Vanhemmat ja kasvattajat tukena mediamaailmassa ” Miten puhua koululaisille vaikeista asioista kuten sodista ja konflikteista?”. Elina Ruddock.

Esitys aiheesta: "Vanhemmat ja kasvattajat tukena mediamaailmassa ” Miten puhua koululaisille vaikeista asioista kuten sodista ja konflikteista?”. Elina Ruddock."— Esityksen transkriptio:

1 Vanhemmat ja kasvattajat tukena mediamaailmassa ” Miten puhua koululaisille vaikeista asioista kuten sodista ja konflikteista?”. Elina Ruddock

2 Mediakasvatuskeskus Metka ry  Perustettu 1958  Toimintaa lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan toimiville aikuisille  Julkaisutoimintaa (mediakasvatus kirjallisuutta, Peili –lehti)  Työpajatoimintaa lapsille ja nuorille  Opettajakoulutusta  Vanhempaintapahtumia  www.mediametka.fi

3 Kuka minä olen Elina Ruddock, mediapedagogi  Tutkinto media-, elokuva-, ja kulttuuriopinnoista John Moores yliopistosta Liverpoolista  Pedagoginen tutkinto  Kouluttaja ja freelance-toimittaja

4 Esityksen runko •Mediamaisema / mediakulttuuri •Mediakasvatus, digitaalinen kuvakulttuuri •Lapset ja media •Kriittinen medialukutaito •Miten puhua koululaiselle sodasta •Turvallinen median käyttö

5  Miten mediamaisema on muuttunut sinun elämäsi aikana?  Miten konflikteista ja sodista uutisoitiin ennen?  Millaisia haasteita nykypäivän media asettaa kasvattajille?

6 Mediakulttuuri •Todellisuus, jossa elämme ja havainnoimme maailmaa median välityksellä •Mediakulttuurinen arki koululaisen kanssa •Oppimista •Viihtymistä •Sosiaalista kanssakäymistä •Neuvottelua median käytöstä •Tärkeää on muistaa ja muistuttaa, että media ei ole sama kuin meitä ympäröivä todellisuus. Se on ikkuna todellisuuteen. Edes uutiset eivät välitä kokonaista kuvaa todellisuudesta, vaan version siitä. Nämä versiot vaikuttavat vahvasti maailmankuvaamme.

7 Mediakasvatus

8 •Mediakasvatus: - harjaannuttaa median aktiiviseksi kohtuukäyttäjäksi - kannustaa omiin tulkintoihin ja mielipiteiden vaihtoon - toimii rokotteena median riskejä vastaan - lisää mediasta saatua iloa ja mielihyvää. (http://mediakompassi.yle.fi)

9 Mediakasvatus •Enää ei riitä, että lapsi oppii lukemaan. Toki lukemaan opettelu yhä edelleen on perusedellytys laajempien medialukutaitojen kehittymiselle, mutta on myös hyvä tiedostaa, että lukutaidon oppiminen on vasta alku sillä haastavalla koulutiellä, jossa lapsesta kasvaa erilaisia medioita kriittisesti ja analyyttisesti lukeva nuori aikuinen. www.finnedu.com/medialukutaito

10 Kriittinen medialukutaito George Lucas Director Digitaalinen kuvakulttuuri George Lucas Director

11 Lapset ja media  YK:n lapsen oikeuksien sopimus (Lapsen oikeuksien sopimus laadittiin vuonna 1989 siitä lähtökohdasta, että lapsen ihmisoikeuksissa tulee kyetä painottamaan erityistä hoivaa ja huolenpitoa, jota aikuiset eivät tarvitse.)  Aikuisella vastuu lasten mediankäytöstä  Kuvat ja lööpit ovat esillä julkisilla paikoilla ja niitä on mahdotonta välttää

12 Kriittinen medialukutaito •Meillä ei ole valmiina kriittistä medialukutaitoa, se on opittavissa oleva taito. •Kun omaamme kriittisen medialukutaidon, osaamme analysoida, millaisia arvoja mediateksti välittää. •Ymmärrämme myös, ettei mikään mediateksti välitä meille todellisuutta vaan konstruktion todellisuudesta (tämä pätee myös uutisiin ja sanomalehtiin).

13 Kriittinen medialukutaito •Ymmärrämme, että mediatekstit vaikuttavat meihin. Tämä pätee myös fiktiivisiin mediateksteihin. •Opimme käyttämään ja myös halutessamme tuottamaan mediaa aktiivisina mediatekstin lukijoina. •Löydämme tarvitsemme tiedot ja mediatekstit ja osaamme luokitella niitä. •Mahdollistaa median positiiviset vaikutukset ja estää negatiivisia.

14 Miten puhua koululaiselle sodasta ja konfliktista?

15 Miten puhua koululaiselle sodasta? •Suurin osa yli neljä -vuotiaista tunnistaa sota konseptin. He ovat kuulleet puhuttavan siitä tai nähneet siitä kuvia mediassa. •Yritä varautua hankaliin kysymyksiin esim. “Miksi maailmassa on sotaa?”.”Mitä tapahtuu, jos Suomi joutuu sotaan?”.”Joudunko minä lähtemään sotaan?”.

16 Miten puhua koululaiselle sodasta? •Anna lapsen / nuoren puhua ensin ja johtaa keskustelua. Kysy häneltä, mitä hän tietää sodasta ja uutisista. Kun annat hänen johtaa keskustelua, voit antaa tietoa ja korjata mahdollisia väärinymmärryksiä. •Kysy kysymyksiä esim. Mitä pelkäät? Mikä ahdistaa sinua eniten sodassa? Miltä sinusta tuntuu kun näet kuvia sodasta? Kysymykset auttavat abstraktien tuntemusten ymmärtämisessä ja käsittelyssä.

17 Miten puhua koululaiselle sodasta? •Vaikka koululainen ei haluaisi puhua sodasta tai konflikteista, se ei tarkoita sitä ettei hän ajattele asiaa. •Lapsi / nuori ei välttämättä ilmaise itseään suorassa keskustelussa, välillä on parempi tehdä asioita yhdessä. Yhdessä tekemisen ohessa voi avautua mahdollisuus keskusteluun vaikeistakin asioista.

18 Miten puhua koululaiselle sodasta? •Älä anna kerralla liikaa informaatiota tai laajoja historian luentoja. Joskus yksinkertainen konkreettinen selitys on paras. •Kuuntele ja opi lapsilta / nuorilta. Heidän kysymyksensä voivat antaa sinulle uuden näkökannan hankalaan asiaan. Uskalla olla välillä tietämätön – meillä ei ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Ole turvallinen esimerkki siitä, että aikuisetkaan eivät tiedä kaikkia vastauksia (Talking with Children about War, Ceridian Corporation.)

19 Kun media tuottaa ahdistusta •Aikuisen on tärkeää huomata koululaisen ahdistus ja ottaa pelko puheeksi •Uutisia pelästynyttä koululaista auttaa eniten se, että hänet otetaan vakavasti ja että asian voi jakaa tutun ihmisen kanssa (Riitta Martsola ja Minna Mäkelä- Rönnholm kirjassa Lapsilta kielletty) •Mediakasvatus on yksinkertaisimmillaan koululaisen ja aikuisen välistä keskustelua mediasisällöistä

20 Turvallinen median käyttö

21 Koululainen ja media •Jokainen koululainen on yksilö, oma persoonallisuus •mediakokemukset ovat yksilöllisiä -> kasvattajan huomioitava ohjatessaan koululaista mediapolulla •Pienen koululaisen kyky ymmärtää median moninaisuutta ja tulkita sen sisältöjä on vielä rajallinen •vrt. Median käytön tekniset taidot •Kognitiiviset taidot ja tunne-elämän kehitys eivät vastaa toisiaan •Sosiaaliset suhteet tärkeitä

22 Aikuinen •Aikuisella on vastuu koululaisen hyvinvoinnista •Tiedosta koululaisen kehitysvaihe ja herkkyys •Tiedosta koululaisen mediatodellisuus •Koululainen tarvitsee aikuisen tukea, ohjausta, rajoja •Yhdessä tekeminen tärkeää •Kotien ”mediakontrollin” keinot •Median parissa vietettävän ajan määrä •Mediavälineiden sijoittelu •Sisältö

23 Yhdessä median parissa –Yhteiset keskustelut –Luetaan yhdessä kirjoja, lehtiä, katsotaan elokuvia, katsotaan yhdessä kuvia. –Puhutaan näiden esitysten sisällöistä, jaetaan mielipiteitä. –Leikki, heittäytyminen yhteiseen leikkiin. –Valokuvaaminen kameralla tai kuvaaminen videokameralla yhdessä. –Piirtäkää, maalatkaa nähdyn ja koetun pohjalta. –Perheen omat nettisivut, blogeja –Anna koulusidrmettaa sinua teknisesti, näin pääset perille hänen mediamaailmaansa ja voit tukea kriittistä medialukutaitoa.

24 All of us who professionally use the mass media are the shapers of society. We can vulgarise that society. We can brutalize it. Or we can help lift it onto a higher level. William Bernbach

25 Kiitos! elina.ruddock@mediametka.fi

26