Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Maa-57.351 Kaukokartoituksen yleiskurssi
Luento 2: Sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutus kohteen kanssa Ilmakehän vaikutus
2
Mitä tapahtuu kun auringon säteily kohtaa erilaisia maastokohteita?
Säteily joko heijastuu (R=reflection) absorboituu (A= absorbtion) läpäisee (T= transmission)
3
Energian säilymisyhtälö
Tuleva säteily = heijastunut + absorboitunut + läpäissyt I (l) =R (l) +A (l) +T (l) Energia ei häviä !!! Aallonpituudesta (l) riippuvainen
4
Heijastuminen Heijastuminen: säteily "ponnahtaa" takaisin kohteen pinnasta Pinta: kerros, jonka paksuus on puolet säteilyn aallonpituudesta Tulokulma pienenee heijastuminen pienenee Sileä pinta peilimäinen heijastus Karkea (korkeusvaihtelut ja osasten koko suurempia kuin säteilyn aallonpituus) pinta diffuusi heijastus
5
Peiliheijastus Kohde on aivan sileä
Kaikki (lähes) tuleva säteily heijastuu pois saman suuruisessa kulmassa kuin tulokulma Peilityyni vesi
6
Diffuusi heijastus Heijastuksen määrä on (lähes) sama kaikkiin suuntiin Tasaisen karkeilla maastokohteilla
7
Mikä on karkea ja mikä on sileä kohde?
Riippuu tulevan säteilyn aallonpituudesta! Jos aallonpituus on pienempi kuin pinnan elementin karkeus, tapahtuu enemmän diffuusia heijastusta Esimerkiksi : hieno hiekka on sileä kohde, jos aallonpituus on 0.5 cm, mutta varsin karkea näkyvän valon aallonpituusalueella ( mm)
8
Todellinen maastokohde
Todellisuudessa maastokohteen karkeus ja kallistus vaihtelee joten maastokohteista heijastus lähtee eri suuntiin eri määriä
9
Heijastussuhde eli reflektanssi
Kohteesta heijastuneen (R) ja kohteeseen tulevan säteilyn (I) (auringon valon) suhde on reflektanssi r=R(l)/ I(l) * 100% Erilaisista maastokohteista saatava heijastussuhde eri aallonpituuksilla on kohteen spektrinen heijastuskäyrä
10
Heijastuskäyrä Kullakin kohteella on oma tyypillinen heijastuskäyränsä jonka perusteella kohteet voidaan erotella Kutsutaan myös kohteen ominais-säteilyksi
11
Eri maastokohteet Kasvillisuus
Absorboi voimakkaasti sinistä (B) ja punaista valoa (R ) Heijastaa vihreää (G) ja lähi-infraa (IR)
12
Kasvillisuus Kasveissa klorofylli absorboi sinisen ja punaisen valon
Kun klorofyllin tuottaminen vähenee syksyllä tai kasvin kuollessa absorptio vähenee punaisella aallonpituudella lehti heijastaa myös punaista väriä ja näkyy silloin keltaisena (=punainen+vihreä) tai punaisena
13
Tyypillinen kasvillisuuden heijastusspektri
14
Kasvillisuus Lähi-infran aallonpituuksilla ( mm) kasvillisuuden sisäinen rakenne vaikuttaa paljon heijastuksen (R) määrään Eri kasvilajit ovat sisäiseltä rakenteeltaan erilaisia lajit voidaan erottaa toisistaan!
15
Kohteen kosteus Veden absorptio-aallonpituudet: 1.4, 1.9, 2.7 mm
Kasvin / kohteen kosteus saadaan selville: kosteuden määrä / lehden paksuus
16
Kasvillisuus: spektri
Lehtipuu vihreä, havupuu punainen, ruoho sininen, kuiva ruoho syaani Spektrit: Aster spectral library
17
Kasvillisuus: spektri
Lehtipuu vihreä, havupuu punainen, ruoho sininen, kuiva ruoho syaani
18
AISA: Puulajit Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto) Pystyakseli: kromaattinen suhde = vakio * kanavan i arvo / summa kaikkien kanavien arvoista
19
AISA: Peltokasvi Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto) Kuvausajankohta:
20
AISA: Mänty, kasvupaikka
Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
21
AISA: Kuusi, kasvupaikka
Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
22
AISA: Koivu, kasvupaikka
Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
23
AISA: Mänty, puu vs. metsä
Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
24
AISA: Kuusi, puu vs. metsä
Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
25
AISA: Koivu, puu vs. metsä
Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
26
AISA: Ruoho, maalaji Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
27
AISA: Vehnä, maalaji Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
28
AISA: Leikattu vehnäpelto, maalaji
Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
29
AISA: Kasvilaji vs. maaperän muodostuminen
Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
30
Kasvillisuus: Spot esimerkki
Spot-kuva Portugal ( R: punainen kanava G: lähi-infrakanava B: vihreä kanava Peltokasvillisuus kirkas vihreä Metsät tumma vihreä
31
Kasvillisuus: yhteenveto
H A L VIS Pigmentti NIR Fyysinen rakenne MIR Vesipitoisuus Alhainen korkea H: Heijastus A: Absorptio L: Läpäisy
32
Maaperä Heijastus eri aallonpituuksilla on paljon tasaisempi.
Varsinkin näkyvän valon aallonpituudella Kuvaajassa kosteuden vaikutus
33
Maaperä Heijastuksen määrään vaikuttaa: maaperän kosteus
maaperän tekstuuri (hiekka, hiesu, savipitoisuus) pinnan karkeus rautaoksidin määrä orgaaninen aines
34
Maaperä Heijastus pienempi mitä kosteampi kohde mitä karkeampi
mitä enemmän rautaoksidia (VIS)
35
Maaperä: spektri Lehtipuu vihreä, hiekka punainen, basaltti musta, kalkkikivi sininen
36
Maaperä: spektri Lehtipuu vihreä, hiekka punainen, basaltti musta, kalkkikivi sininen
37
AISA: Maaperä, raekoko Kanavat 1-3 sininen, 4-6 vihreä, 7-11 punainen, lähi-infra (Juho Lumme / TKK Foto)
38
Rakennusmateriaali: spektri
Teräs punainen, Asfaltti vihreä, Betoni sininen, Tiili magenta, Mäntylauta syaani, Terva musta
39
Rakennusmateriaali: spektri
Teräs punainen, Asfaltti vihreä, Betoni sininen, Tiili magenta, Mäntylauta syaani, Terva musta
40
Maaperä: yhteenveto SIN+VIH PUN IR Kosteus 1 1 1 (kuiva->märkä)
Org. Aine (0->10%) Tekstuuri (savi->hiekka) Rakenne (tas.->karkea) Rautaoksidi Kasvattaa heijastusta pienentää heijastusta
41
Vesi Heijastus varsin pientä verrattuna kasvillisuuteen
Varsinkin Suomessa, koska täällä vesialueet ovat tummia
42
Vesi Sininen (B) ja vihreä (G) aallonpituusalue heijastavat eniten
Absorboi lähi-infralla (IR)
43
Vesi Olennaista on, tuleeko heijastus
1. pinnasta (tyynellä säällä peiliheijastus) 2. vedessä olevasta kiinteästä aineesta 3. pohjasta Onko klorofylliä? heijastus pienempi sinisellä aallonpituudella suurempi vihreällä eli onko levää! Edessä oleva kiintoaines ja sameus Ph ja suolaisuus ei erotu
44
Vuoden 1999 sinilevälautat Aug 2.
45
Pinnassa olevat levälautat heinäkuu 2002 Terra MODIS
46
Vesi: Spot esimerkki Spot kuva Portugalista Vedet tumman sinisiä
Rannassa näkyy pohjahiekka Hiekka kirkas
47
Vesi: yhteenveto H A L SIN 2 3 4 VIH 2 2 4 PUN 2 3 3 NIR 1 5 1
MIR 1 5 1 Alhainen korkea
48
Vesi: yhteenveto SIN VIH PUN NIR MIR
ei-orgaaninen sedimentti tanniini lehtivihreä Heijastus pienenee heijastus kasvaa
49
Lumi ja jää Heijastus suuri verrattuna muihin maastokohteisiin
Pinnan märkyys laskee heijastusta, Onko lumi puhdasta vai likaista uusi lumi/vanha lumi Kuiva,vastasatanut lumi lähes täydellinen heijastus
50
Vesi, lumi, jää: spektri Vesi sininen, Vesi, suolainen sininen katkoviiva, Jää punainen, Lumi musta, karkeus eri viivoina, hienorakeinen yhtenäisellä viivalla
51
Vesi, lumi, jää: spektri Vesi sininen, Vesi, suolainen sininen katkoviiva, Jää punainen, Lumi musta, karkeus eri viivoina, hienorakeinen yhtenäisellä viivalla
52
Jään lähtö, MODIS 250m
53
Terminen infrapuna-alue (TIR)
Lämpöinfrapuna-alue, noin 3 – 12 m Kappale, jonka lämpötila on suurempi kuin absoluuttinen nollapiste emittoi säteilyä Säteilyä kutsutaan kirkkauslämpötilaksi Trad, TB Maa 300K säteilyn maksimi 9.7 m Kirkkauslämpötilaan vaikuttaa kohteen emissiivisyys, kineettinen lämpötila, termiset ominaisuudet ja lämmityksen määrä
54
TIR: Emissiivisyys Kappaleen kirkkauslämpötila jaettuna mustan kappaleen kirkkauslämpötilalla Mustan kappaleen emissiivisyys 1 Käytännössä aina alle 1 Suuri emissiivisyys tarkoittaa että kohde absorboi ja emittoi suuren osan tulevasta säteilystä Emissiivisyys riippuu yleensä aallonpituudesta Mittaukset suoritetaan 3-5 ja 8-14 m alueella, koska emissiivisyyden vaihtelut yleensä pieniä
55
TIR: Kineettinen lämpötila Tkin
Kohteen lämpötila, jota mitataan lämpömittarilla Korkean kineettisen lämpötilan omaavat kohteet emittoivat paljon säteilyä korkea kirkkauslämpötila Emissiivisyyden tarkka määritys voi olla vaikeaa, joten kirkkauslämpötilan avulla voidaan vain arvioida kineettinen lämpötila
56
TIR: Termiset ominaisuudet
Termiset ominaisuudet määrittävät, miten lämpö on jakautunut kohteessa ja miten kohteen lämpötila vaihtelee ajan ja syvyyden vaihdellessa Ominaislämpö (c): kohteen kyky varastoida lämpöä Lämmönjohtokyky (k): määrittää kuinka paljon lämpöä voi läpäistä kappaleen Lämpödiffuusio (K): määrittää miten nopeasti kappale voi muuttaa lämpötilaansa Lämpöhitaus (P): Määrittää kappaleen kyvyn vastustaa lämpötilamuutoksia
57
TIR: Lämmityksen määrä
Kohteen lämpiäminen riippuu säteilyn voimakkuudesta ja kohteen kyvystä absorboida säteily Puut, pilvet, rakennukset, maanpinnan kaltevuus ja viettosuunta pienentää säteilyn voimakkuutta
58
TIR: Kasvillisuus Kasvillisuus absorboi etenkin näkyvää valoa emittoi TIR-alueella Vuorokauden aikana kasvillisuuden ominaisuudet muuttuvat vähän kasvillisuus poikkeaa kirkkauslämpötilaltaan ympäristöstä Päivällä kasvillisuus maaperää viileämpi, yöllä lämpimämpi Mitattuun kirkkauslämpötilaan vaikuttaa lehvästön ja maaperän kirkkauslämpötila
59
TIR: Kasvillisuus Maaperän kirkkauslämpötilan vaikutus riippuu mittauskulmasta Jos kasvillisuus on "aukkoista" tai vaihtelevaa muutoksia kirkkauslämpötilassa Kasvillisuuden kosteus vaikuttaa emissiivisyyteen Samalla kasvilla kuivan lehden emissiivisyys voi olla 0.96 ja kostean lehden emissiivisyys 0.99 Kosteus vaihtelee vuodenajan, vuorokaudenajan ja paikan mukaan
60
TIR: Maaperä ja vesi Maaperän kirkkauslämpötila riippuu lähinnä maaperän kosteudesta Kostea maaperä viileä päivällä, lämmin yöllä Maaperän syvyys jolla on vaikutusta kirkkauslämpötilaan riippuu maalajista ja vaihtelee muutamasta millimetristä kymmeniin senttimetreihin Vedellä vuorokaudenajasta riippuvat muutokset kirkkauslämpötilassa pieniä
61
TIR: Esimerkki Landsat ETM, , vasemmalla kanavat 743, oikealla 6
62
TIR: Meriveden pintalämpötila
NOAA-16 AVHRR yökuvia Kanavat 4 (11 m) ja 5 (12 m)
63
Mikroaaltoalue (MW) Mikroaallot huomattavasti pitempiä kuin VIS ja IR
Passiiviset instrumentit mittaavat kohteen emittoimaa säteilyä, kirkkauslämpötilaa Yleensä instrumentin antenniin saapunut säteily koostuu: kohteesta emittoituneesta säteilystä, ilmakehän emittoimasta säteilystä, maanpinnasta heijastuneesta auringon säteilystä ja maan läpäisseestä säteilystä Kohteen lähettämä kirkkauslämpötila riippuu kohteen lämpötilasta ja emissiivisyydestä, satunnaisesta säteilystä, kohteen heijastuksesta ja läpäisystä Nämä riippuvat kohteen pinnan sähköisistä ja kemiallisista ominaisuuksista, koosta ja muodosta sekä mittauskulmasta
64
MW: Aktiiviset instrumentit mittaavat itse lähettämän säteilyn takaisintulevaa osaa (takaisinsironta) Lähetetty tutkapulssi on joko sironnut kohteen pinnalta (maaperä, rakennelmat) sironnut kohteen sisältä (kasvillisuus) tai peiliheijastunut (vesi) Tutkan parametreista takaisinsirontaan vaikuttaa säteilyn aallonpituus, mittauskulma ja polarisaatio Kohteessa takaisinsirontaan vaikuttaa kohteen pinnan karkeus ja sähkönjohtokyky
65
MW: Pinnan karkeus Pinnan karkeus riippuu aallonpituudesta
Pitkillä aallonpituuksilla melkein kaikki pinnat ovat sileitä Lyhyemmillä aallonpituuksilla enemmän takaisinsirontaa Myös mittauskulma vaikuttaa Pieni mittauskulma ja sileä pinta aiheuttaa peiliheijastuksen tutkaa kohti suuri takaisinsironta Suuri mittauskulma ja sileä pinta aiheuttaa peiliheijastuksen tutkasta poispäin pieni takaisinsironta Karkeammilla pinnoilla mittauskulman vaikutus takaisinsirontaan pienempi
66
MW: Pinnan karkeus Pieni mittauskulma + pitkä aallonpituus säteily tunkeutuu kasvillisuuden läpi jopa maanpinnan sisään Suuri mittauskulma + lyhyt aallonpituus takaisinsironta heti kohteen pinnasta (esim. puunlatvoista) Pinnan karkeus muuttaa polarisaatiota Pinta erittäin karkea HH ja HV polarisaatioiden takaisinsironnat samanlaiset (voimakas depolarisaatio) Sileä pinta erittäin pieni depolarisaatio (esim. HH takaisinsironta voimakas ja HV takaisinsironta pieni)
67
MW: Sähkönjohtokyky Kohteella hyvä sähkönjohtokyky heijastaa säteilyä Sähkönjohtokyvyn määrittää dielektrisyysvakio veden d.e.v , kuiva hiekka 3 - 8 Kasvillisuudessa ja maaperässä oleva vesi voimistaa takaisinsirontaa Dielektrisyysvakio vaikea määrittää Riippuu mm. lämpötilasta ja suolapitoisuudesta
68
MW: Yleisesti Suuri takaisinsironta kasvillisuuden peittämä maa tai suurella mittauskulmalla mitattu karkea maaperä, ihmisen tekemä kohde kun tapahtuu kulmaheijastus Pieni takaisinsironta tiheä kasvillisuus, maaperä, ihmisen tekemät kohteet (esim. tiet)
69
MW: Kasvillisuus Kasvillisuuden takaisinsironta riippuu kasvillisuuden ja maaperän karkeudesta ja sähkönjohtokyvystä Kasvillisuuden karkeus riippuu lehtien määrästä, koosta, muodosta, orientoinnista Suuri vaikutus kun lyhyt aallonpituus + suuri mittauskulma Kasvillisuuden karkeuteen vaikuttaa myös kasvillisuuden geometria (perunapelto) Kasvillisuuden depolarisaatio riippumaton geometriasta ristipolarisoitunut HV takaisinsironta varsin riippumaton geometriasta Kasvillisuuden dielektrisyysvakio riippumaton kasvilajista Kosteus vaikuttaa takaisinsirontaan voimakkaasti Kasvilajien erottaminen vaikeaa
70
MW: Maaperä Maaperän takaisinsironta riippuu pinnan karkeudesta ja dielektrisyysvakiosta Yleensä pieni takaisinsironta pieni mittauskulma hieman suurempi takaisinsironta Maaperän kosteus vaikuttaa paljon Taajuudesta riippuen voi tunkeutua maaperään Suurin tunkeutumissyvyys pienellä mittauskulmalla, pitkillä aallonpituuksilla ja kosteuden ollessa pieni Hiekka: aallonpituus 23cm tunkeutumissyvyys 0.5m, aallonpituus 3cm tunkeutumissyvyys 1mm
71
MW: Vesi Yleensä peiliheijastus poispäin tutkasta
Erittäin pieni takaisinsironta Jos aaltoja joilla sopiva orientointi suuri takaisinsironta, VV-polarisaatiolla suurempi kuin HH-polarisaatiolla Tunkeutumissyvyys maksimissaan muutama millimetri
72
MW: Esimerkki (RAD) HUTRAD radiometri: H-polarisaatio, GHz, TKK/AVA Tuusulan testilinja 1,
73
MW: Esimerkki (RAD) HUT 2-D radiometri, 1.4 GHz, L-kaista, TKK/AVA
Kirkkauslämpötila kasvillisuuden kosteuden funktiona Kirkkauslämpötila veden suolapitoisuuden funktiona eri pintalämpötiloilla
74
MW: Esimerkki (SAR) ERS-1, 5.3 GHz (C-kaista, 5.7 cm), polarisaatio VV
Pun: , Vih: , Sin:
75
MW: Esimerkki (SAR) Pun: ERS-1 (5.3 GHz, VV),
Vih: Radarsat (5.3 GHz, HH), Sin: Jers (1.3 GHz, HH) Pun: ERS , Vih: ERS , Sin: ERS
76
MW: Esimerkki (SAR) Yksittäinen ERS-intensiteettikuva vs. kahden intensiteettikuvan ja yhden koherenssikuvan yhdistelmä
77
Miten ilmakehä vaikuttaa havaintoihin?
Vaimentaa, sirottaa ja absorboi auringosta tulevaa ja kohteesta heijastunutta säteilyä Jäljellä olevasta signaalista vain osa on kohteesta lähtenyttä.
78
Ilmakehä Muuttaa säteilyn ominaisuuksia kuten suuntaa, voimakkuutta, aallonpituutta, taajuutta, spektristä jakaumaa Ilmakehän vaikutukset riippuvat säteilyn aallonpituudesta, ilmakehän hiukkasten tiheydesta ja koosta sekä ilmakehän optisesta tiheydestä ja absorptiivisuudesta Voimakkainta näkyvän valon ja UV alueella
79
Sironta ja absorptio ilmakehässä
Aallonpituudesta riippuvaista Sironta: lähinnä UV ja sinisen valon aallonpituuksilla Absorptio: kunkin kaasun / aineen tyypillisillä aallonpituusalueilla eli absorptiokaistoilla
80
Ilmakehä
81
Sironta Aiheuttaa hajavaloa
Törmätessään hiukkaseen säteily siroaa, jos sen suunta törmäyksen jälkeen on satunnainen Ilmakehässä olevat hiukkaset, esim.: aerosolit pienet hiukkaset kuten pöly savu Myös ilmassa oleva vesihöyry aiheuttaa sirontaa.
82
Mitä havaitaan?
83
Sironta Aerosolihiukkasten aiheuttaman sironnan poistaminen on hankalaa, koska ilmassa olevien aerosolien määrä ei ole vakio. Ilman aerosolimäärä ja -koostumus muuttuu paljonkin lyhyen ajan sisällä. Muutoksia aerosolien määrään ja laatuun aiheuttavat sääolosuhteet kuten tuuli.
84
Sironta Hiukkasia esiintyy ilmakehän alimmissa osissa, muutaman kilometrin korkeudelle saakka. Erikokoiset hiukkaset aiheuttavat erityyppistä sirontaa.
85
Sironta Näkyvän valon aallonpituusalueella tapahtuu eniten sirontaa sinisen valon alueella, eli lyhyemmillä aallonpituuksilla. Sironnan vaikutus vähenee siirryttäessä kohti pidempiä aallonpituuksia. Sironta suurempaa mitä pidempi reitti ilmakehässä
86
Erilaiset sirontatyypit
Rayleigh-sironta hiukkasen koko << säteilyn aallonpituus pöly, typpi ja happimolekyylit lyhyet aallonpituudet siroavat enemmän kuin pidemmät Mie-sironta hiukkasen koko ~ säteilyn aallonpituus vesihöyry, pöly, savu Ei-selektiivinen sironta hiukkasen koko >> säteilyn aallonpituus pilvet
87
Miten vaikuttaa havaintoon
Kuva on utuisempi, kun on paljon sirontaa Eri päivien havainnot eivät ole suoraan vertailukelpoisia! Voidaan korjata kuvakohtaisesti Tai skaalata eri ajankohdan kuvien harmaasävyarvoja Tai tehdä monimutkaisia, säteilyn kuluun mallinnukseen perustuvia ilmakehän vaikutusten poistoyrityksiä
88
Landsat ETM-kuva: kanavat
Näkyvän valon kanavat: sininen, vihreä, punainen Infrapunakanavat: lähi-infra I ja II, keski-infra
89
Absorptio Aineen kyky "imeä" sähkömagneettista energiaa
Käytännössä ainakin osa energiasta muuttuu lämmöksi Ilmankehän absorption aiheuttaa kaasumolekyylit kuten vesihöyry, hiilidioksidi ja otsoni Absorbointi tapahtuu tietyillä aallonpituuksilla eli absorptiokanavilla
90
Absorptio Absoptiota aiheuttavat ilmakehän kaasut : happi,
hiilidioksidi, otsoni vesihöyry.
91
Absorptio Mitä kapea absorptiopiikki tarkoittaa leveällä instrumentin kanavalla? Vaimentaa havaintoa, mutta ei vaikuta ympäröivillä aallonpituuksilla ei usein korjata
92
Ilmakehäikkuna Alue, jolla ilmakehän minkään aineen absorptio ei vaikuta Voidaan hyödyntää kaukokartoituksessa: kanavat sijoitetaan ilmakehäikkunoiden aallonpituusalueille
93
Säteilyn taittuminen Ilmakehän eri kerroksilla erilainen tiheys
Kerrosten rajapinnoissa tapahtuu säteilyn taittumista Snellin laki: aineen 1 taitekerroin * SIN( tulokulma ) = aineen 2 taitekerroin * SIN( taitekulma ) Jos ilmakehä on pyörteetön ja eri kerrosten ominaisuudet tunnetaan, taittumisen aiheuttamat vääristymät voidaan korjata
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.