Päijät-Häme , Lahti Kari Nenonen varatoimitusjohtaja

Esitys aiheesta: "Päijät-Häme , Lahti Kari Nenonen varatoimitusjohtaja"— Esityksen transkriptio:

1 Päijät-Häme 4.10.2011, Lahti Kari Nenonen varatoimitusjohtaja
Maakuntakierros 2011 Päijät-Häme , Lahti Kari Nenonen varatoimitusjohtaja

2 Suomen Kuntaliiton yksiköt
Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Opetus ja kulttuuri Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Yhteispalvelut Viestintä Kansainväliset suhteet Tietoyhteiskunta Kuntakehitys ja tutkimus Sosiaali- ja terveydenhuolto Ruotsinkielinen sihteeristö Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö KT Kuntatyönantajat Kari Nenonen

3 Valtion ja kunnan suhde

4 Peruspalveluohjelmamenettely
Menettelyn kolme komponenttia Osa valtion talousarvion valmistelua Käytännössä peruspalveluohjelma osa kehysmenettelyä ja peruspalvelubudjetti osa talousarvioesityksen yleisperusteluja Poikkihallinnollisuus Johtaa peruspalveluohjelman ministeriryhmä, valmisteluelimenä sihteeristö Osa valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä Suomen Kuntaliiton edustajien rooli pysyvinä asiantuntijoina Kari Nenonen

5 Menettelyn kattavuus Kuntien järjestämis- tai rahoitusvastuulla olevat palvelut Pääpaino sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluissa Kari Nenonen

6 Kuntalain säännökset Peruspalveluohjelmamenettely
Pitää sisällään peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin Kohteena lainsäädäntö, periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset kunnallishallinnon ja -talouden asiat sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittaminen Osa kehysmenettelyä valtion talousarvion valmistelua Osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä Kari Nenonen

7 Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 1/2
Peruspalveluohjelman ministeriryhmä Peruspalveluohjelmamenettelyä johtaa Peruspalveluohjelman ministeriryhmä. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Kokouksiin osallistuvat muut keskeiset kuntaministerit ja heidän avustajat. Lisäksi ministeriryhmän kokouksiin osallistuu valtiovarainministeriön keskeisiä virkamiehiä. Peruspalveluohjelman ministeriryhmässä Kuntasektoria edustavat pysyvinä jäseninä Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja liiton toimitusjohtaja sekä PPO-menettelyn sihteeristön Kuntaliiton edustaja. Kari Nenonen

8 Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 2/2
KUTHANEK: Puheenjohtaja: Kuntaministeri Varapuheenjohtaja: Kuntaliiton edustaja Jäsenet: Kuntaministerin avustaja (VS) VM:n merkittävät virkamiehet kuten valtiosihteeri BO:n edustajat kuntaosaston edustajat Suomen Kuntaliiton edustajat 6 henkilöä + varahenkilöt Esittelystä vastaa kunkin hallinnonalan valtion virkamies Jaostot: ▪ Talousjaosto valtionosuusjaosto (ei nyt toiminnassa) arviointijaosto Talousjaoston alaisuudessa laskentaryhmä Kari Nenonen

9 Kuntatalous

10 Kuntien vuosikate % poistoista 1997–2010
Päijät-Häme % Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

11 Kuntien vuosikate % poistoista 2009–2010
maakunnittain Koko maa: 2009 2010* Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

12 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as.
Päijät-Häme yhteensä Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

13 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as.
Lahden kaupunki Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

14 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as.
Päijät-Häme pl. Lahden kaupunki Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

15 Päijät-Hämeen kuntien tilikauden tulos
1997–2010, €/as. 1) Vuosikate – poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

16 Päijät-Hämeen kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä
sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, €/as. 1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

17 Kuntien lainakanta sekä rahavarat
Päijät-Häme Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

18 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän, korjatun tuloksen sekä lainakannan muutoksen kertymä vuodesta 1997, mrd. € 1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot Lähde: Tilastokeskus. Poistonalaisten investointien vuoden 2010 luku tilinpäätösarvioiden mukaan Kari Nenonen

19 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985–2013
Mrd. € % Lähde: Vuodet 1985–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–13 ennusteet Peruspalveluohjelma Kari Nenonen

20 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991–2015, mrd. € (käyvin hinnoin)
Lähde: Vuodet 1991–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot Kari Nenonen

21 Valtionvelka Mrd. € % Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet VM. Kari Nenonen

22 Kuntien verotulot vuosina 2009–2015, mrd. €
2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Verolaji Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,63 17,25 17,87 18,51 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,45 1,46 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,8 3,7 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1 -10,5 0,7 -11,0 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 26,99 26,99 21,99 21,99 Lähde: Vuodet 2009–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti Kari Nenonen

23 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991–2015, mrd. € (käyvin hinnoin)
Lähde: Vuodet 1991–2010 Tilastokeskus Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot Kari Nenonen

24 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. €
2012 2013 2014 2015 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan,%: 4,0 4,0 4,1 4,2 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,6 3,2 2,4 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan1) mukaan, %: -1,9 -2,1 2,0 3,9 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina 2012–2013, minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet 1997–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti sekä Kuntaliiton laskelmat. Kari Nenonen

25 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991–2015, mrd. € (käyvin hinnoin)
Lähde: Vuodet 1991–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot Kari Nenonen

26 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991–2015, mrd
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991–2015, mrd. € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1991–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti Kari Nenonen

27 Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012
Kari Nenonen

28 Muiden hallitusohjelman mukaisten leikkausten toteutus
Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdennetut leikkaukset toteutetaan vasta v  Kari Nenonen

29 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, €/as. Maakunta Yhteisöveron 5 prosentti yksikön nosto1) Valtion- osuuksien leikkaus Kiinteistö- veron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Uusimaa 70 -118 35 -13 Lappi 29 -118 45 -44 Varsinais-Suomi 57 -118 -2 -63 Pohjanmaa 64 -118 -18 -72 Etelä-Savo 40 -118 3 -75 Etelä-Karjala 36 -118 -2 -85 Pirkanmaa 39 -118 -9 -88 Päijät-Häme 34 -118 -4 -89 Kymenlaakso 35 -118 -12 -95 Satakunta 41 -118 -18 -95 Keski-Pohjanmaa 47 -118 -25 -95 Kanta-Häme 35 -118 -13 -96 Keski-Suomi 32 -118 -16 -102 Kainuu 37 -118 -26 -107 Pohjois-Pohjanmaa 38 -118 -28 -108 Pohjois-Savo 34 -118 -27 -110 Pohjois-Karjala 38 -118 -35 -115 Etelä-Pohjanmaa 38 -118 -38 -118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kari Nenonen

30 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, €/as. Kunnan koko Yhteisöveron 5 prosentti- yksikön nosto1) Valtion- osuuksien leikkaus Kiinteistö- veron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Alle as. 47 -118 17 -54 2 000–6 000 as. 37 -118 -17 -98 6 001– as. 35 -118 -13 -96 10 001– as. 33 -118 -34 -118 20 001– as. 34 -118 -11 -95 40 001– as. 47 -118 -6 -77 Yli as. 71 -118 32 -16 Kaikki kunnat 49 -118 1 -68 Kaikki kunnat, milj. € 262 -631 5 -364 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kari Nenonen

31 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, €/as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Yhteisöveron 5 prosentti- yksikön nosto1) Valtion- osuuksien leikkaus Kiinteistö- veron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Kustavi 30 -118 601 513 Kolari 32 -118 496 410 Pelkosenniemi 57 -118 406 345 Puumala 82 -118 316 280 Kittilä 51 -118 343 275 Kaikki kunnat 49 -118 1 -68 Vihanti 17 -118 -105 -205 Lumijoki 9 -118 -102 -211 Merijärvi 15 -118 -109 -212 Liminka 10 -118 -107 -215 Tyrnävä 12 -118 -113 -219 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kari Nenonen

32 Toimintaympäristön muutos

33 Väestönmuutos kunnittain 2010–2030
2010–2015 2010–2020 2010–2025 2010–2030 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste Kari Nenonen

34 Asukasluvun muutosprosentti 2009–2010 maakunnittain
Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011 Kari Nenonen

35 Asukasluvun muutosprosentti 2010–2030 maakunnittain
Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011, väestöennuste 2009 Kari Nenonen

36 Väestöllinen huoltosuhde 2010–2020 maakunnittain
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Koko maa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Lappi Ahvenanmaa Keski-Suomi Itä-Uusimaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010–2020 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 (0–14 v v. täyttäneet) / 15–64-vuotiaat KL/JAH Kari Nenonen

37 Väestöllinen huoltosuhde kunnittain
Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 Kari Nenonen

38 75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030
Kari Nenonen

39 Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 2001..2008
(kaikki seutukunnat, dia 1/2) Kari Nenonen

40 Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 2001..2008
(kaikki seutukunnat, dia 2/2) Kari Nenonen

41 Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua?
Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta 00-luvulla jo toistakymmentä ”voittajaa” 10–20-luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Lähde: SM/Janne Antikainen Kari Nenonen

42 Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010–2020
Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen Kari Nenonen

43 Terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän esitykset

44 Tulevaisuuden vaihtoehdot, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisratkaisussa tulisi varautua: Vaihtoehto A: kuntarakennetta uudistettaisiin mahdollisimman optimaaliseksi väestön tarvitseman sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen kannalta tarkasteltuna; n. 20 kuntaa Vaihtoehto B: kuntarakennetta uudistettaisiin kokonaisuutena selkeästi nykyistä suurempiin kuntiin (n. 30–50) sekä Vaihtoehto C: kuntarakennetta ei juurikaan uudistettaisi tai sitä uudistettaisiin hyvin vähäisessä määrin Kari Nenonen

45 Vaihtoehto A: Yksitasoinen malli
Yksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa koko sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisestä Perus- ja erityispalveluiden järjestämisestä vastaavia kuntia olisi alle 20 Kansallisesti säädettäisiin kuntien välisten valtakunnallisesti/alueellisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta Kari Nenonen

46 Vaihtoehto B: Kaksitasoinen malli
Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi yksin järjestämis- ja rahoitusvastuussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueen kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Kuntia olisi noin 30–50 ja yhteisistä erityistason palveluista vastaavia alueita 5 Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta Kari Nenonen

47 Vaihtoehto C: Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli
Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa tai alueella on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuisi alueratkaisuissa kuntien ja alueen yhteistyönä. Perustasosta vastaavia kuntien muodostamia alueita tai suuria kuntia olisi yhteensä vajaasta 20:stä noin 50:een ja erityistasosta vastaavia alueita 5. Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta Kari Nenonen

48 Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Kuntaliiton hallitus

49 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu
Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: pääkaupunkiseutu/metropolialue, kehittyvät kaupunkiseudut ja muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat. Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä. Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin. Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää. Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. Kari Nenonen

50 Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
1. 2. 3. 5. 4. 6. 8. 7. Vuosina 2013–2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta Kari Nenonen

51 Vuosina 2013–2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus.
Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli Paras-hanke on käynnistänyt muutoksen kuntakentässä. Kaupunkiseuduilla kuntarakenneuudistukset ovat kuitenkin jääneet puitelain tavoitteisiin nähden odotettua vähäisemmiksi. Myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet eivät aina ole tukeneet kaupunkiseutujen toiminnallista kokonaisuutta. Kun varustaudutaan tämän vuosikymmenen lopun ja ensi vuosi- kymmenen koviin toimintaympäristön muutoksiin, on tärkeää, että uudistusta jatketaan vuosina 2013–2016 kokoavana rakenne- uudistuksena. Tavoitteena on, että maassa on vuoden 2017 alussa vahvoihin peruskuntiin perustuvat rakenteet. Rakenneuudistusta ohjaava lainsäädäntö valmistellaan parlamen-taarisessa komiteassa, joka tulee asettaa mahdollisimman pian. Kari Nenonen

52 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon
ottava vahvan peruskunnan malli Alueellinen erilaisuus on tärkeää tunnistaa uudistuksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Vahvan peruskunnan malli tarvitsee omat sovellutuksensa ainakin kolmelle erityyppiselle alueelle: – Helsingin ja sen ympäristökuntien osalta tarvitaan omat ratkaisut. – Kehittyville kaupunkiseuduille muodostetaan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuvia kuntia. – Muille alueille muodostetaan maakuntiin tai muihin laajoihin alueisiin perustuvia vahvoja kuntia. Silloin kun ei ole edellytyksiä vahvan peruskunnan muodostamiselle, suuren väestöpohjan palvelut turvataan laajan alueen piirikuntaratkaisulla. Tavoitteena on, että maahan muodostuu mahdollisimman kattava vahvojen peruskuntien verkosto. Vahvoilla peruskunnilla on edellytykset pitää huolta hyvinvointipalveluista ja luoda edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Kuntien on oltava riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä sekä toisen asteen koulutuksesta. Tämä johtaa siihen, että kuntien välisten yhteistoimintaelinten määrä vähenee olennaisesti. Kari Nenonen

53 3. Uudistuksen keskiössä tulee olla kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys
Kaupunkiseutujen kuntarakenteen yhtenäisyyden vahvistaminen ja koko maan kuntarakenteen toimivuus ovat keskeisiä tavoitteita valtakunnan kehityksen ja asukkaiden arjen sujuvuuden näkökulmasta. Tavoitteena kaupunkiseuduilla on toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva peruskunta nykyisen kuntajakolain tavoitteen mukaisesti: kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kari Nenonen

54 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai
laajan alueen piirikunta Esimerkiksi laajalla maaseutuvaltaisella alueella on käytössään kaksi vaihtoehtoista mallia: Ensisijaisena vaihtoehtona on laajan alueen vahva peruskunta, jossa koko alue muodostaa yhden kunnan yhdessä alueen keskuskunnan kanssa. Alueilla, joilla kunnat eivät kykene muodostamaan vahvaa peruskuntaa, ne järjestävät ainakin suuren väestöpohjan palvelut (sosiaali- ja terveydenhuolto ja toisen asteen koulutus) yhdessä kuulumalla monialaiseen, laajan alueen piirikuntaan. Piirikunnan tulee täyttää vahvan peruskunnan väestöpohjan ym. vaatimukset eikä se ole alueellisesti sidottu maakuntajakoon. Piirikunnassa ovat nykyiset kunnat ja kuntarakennetta uudistetaan kuntien oman aktiivisuuden pohjalta. Piirikunnalla on kuntien valtuustojen valitsema valtuusto ja sille kuuluvien palvelujen järjestämisvastuu. Rahoitusvastuu on kunnilla. Piirikunta voi toimia palvelutuotannon järjestämisessä kiinteässä yhteistyössä vahvan peruskunnan kanssa. Piirikuntia voi olla kahdenlaisia: Piirikunta, johon keskuskaupunki kuuluu Piirikunta, johon keskuskaupunki ei kuulu Kari Nenonen

55 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä
Kuntalakiin valmistellaan säännökset siitä, millä tavoin uusissa väestöltään tai pinta-alaltaan suurissa kunnissa turvataan kunnan eri osissa asuvien mahdollisuus lähidemokratiaan. Lähidemokratian mallit ja niiden käyttöönotto ovat kuntien päätösvallassa. Lähidemokratia tarkoittaa kunnanosan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista omaa lähiympäristöään ja lähipalveluita koskevissa asioissa, esimerkiksi suorilla tai välillisillä vaaleilla valittua kunnanosahallintoa. Myös kunnanosien riittävä edustavuus kunnan päätöksenteossa on turvattava. On selvitettävä esimerkiksi Ruotsissa isoissa kunnissa käytössä olevan vaalipiiriratkaisun soveltuvuus Suomen olosuhteisiin. Eri puolilla maata on turvattava palvelujen saavutettavuus. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. kuntien ja valtion yhteispalvelu-pisteitä, joissa kuntalaiset voivat saada palvelut joko paikan päällä, etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden kautta tai sähköisenä asiakaspalveluna. Kari Nenonen

56 6. Kuntia tai piirikuntia muodostettaessa pyritään alue-
jaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet Kuntia tai piirikuntia muodostettaessa tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin ja uudenlaisten palvelujen tuotantotapojen käyttöön, joilla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Toimiva kunta- ja piirikuntajako voidaan määritellä monella tapaa. Tärkeätä on valita vaihtoehto, jossa kielikysymykset yhtenä perusoikeuksista turvataan. Myös kielellisen vähemmistön vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia on kehitettävä sekä kaupunki- että muilla seuduilla. Rakenneuudistukseen tulee liittää suunnitelma siitä, miten kielelliset oikeudet turvataan. Kari Nenonen

57 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä
Prosessia ohjataan lailla, joka valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Laissa määritellään – rakenteelliset vaihtoehdot ja kriteerit niiden soveltamiselle eri alueilla – suunnitteluprosessi (kunnat, kaupunkiseudut, alueet, valtakunnan taso) – valmistelun ja toteuttamisen aikataulu – valtioneuvoston toimivalta tavoitteen toteuttamiseksi. Uudistuksen johtamista varten tarvitaan laaja-alainen, parlamentaarinen seurantaryhmä. Kari Nenonen

58 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille
Vahva peruskunta antaa tukevan perustan kunnalliselle itsehallinnolle, jota säännellään uudella kuntalailla. Kuntalain tavoitteena on demokraattisesti toimiva kunta, jossa asukkaiden vaikuttaminen, valtuuston toimivalta sekä poliittisen ja ammatillisen johdon vastuu on selkeästi määritelty. Uuden kuntalain tulee jäsentää ja tehdä läpinäkyväksi kunnallinen demokratia, päätöksenteko, johtaminen ja hallinto sekä toiminta ja talous. Kari Nenonen

59 Hallitusohjelman kannanotot ja mahdolliset vaihtoehdot

60 Hallituksen painopistealueet (s. 7–8)
1 Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 1.1 Työmarkkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä osallisuuden ja työllisyyden näkökulmasta. 1.2 Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. 1.3 Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Koulupudokkuuteen puututaan. Hallitus valmistelee vanhuspalvelulain sekä laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. 2 Julkisen talouden vakauttaminen 2.1 Ratkaisevaa on se, että mahdollisimman moni työikäinen on työssä. Kestävyysvajetta vähennetään lisäämällä tuottavuutta yksityisessä ja julkisessa taloudessa sekä lisäämällä syntyvyyttä ja aitoon työvoimatarpeeseen perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa. 2.2 Valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. 2.3 Hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. 3 Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen 3.1 Hallitus edistää suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukykyä avoimilla maailmanmarkkinoilla. Talouskasvun täytyy olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää . 3.2 Hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. 3.3 Vakaat ja toimivat työmarkkinat ovat kilpailukyvyn edellytys. 3.4 Korkean työllisyyden takaamiseksi hallitus tehostaa toimia työttömyyttä vastaan. 3.5 Työttömien työkyvyn ylläpitoon ja työmarkkinavalmiuksien parantamiseen panostetaan Kari Nenonen

61 Kuntapolitiikan ja hallinnon kehittämisen (luku 10) ja
hyvinvointipolitiikan (luku 7) rajapinnan kirjauksia hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu säilytetään kunnilla Pystyy vastaamaan itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikois- sairaanhoitoa ja vaativia sosiaali- huollon palveluita lukuun ottamatta Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat voivat yhdessä muodostaa väestöpohjaltaan riittävän sote-alueen Kykenee tulokselliseen elinkeino- politiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskunta- rakenteiden hajautumiskehitykseen Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue) Tarve kuntien välisille yhteistoiminta- rakenteille vähenee Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla alueilla palvelut kootaan riittävän suu- riksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvoihin peruskuntiin vastuukunta- mallilla Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Tehtävänä mm. vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut Kari Nenonen

62 Hallitusohjelma ja kunnat
Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain pohjana työssäkäyntialueet tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo vuoden 2011 loppuun mennessä perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet Vanhuspalvelulaki 2013? Tilapäinen leikkaus valtionosuuksiin Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan Kari Nenonen

63 Kuntauudistus hallitusohjelmassa
Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. Kari Nenonen

64 Uusi Kunta 2017 Kuntaliiton ja kuntien kehitysalusta kuntauudistukselle Uusi Kunta ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta ohjelmalla varmistetaan: Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille. Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta. Hanke tuottaa tietoa kuntalain uudistamistyöhön. Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä. Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus. Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. Kari Nenonen

65 Lisäinformaatiota

66 Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi!
Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. Kuntahankinnat on tehnyt tähän mennessä 34 puitesopimusta IT-, energia- ja muissa tavara- ja palvelukohteissa 450 kunta-asiakkaalle. Asiakastyytyväisyys on asteikolla 1–5 noin 4,4. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6–35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. Kari Nenonen 66

67 Heikko sopimusosaaminen – kallis sopimus
Sopimusten sisältöön ei kiinnitetä riittävästi huomiota Johtaa aukkoihin sopimuksissa, jolloin saatetaan joutua esim. tilaamaan kallista lisätyötä Joistakin asioista ei huomata sopia lainkaan, jolloin sopimusriitojen riski kasvaa Vastuukysymyksiä ei mietitä, jolloin sopimuskaudella voi seurata ikäviä yllätyksiä Käytetään sopijakumppanin sopimuspohjaa, joka saattaa sisältää epäedullisia sopimusehtoja Kari Nenonen

68 Sopimuksia ei valvota – maksetaan turhasta
Johtaa oikeudenmenetyksiin Sopimuksiin neuvoteltuja oikeuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti Ei reklamoida ajoissa Kilpailutettujen sopimusten ohiostot Johto ei saa olennaista ja oikeanlaista tietoa (taloudellisten) päätösten pohjaksi Tehdyistä virheistä ei mahdollista ottaa opiksi Lisätietoja: Lakimies Leena Hoppu-Mäenpää, Kuntaliiton lakiyksikkö, p Kari Nenonen

69 Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.

70 Kuntarekrystä asiantuntijakumppani
tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä työpaikkailmoitteluun. hinnaltaan kilpailukykyinen, selainpohjainen järjestelmä ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Tilaa Kuntarekryn esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh tai

71 Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntayhtymiä muutoksessa
Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: Kari Nenonen