusaika turv la 15–25 v, tuhka- lannoituksella jopa 30 v. Esimerkkinä puolukkaturvekangas II, Pohjois-Pohjanmaa Metsänhoidollisten asioiden tulee olla kunnossa Turv la (samassa hankkeessa) järjestys: harvennus, lannoitus ja ojien perkaus. Turv le ei suositella typpilannoitusta, ensimmäisen lannoituskerran vaihtoehdot ovat RautaPK ja puutuhka. (P=fosfori, K=kali) Suometsän kertalannoitus lisää pysyvästi metsikön tilavuuskasvua ja vaikutus kestää lähes heikkenemättä kiertoajan loppuun. Puiden ravinnetilan ja kasvun säilyminen maksimissa edellyttää kuitenkin jatkolannoitusta n. 15–25 vuoden kuluttua ensimmäisestä lannoituksesta. Yleensä K-lannoitus riittää silloin ja antaa merkittävän lisäkasvun verrattuna siihen, ettei metsikköä jatkolannoiteta Turvemaiden lannoituskohteiden kannattavuusjärjestys: 1. runsastyppiset rämemänniköt 2. runsastyppiset rämemänniköt, jatkolannoitus (K) 3. korpikuusikot 4. niukkaravinteiset rämemänniköt Terveyslannoitukseen on saatavissa valtion rahoitustukea (kemera). Lähde: Mikko Moilanen, Metla Investoinnit metsänhoitoon

58 Pystykarsinta laatupuun kasvatuksessa
Ainoa toimenpide, jolla puuston laatua voi parantaa vielä ensiharvennusvaiheessa. Tavoitteena saada päätehakkuussa oksattomia tyvitukkeja. Männiköiden laatukasvatus. Koivua, erityisesti visakoivua, voidaan myös karsia. Laatu paranee, kun työ tehdään oikein ja karsittavat puut muilta osin riittävän laadukkaita. Taitamattomalla työllä puun laatu voidaan pilata. Jos karsitun tukin hinta 1,5-kertainen verrattuna karsimattomaan, saadaan noin 5 %:n reaalikorko investoinnille. Tulevaa hintatasoa ei tiedetä, mutta hyvälaatuiselle puulle odotettavissa kysyntää. Kiertoajan jatkaminen voi olla perusteltua, jotta saadaan enemmän järeää, oksatonta puuta. Muista harvennus, joka tuo karsituille puille kasvutilaa. Karsitut metsiköt syytä rekisteröidä. Hyvän karsintatuloksen varmistamiseksi on tehtävä voimakkaita, oikea-aikaisia harvennuksia, joilla puuston tiheys harvennusmallien alarajalle. Ajourien kulku hahmoteltava pystykarsintaa suunniteltaessa; ajouralta poistettavia tai sen reunassa olevia, korjuuvauriolle alttiita puita ei kannata karsia. Viljavien maiden männiköistä ei saada laadukasta sahatavaraa ilman pystykarsintaa. Laatu voi silti jäädä toivotusta. Paras männyn laatu syntyy karummilla kasvupaikoilla. Jalojen lehtipuiden kasvatuksessa pystykarsinta on välttämätöntä. Kuva: Arto Mutikainen Investoinnit metsänhoitoon

59 Hakkuut Ensi- ja energiapuuharvennus Myöhemmät harvennushakkuut
Päätehakkuut Energiapuun korjuu uudistusaloilta Jatkuvan kasvatuksen hakkuut Hakkuut, erityisesti ensiharvennukset ovat osa metsän hoitoa. Puustoon on sitoutunut pääomaa, jota vapautuu hakkuutuloina. Metsätalouden ylivoimaisesti tärkein tulovirta muodostuu puunmyyntituloista. Hakkuutulot

60 Kuusi, Etelä-Suomi, tuore kangas
Hakkuut PPA, m²/ha Kuusi, Etelä-Suomi, tuore kangas Korkovaatimus Nykyarvo 5 % 980 €/ha 4 % 1 713 €/ha 3 % 3 047 €/ha 2 % 5 512 €/ha 1 % €/ha 0 % €/ha Päätehakkuu 66 v 2. harvennus 46 v Ensiharvennus 32 v Taimikonhoito 14 v Hakkuutulot, €/ha Varhaishoito 4 v kuusi-tukki kuusi-kuitu koivu-tukki koivu-kuitu yht. Ensiharvennus - 574 35 609 2. harvennus 1 060 754 54 1 868 Päätehakkuu 14 950 1 267 124 57 16 398 Yhteensä 18 875 Laskelmassa käytetty alkuvuoden 2012 keskihintoja. Pohjana on Metlan Motti-simulaattorilla tehty laskelma. Hakkuutulot

61 Mänty, Pohjois-Suomi, kuivahko kangas
Hakkuut Mänty, Pohjois-Suomi, kuivahko kangas PPA, m²/ha Korkovaatimus Nykyarvo 4 % 1 183 €/ha 3 % 1 511 €/ha 2 % 2 138 €/ha 1 % 3 606 €/ha 0 % 7 579 €/ha Päätehakkuu 115 v Harvennus 72 v Taimikonhoito 16 v* Hakkuutulot, €/ha *Siemenpuiden poisto ennen hoitoa mänty-tukki mänty-kuitu kuusi-tukki kuusi-kuitu yht. Siemenpuut 1 843 210 - 2 053 Harvennus 119 434 11 564 Päätehakkuu 3 570 1 341 51 4 962 Yhteensä 7 579 Laskelmassa käytetty alkuvuoden 2012 keskihintoja. Pohjana on Metlan Motti-simulaattorilla tehty laskelma. Hakkuutulot

62 Harvennushakkuut Tavoitteet
puiden kasvukyvyn säilyttäminen (latvusten hoito) järeytymisen nopeuttaminen käyttöpuun tuotoksen lisääminen puuston laadun parantaminen välittömät hakkuutulot luonnonpoistuman välttäminen. Harvennushakkuiden metsänhoidollisena tavoitteena on luoda tuotantopuustolle mahdollisimman hyvät kasvuedellytykset. Jäävän puuston tuhoalttius pienenee, joskin voimakkaan harvennuksen jälkeen myrskytuhoriski lisääntyy tilapäisesti. Kuva: Sakari Pönniö Hakkuutulot

63 Harvennusmetsästä talteen 15–25 % enemmän puuta
Harvennushakkuut Järeyteen perustuva uudistamiskypsyys saavutetaan harvennusten ansiosta 20–30 vuotta aiemmin. Ilman harvennusta jopa kolmannes tuotetusta puusta lahoaa metsään (luonnonpoistuma). Kasvu keskitetään laadultaan parhaisiin puihin. Harvennus lisää kiertoajan nettotuloja: 4 % korolla jopa 80–100 %. Harvennusmetsästä talteen 15–25 % enemmän puuta Osa kiertoajan tuotosta realisoituu jo kiertoajan alkupuolella. Myöhemmissä harvennuksissa ja päätehakkuussa talteen saadun puusadon arvo kohoaa. Harvennukset parantavat koko kiertoajan nettotuloja, koska tulot saadaan aiemmin. Hakkuutulot

64 Harvennushakkuut Alaharvennus
Kasvamaan jätetään ensisijaisesti metsikön pisimpien, valta- ja lisävaltapuiden laadultaan parhaat puut, joilla on oksaisuutensa ja rungon laadun puolesta mahdollisuus kasvaa hyvälaatuisiksi tukkipuiksi. Tähdätään puuston nopeaan järeytymiseen ja kiertoajan lyhentämiseen. Korjuuvaurioiden riski on pienempi kuin yläharvennuksessa. Alaharvennusta suositellaan harvennusmenetelmäksi metsiköihin, joissa puusto on kasvanut ylitiheydessä tilajärjestykseltään epätasainen kerroksellinen tai sekametsä. Harvennuksessa poistetaan pääsääntöisesti valtapuita pienemmät puut, kaikki vialliset puut sekä valtapuista mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosaltaan haaroittuneet puut niin, että metsikköön jää harvennusmallien mukainen määrä puustoa. Jottei syntyisi aukkopaikkoja, voidaan tarvittaessa jättää pienikokoisia, huonolaatuisia tai myös muiden kuin pääpuulajien puita. Alaharvennusta suositellaan, kun metsänomistaja haluaa kasvatusajan mahdollisimman lyhyeksi. Hakkuutulot

65 Harvennushakkuut Yläharvennus
Tehdään erityisesti hyvälaatuisten lisävaltapuiden hyväksi, jotka jätetään ’lihomaan’. Poistetaan n. 50–100 valtapuuta (=suurimpia puita) hehtaarilta. Samalla poistetaan alaharvennuksena huonokuntoisia ja -laatuisia puita. Puustoa jätetään harvennusmallien mukainen määrä. Kannattavinta, kun korjataan äskettäin arvokynnyksen ylittäneitä puita ja lisätään hakkuun tukkipuukertymää. Lisää harvennushakkuutuloja ja kasvatusajan aikana saatavien tukkirunkojen lukumäärää ja tukkiosuutta. Metsikön kasvatusaika pitenee 10–20 vuotta, jos tavoitteena sama uudistamisjäreys kuin pelkästään alaharvennuksin käsitellyssä metsässä. Yläharvennusta suositellaan tasaikäisten, hoidettujen mänty- ja kuusimetsien toiseen ja kolmanteen harvennukseen. Puuston on oltava tilajärjestykseltään tasaista, ja kasvamaan jäävien puiden latvustojen tulee olla elinvoimaisia. Lehtipuun suositeltava osuus yläharvennuskohteilla on alle 10 prosenttia. Poistettavat puut ovat pääasiassa vähintään kahden tukin puita. Etelä-Suomessa nämä mitat yleensä saavutetaan, kun puun rinnankorkeusläpimitta on vähintään 23 cm ja pituus 19 m. Kahdesta latvukseltaan yhtä hyvästä puusta poistetaan järeämpi. Ylitiheän, hoitamattoman puuston harvennukseen yläharvennus ei sovellu. Hakkuutulot

66 Harvennushakkuut Yläharvennus
Hakkuutulojen nykyarvo ,€/ha kuusikko, tuore kangas, korko 3% Yläharvennus Hoidettujen, tasaikäisten metsien toiseen /kolmanteen harvennukseen. Lisää harvennushakkuutuloja ja kasvatusaikana saatavien tukkirunkojen lukumäärää ja tukkiosuutta. Kasvatusaika pitenee 10–20 vuotta, jos tavoitteena sama uudistamisjäreys kuin pelkästään alaharvennuksin käsitellyssä metsässä. Esimerkissä eteläsuomalainen MT-kuusikko, ala- ja yläharvennuksessa sama kiertoaika. Hakkuutulot

67 Harvennushakkuut Kuusikon hakkuutulojen nykyarvo 2, 3 ja 4 %:n laskentakorolla €/ha kiertoaika 66 v, jolloin keskiläpimitta 28,5 cm kiertoaika 95 v, jolloin keskiläpimitta 26,2 cm Harventamatta kasvanut metsä tuottaa huonosti Tulot harvennuksista jäävät saamatta. Päätehakkuun tulot saadaan vuosikymmeniä myöhemmin: Puuston järeytyminen on hidasta, jolloin kiertoajasta tulee pitkä. Esimerkkinä eteläsuomalainen kuusikko Hakkuutulot

68 Ensiharvennus Ensiharvennus on tärkeä metsän kasvulle ja terveydelle.
Jäävän puuston pituus 10–16 m puulajista ja kasvupaikasta riippuen. Tiheä, nuori puusto riukuuntuu ja latvukset supistuvat. Kasvu kärsii, lopulta osa puista kuolee. luonnontuhojen riski kasvaa (aiheuttajina mm. lumi, hyönteiset, taudit). Ensiharvennus voidaan tehdä myös energiapuuharvennuksena. Taimikonhoitoa ei pidä kuitenkaan laiminlyödä, vaikka tavoitteena olisi tuottaa energiapuuta. Hoitamattoman puuston kasvu ja laatu kärsivät. Ohuiden puiden korjuu on kallista. Ensiharvennus on suuressa määrin metsänhoitoa. - Ensiharvennus on tehtävä ajallaan, jotta ylitiheys ei ala haitata puuston kehitystä. Hakkuutulot

69 Energiapuuharvennus Lisää puunmyyntituloja.
Tukista saatava hinta nousee laadun parantuessa. Pieniläpimittaisempi puu käyttöön. Harvennusten ja päätehakkuun kantorahatulot, kun energiapuun kantohinta on 5 €/m³ ja laskentakorko 3 % Matti Siren, Metla Männyllä hallittu energiapuun kasvatus parantaa jäävän puuston laatua (puusto kasvaa tiheämmässä ohutoksaisemmaksi). Energiapuukasvatettava männikkö on ehdottomasti harvennettava ajoissa. Viivästyminen aiheuttaa puuston riukuuntumista, jolloin puusto on erittäin altis mm. lumituhoille harvennuksen jälkeen. 1 Kuivahko kangas, ainespuun kasvatus 2 Kuivahko kangas, yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus 3 Tuore kangas , ainespuun kasvatus 4 Tuorekangas , yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Hakkuutulot

70 Uudistushakkuu Kun puusto vanhenee, sen kasvu pienenee eli pääoman tuottoprosentti alenee. Laske, tuottaako vaihtoehtoinen sijoitus paremmin kuin metsä nykytilassa. Vanha puusto on huono pankki: Laho vie viimeistään kannattavuuden. Hyvälaatuinen puusto kannattaa kasvattaa järeäksi, jos järeästä puusta on odotettavissa hyvä hinta. Hyvä, tulossa oleva siemenvuosi auttaa luontaisessa uudistamisessa. Kiertoaika muodostuu uudistushakkuiden välisestä ajasta. Jatkuvassa kasvatuksessa ei ole varsinaista uudistushakkuuta, vaan sen kaikissa hakkuissa pyritään tavallisesti luomaan edellytykset puuston luontaiselle uudistumiselle. Hakkuutulot

71 Uudistushakkuun ajoitus
Mänty, kuivahko kangas Uudistamista suositellaan kun metsikön vuotuinen suhteellinen tuotto laskee metsänomistajan vaihtoehtoisen investointi- tai sijoituskohteen tuottoa pienemmäksi. Kuitupuusta tukiksi Puuston järeytyessä arvokkaan tukkipuun osuus kasvaa Tasaikäisrakenteisen puuston siirtymä kuitupuusta tukkipuuksi nostaa arvokasvuprosenttia ko. vaiheessa. Lähde: Metla Hakkuutulot

72 Uudistushakkuun ajoitus
Etelä-Suomi, tuore kangas, männikkö d1.3 1% 2% Koron noustessa optimikiertoaika lyhenee 3% 4% 5% Optimikiertoaikaan vaikuttaa tavoiteltu korko. Pääosa kiertoajan tuloista saadaan järeästä so. tukkipuusta. Uudistushakkuun lykkääminen metsänhoitosuositusten uudistusrajan ylittäneessä puustossa (=kiertoajan kasvattaminen) ei useimmiten ole taloudellisesti kannattavaa. Lähde: Metla Ikä, v Uudistamisen ajankohta Hakkuutulot

73 Uudistushakkuun ajoitus
Mänty, kuivahko kangas Korkovaatimuksen noustessa optimikiertoaika lyhenee Suhteellinen kannattavuus, 1 = maksimi Kiertoajan vaikutus nettotulojen nykyarvoon Lähde: Jari Hynynen, Metla. Kiertoaika lyhenee korkovaatimuksen kasvaessa. Matalalla korkokannalla laakea huippu eli kiertoajan lyhennys tai pidennys optimiin verrattuna vaikuttaa vähemmän kuin korkeammalla korkokannalla. Lähde: Metla Kiertoaika, vuotta Hakkuutulot

74 Energiapuun korjuu uudistusaloilta
Useimmissa tapauksissa uudistusalalta voidaan korjata hakkuutähteitä ja kantoja energiapuuksi. Korjuukohteen valinnassa syytä noudattaa metsänhoitosuosituksia. Nopeuttavat yleensä uudistamista. Kantojen korjuu vähentää mahdollista juurikääpäriskiä. Vihreissä hakkuutähteessä ravinteita, joten mieluiten korjuu kuivana. Ravinteikkaimmat osat pyritään jättämään alalle. Ravinteiden poistumisella pieni vaikutus kasvuun, mutta otettava huomioon riskikohteilla, joissa esimerkiksi ravinnepuutosta tai epätasapainoa. Hakkuutähteen (latvusmassan) ja kantojen korjuukohteen valinta ks. esim. kirjat: - Hyvän metsän hoidon suositukset – Energiapuun korjuu ja kasvatus - Hyvän metsänhoidon suositukset – Maastotaulukot Hakkuutulot

75 Energiapuun korjuu uudistusaloilta
Hakkuutähteiden korjuu alentaa laikutuksen ja mätästyksen kustannuksia % ja erityisesti koneellisen istutuksen kustannukset alenevat ja laatu paranee. Hakkuutähteen ja kantojen korjuu lisää luontaisen vesakon syntymistä, mikä vähentää mahdollisen täydennysistutuksen tarvetta lisää taimikon perkauksen tarvetta ja kustannuksia %. Ravinteiden poiskulkeutumisen vaikutus vähäinen, kun korjuussa noudatetaan metsänhoitosuosituksia. Kaiken kaikkiaan energiapuun korjuu parantaa metsätalouden kannattavuutta oikein valituilla kohteilla. Hakkuutähteen ja kantojen korjuussa kannattavuutta tuovat myös: Metsänhoitotöiden parempi laatu, mikä näkyy tasaisempana tilajärjestyksenä ja taimien kuolleisuuden alenemisena. Runsaampi luontainen taimiaines, joka varmistaa täystiheän taimikon syntymistä. Metsikön terveydentilan paraneminen tyvilahon saastuttamissa metsiköissä. Lähde: Harstela 2006 Hakkuutulot

76 Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Perustuu poiminta- ja pienaukkohakkuisiin. Erirakenteinen (iältään ja kooltaan erilaisia puita). Huolehdittava ’jatkuvasta uudistumisesta’: Oltava valoa, jotta uusia taimia syntyisi ja jäisi eloon. Puusto kasvatettava harvana, jolloin alhainen puustopääoma. Helpompi lähtökohta, jos metsässä jo luonnostaan erirakenteisuutta. Siirtymävaihe haasteena, jos lähtökohtana tasarakenteinen, yksijaksoinen metsä. Siirtymäaika kestää silloin useita vuosikymmeniä. Usein muita kuin taloudellisia perusteita kuten maiseman säilyttäminen puustoisena. Tässä jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta. Kun tasaikäisrakenteinen metsä halutaan muuttaa eri-ikäisrakenteiseksi jatkuvan kasvatuksen metsäksi, tarvitaan useita hakkuita, joissa vähitellen rakennetaan metsän erirakenteisuus. Siirtymävaihe voi kestää jopa 60 vuotta. Jatkuvan kasvatuksen metsille on tyypillistä epätasaisuus. Aukkoisuutta tarvitaan metsän uudistumiseksi. Männyn ja koivun taimet eivät siedä juurikaan varjostusta. Kuusi sietää varjostusta, mutta sekin taimet vaativat kasvutilaa. Pienaukon kooksi on määritelty enintään 0,3 hehtaaria (metsälain uudistamista koskeva ehdotus, maa- ja metsätalousministeriö ). Hakkuutulot

77 Talous eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa
Tavallisesti kohtuullisen hyvä kasvu. Kasvumallit vielä puutteellisia. Vähäiset investoinnit (ei varsinaisia uudistamistöitä, onnistuessaan vain niukasti hoitotöitä). Kaikissa hakkuissa saadaan tukkia. Korjuu vaativaa, mikä laskenee puusta saatavaa hintaa. Tasaisesti toistuvat puunmyyntitulot. Riskit arvioitava (mm. heinittyminen, juurikääpä). Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuut toistuvat kasvupaikasta riippuen noin vuoden välein Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa hakkuiden väli on vastaavasti vuotta. Metsänhoitosuosituksissa tullaan kuvaamaan parhaiten eri-ikäiskasvatukseen soveltuvat kohteet. Hakkuutulot

78 Rakenna kannattavuutta
Älä anna esim. uudistamispanosten valua hukkaan jättämällä taimikonhoitoa tekemättä! Tee harvennukset ajallaan. Ei kannata säästää vääristä paikoista, kuten paremmasta maanmuokkauksesta tai viljelykustannuksista. Verovähennyskelpoisuudesta huolimatta kaikkia laitteita ja välineitä ei kannata hankkia omaksi. Huolehdi metsätalouden kirjanpidosta ja seuraa taloutta. Käytä metsäsuunnitelmaa apuna päätöksenteossa. Varmista metsän tuottokyky oikea-aikaisella metsänhoidolla ja hakkuilla. Seuraa kuvioittain metsän arvokasvuprosenttia ja uudista metsä sopivalla hetkellä. Pidä kustannukset kurissa. Tee kannattavia investointeja.