Kuule lasta oikein: hentojen viestien huomaaminen lisää lasten myönteistä sosiaalisuutta ja vähentää  stressiä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija.

Esitys aiheesta: "Kuule lasta oikein: hentojen viestien huomaaminen lisää lasten myönteistä sosiaalisuutta ja vähentää  stressiä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija."— Esityksen transkriptio:

1 Kuule lasta oikein: hentojen viestien huomaaminen lisää lasten myönteistä sosiaalisuutta ja vähentää  stressiä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija THL Lapset, nuoret ja perheet -osasto Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto (varhaiskasvatus), LASSO-tutkimusryhmä

2 Aikuisen tehtävät lapsen rinnalla
Havaita lapsen aloitteet ja viestit ja Vastata niihin lapselle mielekkäällä tavallaan sanattomat viestit ovat tärkeimmät Kuulluksi tuleminen ja vastauksen saaminen vähentää stressiä tunteiden yhteen soinnuttaminen myönteisiä tunteita vahvistetaan, kielteisiä tyynnytetään ei rajoiteta voimakkaita tunteita vaan säädellään yhdessä Myönteiset tunteet antavat tilaa kehitykselle Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

3 Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Kehitys ja oppiminen Muutos kohti yhä suurempaa monimutkaisuutta aivot ovat ainoa todella muuttuva elin Aivojen tehtävä on ottaa vastaan informaatiota ja suunnata toimintaa sen mukaan Informaatiota saamme aistien kautta viisi aistia kytkee meidät fyysiseen maailmaan sisäiset aistit kertovat omista tarkoitusperistämme ja reaktioistamme sosiaaliset aistit kertovat toisista saman peilisolujärjestelmät ovat perusta myötätunnolle Sosiaalinen aistiminen ja viestintä on ihmisen keskeisin taito ja tehtävät Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

4 Aivojen ja kehon yhteys
Monimutkaisin tunnettu järjestelmä (Siegel 2012) satoja miljoonia hermosoluja joilla käytännössä rajaton määrä yhteyksien mahdollisuuksia Täysin ainutkertainen kullekin lapselle enemmän mahdollisuuksia kuin voidaan koskaan tavoittaa kulttuurinen kehittyminen käytön ja käyttämättömyyden kautta Kehittyy hitaasti läpi lapsuuden uudet aistimisen, jäsentämisen ja yhdistämisen tasot tuleva käyttöön käytöstä riippuvaista: mitä käytetään eniten, vahvistuu yhteyksien karsiminen virtaviivaistaa ja nopeuttaa Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

5 Aivojen varhain toimivat tasot
Autonominen taso toimii syntymästä saakka toiminta ja yhteys kehon toiminnot ja perusvireys sosiaalinen yhteys-järjestelmä kun tilanne on vakaa ja turvallinen turvallisuuden havaitseminen opitaan taistele, pakene tai jähmety –järjestelmät kasvavassa stressissä Välitaso (limbinen järjestelmä) kehittyy voimakkaimmin alle kouluiässä tunteminen ja kiintyminen perustunteet: pelko, ilo, yllätys, inho, raivo, häpeä kiintyminen niihin, jotka huolehtivat Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

6 Hitaasti kehittyvät toiminnot
Isoaivokuori yhdistelee ja ajattelee merkitys ja puhe kaksi erilaista työstämisen tapaa kokonaisvaltainen ja analyyttinen yhtenäistävät ja erotteleva oikea puoli enemmän vastuussa samanlaisuuksien ja yhteyksien näkemisestä vahva yhteys kehoon, autonomiseen hermostoon ja limbiseen järjestelmään vasen puoli enemmän vastuussa erojen havaitsemisesta, luokittelemisesta ja jäsentämisestä vähemmän poikittaisia yhteyksiä Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

7 Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Ekologia Lapset kehittyvät kerroksittaisesti järjestyvissä suhteissa Lähitaso: läheiset henkilösuhteet perhe; päivähoitajat ja opettajat; ystävät ja sukulaiset kaikki ovat tärkeitä omana itsenään (Hrdy SB 2009) päiväkoti toinen tärkein kehitysympäristö Välitaso: ne, joilla suora vaikutus lähi-ihmissuhteisiin neuvola ja muu palvelujärjestelmä, lähiyhteisöt, vanhempien työpaikka Makrotaso: epäsuora mutta merkittävä vaikutus kansallinen ja kansainvälinen politiikka talous: tämän hetken vaikuttavimpia voimia Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

8 Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Ihmistenvälisyys Lapset kehittyvät vain suhteessa toisiin (!) Lapsilla on ensisijainen kiinnostus toisiin ihmisiin sisäisiä kykyjä havaita ja arvioida vuorovaikutusta samantahtisuus (C. Trevarthen 1998) tunteiden yhteen soinnuttaminen (D. Stern 1985) myönteisen sosiaalisuuden perusarviot (JK Hamlin ym 2011) Perustavimmat mielihyvän lähteet mielihyvä kertoo järjestelmän olevan tasapainossa yhtenäistävä toiminta mahdollistuu Yhteyden murtumiset haavoittavia yhteyden korjaaminen keskeinen aikuisen tehtävä Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

9 Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Samantahtisuus Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi turvallisuuden tunne kun voi ennakoida toistaminen on tärkeätä – ja tylsää, jos jatkuu liian kauan yllätyksellisyydellä leikkiminen: sisäinen luovuus Kommunikatiivinen musikaalisuus (S Malloch & C Trevarthen 2009) vuorovaikutus on viestien ja vastausten virtaa, joka etenee kuin tanssi Mielihyvä yhteisyyden kokemuksesta tulla hyväksytyksi joukkoon tuntea, että voi tuottaa iloa Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee käyttää varoen Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

10 Tunteiden yhteen soinnuttaminen
Jaetaan tunneilmaisun elävyys Elävyys on muutoksen muoto nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä, kulttuurien välillä suuria eroja Keskeinen tapa siirtää kulttuuria oman kulttuurin tarinat tuleva myöhemmin ja yleensä perustelevat jo tapahtuneen Sanaton viestintä äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus sanoillakin on sanattomia painoarvoja “ei!”, ”miksi?”; passiivimuodot Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman sekunnin mutta luo tehokkaasti yhteisen säätelypiirin Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

11 Myönteinen sosiaalinen odotus
Ihmiset kokevat yhteistoiminnan palkitsevana Lapsetkin jakavat ruoastaan ja muusta omastaan Pienempien lohduttaminen Toisten auttaminen hänelle tärkeän päämäärän saavuttamisessa “Auttajat ja haittaajat”: vain mikäli autettava mielletään inhimilliseksi Ihmisen tärkein päämäärä on tulla hyväksytyksi omaan yhteisöön emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä perhe ja päivähoitoryhmä ovat omia itsenään arvokkaita yhteisöjä, joissa oma yhteisökulttuuri Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

12 Kehityksen kaksi moottoria
Aivot ja kulttuuri ovat vuorovaikutuksessa: kasvussa, muutoksessa, oppimisessa Kulttuuri on jaettujen merkitysten kooste kasvatuksessa siirretään kulttuuria mikä on hyväksyttävää ja toivottavaa käyttäytymistä mitä taitoja tarvitaan ja arvostetaan käytännölliset, tiedolliset, sosiaaliset mikä on mahdollista ajattelussa ja luovuudessa paneutuva osallisuus oppimisessa (B. Rogoff 2003) Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

13 Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Monimutkaisuus Monimutkaisuus tuo kestokykyä mitä monimutkaisempi sisäisesti yhdistynyt järjestelmä on, sitä joustavampi ja siten kestävämpi se on Kehityksessä yhdistymiskyky vahvistuu eri tasojen pitämistä samanaikaisesti läsnä kehotaso: autonomiset reaktiot ja viestintä tunnetaso: peilaaminen ja empatia ajattelun taso: moraaliset ja sosiaaliset arvioinnit Jäykkyys ja kaaos ovat yhdistymisen vaihtoehdot yhdistymisen aivokeskukset kypsyvät hitaasti yhdistämistyö vaatii jatkuvaa sisäisen tilan säätelyä lapsi tarvitsee itseä säätelevää aikuista Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

14 Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Stressin säätely Itsesäätely on heikkoa ennen kouluikää Lapsi tarvitsee itseä säätelevää toista laskeakseen stressitasoaan oppiminen tehostuu kun stressitaso laskee henkilökunta tarvitsee kykyä asettua säätelysuhteeseen Reaktiivisuudessa suuria temperamenttisia eroja Aikuisten vaativuus lisää lapsen stressiä Liiallisessa stressissä lapsi menettää jatkuvuutensa lasta ei saisi jättää yksin yksinäisyys on sinänsä pelottavaa erottaminen joukosta (jäähy) aiheuttaa häpeää Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

15 Säätely yksin ja yhdessä
AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ SOPIVA VIREYSTILA ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

16 Säätely yksin ja yhdessä
AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

17 Säätely yksin ja yhdessä
AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

18 Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Myönteiset tunteet Erilaisia ratoja ja verkostoja aivoissa (Panksepp 1998) viestivät ihanteellisesta vireystasosta Uteliaisuus ja hallinta ymmärryksen ha hallinnan saamista omaan maailman Leikki ja luovuus maailmasta ja ihmisistä nauttiminen riehakkuus leikissä tukee oppimista aivojen kasvutekijät lisääntyvät pitkäksi aikaa(J Panksepp 2007) Hoiva lohdun saaminen kun sitä tarvitsee tekee rohkeaksi Kumppanuus: kaikki pelissä samaan aikaan Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

19 Kehityksen tukeminen käytännössä
Toisen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä on hyvä päämäärä arvon ja merkityksen antaminen ”menipä tuo hienosti” ” sinä olet sitten kiva tyttö/ poika” Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä ”nyt en tainnut kuunnella”, ”nyt tein väärin”, ”en huomannut” Myötä tunteminen tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen ”onpa sinulla ollut rankkaa”, ”olipa ihana tarina” Sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiitos Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

20 Viitteitä ja muuten luettavaa
Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1, pp. 30–39 Hrdy SB: Mothers and others: Harvard University Press 2009 Malloch S, Trevarthen C: Communicative Musicality: Wiley 2009 Mäkelä J:i Lapsen kasvu ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen kirjassa Lapsilähtöinen esiopetus, toim Timo Jantunen & Raija Lautela, Tammi 2011 Mäkelä J: Osallisuuden merkitys lapsen kehitykselle kirjassa Näyn ja kuulun, toim Suvielise Nurmi, Kais Rantala, Lasten keskus 2011 Mäkelä J: Miksi lasten elämää hallitse yksin pärjäämisen pakko? ja: Mihin kosketus on hävinnyt aikuisten ja lasten suhteista? Kirjassa Kymmenen kysymystä kasvatuksesta, Lapsiasiainvaltuutetun toimisto 2012 O´Connor E and McCartney K2007 Examining Teacher–Child Relationships American Educational Research Journal 2007, Vol. 44, pp. 340 –369 Panksepp J: Affective Neuroscience, Oxford University Press 1998 Panksepp J: Can PLAY Diminish ADHD and Facilitate the Construction of the Social Brain? J Can Acad Child Adolesc Psychiatry May; 16(2): 57–66. Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge UP 2003 Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985 Siegel D: The Developing Mind II ed, Guilford Press 2012 Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998 Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein