VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V

Esitys aiheesta: "VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V"— Esityksen transkriptio:

1 VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V
VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V. 1994–2012 TULOSTEN VERTAILUA Pro Immalanjärvi, , Hakala Imatran seudun ympäristöviranomainen ympäristöinsinööri Helena Kaittola Kuva: H. Kaittola

2 Tutkimus v. 1994 Laitilanlahdelta:
Tutkimusmenetelmä: Näytteitä 2 kpl, syyskuu Tausta: - Vesikasvit olivat vuosi vuodelta runsastuneet. Kalansaaliit olivat romahtaneet alueilla, joilla on paljon vesikasveja. Kesä 1994 oli poikkeuksellisen lämmin, joten vesikasvillisuuden oletettiin olevan yleisesti runsasta. Tulokset: Löydettiin outoja sinileväpampuloita, ”järviluumuja”. Sammallahden runsas kasvusto todettiin vesirutoksi.

3 Selvitys 1997, Immalanjärvi
Tutkimusmenetelmä: Näytealoja oli 6 kpl, vesikasvillisuus niitettiin pohjasta, elokuu Tausta: Lämmin kesä 1997 Tulokset: Ilmaversokasvillisuus oli melko niukkaa Lajistosta valtaosa oli puhtaan veden ja niukkaravinteisuuden ilmentäjiä. Yleisimmät lajit ovat järviruoko ja järvikorte. Vesiruttoa vain vähän Kasvillisuusraja vaihteli 3- 5,5 m syvyyteen. Eniten kasveja vesilaitoksen edustalla ja Raution uimarannalla Vähiten Laitilanlahden Sammallahdella.

4 Selvitys v. 2000: Tutkimusmenetelmä: Näytealoja 6 kpl. Näytteet otettiin pohjanoutimella 20 eri paikasta, elokuu Tulokset: Ilmaversoisia ja kelluslehtisiä kasvia oli Immalanjärvessä niukasti. Uposkasvillisuus oli melko runsasta. Valtalajeja olivat järviruoko ja järvikorte. Runsaimmat olivat pohjaruusukekasvit raani ja tummalahnaruoho (hiekassa), vesirutto (hienossa hiekassa ja savessa) ja näkinpartaislevä (savipohjilla ja pehmeillä pohjilla) Kasvillisuus kuvasti pääasiassa vesistön karua luonnetta ja hyvää pohjan laatua. Tulokset olivat lajistokoostumukseltaan melko yhteneväisiä verrattuna v tehtyyn kasvillisuusselvitykseen

5 Selvitys 2012 Videokuvaus 4 eri paikasta "Pohjaruohoa” eli tummalahnaruohoa ja/tai raania. Molemmat ilmentävät karua vedenlaatua. Toisaalta kuvissa näkyvä runsas päällysleväkasvusto kertoo rehevöitymisestä.

6 Laitilanlahti, Sammallahti
Kehityspiirteitä: Ennen v niukasti kasveja -> v ravinteisuutta ilmentävä vesirutto -> iso näkinsammal (tai näkinpartaislevä?) sekä karuutta ilmentävä ruskoärviä ja järvisätkin -> v kasvillisuus runsasta, karuutta ilmentävät raani ja tummalahnaruoho, lisäksi vesirutto ja näkinpartaislevä -> 2012 kasvillisuus runsasta matalassa vedessä, kasvillisuuden päällä runsaasti päällysleviä, myös pilvimäisiä levämuodostumia ja sinileväpampuloita; kasvillisuusraja mataloitunut huomattavasti, mikä kertoo veden tummumisesta/samentumisesta

7 Mäntyniemi (2000, 2012), (Raution = Immalan uimaranta (1997)
Kehityspiirteitä: v ahvenvita, näkinpartainen, kasvillisuusraja syvällä (kirkkaus) > v raani, ruskoärviä, nuottaruoho, tummalahnaruoho (ilmentävät karuutta) > 2012 näkinpartaiskasvuston syvyysraja on madaltunut, mikä kertoo veden samentumisesta/tummumisesta

8 Päivärannan kurssikeskus, Varpaanlahti
Kehityspiirteitä: v tummalahnaruoho (ilmentää karuutta), ahvenvita, näkinparta > v raani, tummalahnaruoho, ruskoärviä, (ilmentävät karuutta) pikkuvita, vesirutto, ahvenvita Kasvillisuusraja, m v ilmentää kirkkautta 2012?

9 Jäppilänniemi, Lauvalahti v. 2012, Varpaanlahti
jonkin verran "pohjaruohoa" (tumma lahnaruoho?) harvakseltaan myös järviruokoa ruskoärviää pilvimäisiä leväkasvustoja ahvenvita, ruskoärviä 3,2 -3,4 m kasvusto harvaa, ahvenvita, nuottaruoho n. 3,6 m ensimmäinen kasvillisuusraja 3,7 tummaa pohjaa 4,5 näkinpartaislevää (kuollutta?) 4,7 m toinen kasvillisuusraja Ei eläviä simpukoita; vain kuoria.