Tulevaisuuden koulutus valmentamaan ennakkoluulottomia kokeilijoita

Esitys aiheesta: "Tulevaisuuden koulutus valmentamaan ennakkoluulottomia kokeilijoita"— Esityksen transkriptio:

1 Tulevaisuuden koulutus valmentamaan ennakkoluulottomia kokeilijoita
Luovuusleiri Peer Haataja Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Peer Haataja, EK

2 Menestyvien yritysten Suomi
Peer Haataja, EK

3 =hyvinvoiva Suomi =osaavat ihmiset
Peer Haataja, EK

4 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. 27 jäsenliittoa Noin jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä Yli 70 % Suomen bkt:stä Yli 95 % maamme viennistä Noin työntekijää Peer Haataja, EK

5 Työnantajien keskusjärjestöt
palkansaajaa Valtio, kunnat ja kirkko Valtio Kunnat Kirkko palkansaajaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa jäsenyritystä Peer Haataja, EK

6 EK:ssa yhteensä 27 jäsenliittoa
Autoliikenteen Työnantajaliitto Elintarviketeollisuusliitto Energiateollisuus Finanssialan Keskusliitto Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Kaupan Liitto Kemianteollisuus Kiinteistöpalvelut Kulutustavararyhmä Kumiteollisuus Logistiikkayritysten Liitto Lääketeollisuus Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Metsäteollisuus Muoviteollisuus Palvelualojen työnantajat PALTA Puusepänteollisuus Rakennusteollisuus RT Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila Satamaoperaattorit Sivistystyönantajat Sosiaalialan Työnantajat Teknokemian Yhdistys Teknologiateollisuus Terveyspalvelualan Liitto Viestinnän Keskusliitto Yleinen Teollisuusliitto YTL Peer Haataja, EK

7 Alustuksessa: Asetetetaan vastakkain Oivalletaan Päätellään
Peer Haataja, EK

8 Mitä elinkeinoelämä tarvitsee?
Oman työn arvostamista, kokonaisuuden ymmärtämistä, vastuun kantamista Mikä on minun panokseni tässä työyhteisössä Työniloa, kuulumista työyhteisöön, halua onnistumisen kokemuksiin, Tuntuu kuin perusasiat olisivat hukassa, (ne jotka ennen opittiin kotona ja koulussa) ja työnantajan pitäisi ne opettaa. Peer Haataja, EK

9 Uusi sukupolvi tuo uudet arvot työelämään
80- luvulla syntyneet he menevät ja tulevat, eivät puurra eivätkä ole lojaaleja työnantajalle heitä ei pompoteta; he pätkivät itse omat työnsä ja työsuhteensa; työ saa joustaa ja sopeutua omaan rytmiin toisaalta työltä odotetaan paljon (haasteellisuutta ja mielekkyyttä) - niin kuin elämältä isolla E:llä yleensä odottavat muiden tekevän työt kaveruussuhteet ja viihtyvyys ovat töissä tärkeitä deadline tarkoittaa aikaa selittää; ei valmista tulosta eivät usko pahan päivän koittavan vaurastuvat perimällä! eivät halua taistella parempaa elämää, vaan laadukas elämä, korkea koulutustaso ja palkka ovat itsestäänselvyyksiä - ja kaikki pitää saada heti raha ei kuitenkaan motivoi, siksi se ei sido epätyydyttävään työhön vaikka työhön ei sitouduta, siltä halutaan turvallisuutta ovat korostuneen tietoisia eettisistä vaatimuksista. Sovitusta ei kuitenkaan pidetä omalla kohdalla kiinni (esim. ympäristöarvoista paasataan, mutta omilla autoilla ajetaan kuin viimeistä päivää) uusi sukupolvi voi asenteillaan ja arvoillaan uudistaa työyhteisöä: työprosessien järkeistäminen, turhan työn vähentäminen ja tietotekniikan todellinen hyödyntäminen mikä vähentää työuupumusta. etätyö lyö itsensä läpi Prof. Satu Lähteenmäen haastattelu, TEK- Tekniikan akateemiset 9/2005 Peer Haataja, EK

10 Mistä ollaan matkalla mihin?
Weberiläinen byrokraattinen malli Ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alla Työntekijän valta perustuu ammattitaitoon ja asemaan, eikä ole henkilökohtainen ominaisuus Päätökset tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti, jotta suosimisongelmia ei esiinny Toimitaan rationaalisesti ja laskelmoidusti organisaation johdon asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi Tulevaisuuden malli Uudessa työkulttuurissa asema ja vaikutusvalta eivät perustu hierarkkiseen asemaan, vaan osaamisen ekspertiyteen ja sosiaaliseen pääomaan. Kyky luoda olosuhteet, jotka saavat aikaan henkilökohtaista sitoutumista Kyky aktivoida uuden tiedon ja uusien tulkintojen luomista Kyky luoda ja vahvistaa yhteistä identiteettiä, tavoitteita ja visioita. Kyky innostaa ja energisoida työntekijä/itsensä Kyky nähdä uusia mahdollisuuksia ja pukea ne sanoiksi. Peer Haataja, EK

11 OIVALLUS Peer Haataja, EK

12 Jos maailma olisi valmis ja sen työt nuotillisia, koulutus voisi olla (jatkossakin) putki.
Peer Haataja, EK

13 Mikä Oivallus? Oivallus –hanke käynnistyi keväällä 2008
MILLAISIA OSAAMISIA ELINKEINOELÄMÄSSÄ TARVITAAN TULEVAISUUDESSA? MITEN OSAAMISTA KEHITETÄÄN? Hypoteesina on ollut, että elinkeinoelämä on 2020-luvulla yhä verkottuneempi. Tavoitteena on viedä viestiä elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeista koulutuspolitiikan päättäjille. Peer Haataja, EK

14 Kaksi väliraporttia On pohdittu tulevaisuuden työelämää lukuisien yritysedustajien, tutkijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. On tunnistettu heikkoja signaaleja sekä muodostettu tietämystä, näkemyksiä ja toiveita tulevaisuuden suunnasta. = asiantuntijaprosessointi Ensimmäinen väliraportti käsitteli muutostrendejä. Millaisia liiketoimintamahdollisuuksia kehitysaallot tuovat tullessaan? Toisessa raportissa syvennyttiin siihen, miten työn tekemisen tavat muuttuvat? millaiset osaamistarpeet korostuvat tulevaisuudessa? Peer Haataja, EK

15 muistuttaa jazz-improvisaatiota.”
”Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-improvisaatiota.” Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-improvisaatiota Lähde: Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto. Esitys Grasping the Future -seminaarissa syksyllä 2009. Peer Haataja, EK

16 MONIOSAAJUUS SYNTYY RYHMISSÄ
Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Slidessa olevat otsikot kuvaavat tulevaisuuden työtä (varmasti myös jazzia) Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin Peer Haataja, EK

17 MILLAISIA TÖITÄ YRITYKSISSÄ ON 2020-LUVULLA?

18 Teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan
Puhutaan myös elämysyhteiskunnasta ja kokeiluyhteiskunnasta. YRITYSTEN ANSAINTALOGIIKKA PERUSTUU PITKÄLTI INNOVAATIOIHIN. Osataanko työskennellä uudella innovaatioita luovalla tavalla? Mekaaninen ajattelu ”by the book” ei enää välttämättä toimikaan. Tarvitaan uudet toimintatavat. Projektikokoonpanot, ei tarkkoja ohjeita, ne tarkentuvat matkan varrella, ohjeistaminen ei riitä, tarvitaan ”oman pään käyttöä”, työn sisällöt määritellään yhdessä muiden kanssa… VRT. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Peer Haataja, EK

19 Kolmen tyyppisiä työtehtäviä:
Osassa töistä työn tavoite ja sen saavuttamiseen käytetyt menetelmät ovat ennalta määriteltyjä. Osassa töistä työn tavoite on määritelty, mutta menetelmät ja keinot tavoitteeseen pääsemiseksi –työn tekemisen tapa – eivät ole betonoituja. Keinot voivat olla hyvinkin avoimia. Joissakin tapauksissa sekä työn tavoite että menetelmät ovat avoimia; tavoiteltu lopputulos tarkentuu ja määrittyy kokonaan työtä tehdessä. Peer Haataja, EK

20 Taitojen merkitystä painotetaan
Peer Haataja, EK

21 Tulevaisuuden osaamisalueet
Verkosto-osaaminen Kansainvälisyys Liiketoimintaosaaminen Teknologiaosaaminen Ympäristöosaaminen Palveluosaaminen Design-ajattelu Peer Haataja, EK

22 ”Ei kuulu tälle tunnille!”
Peer Haataja, EK

23 LUOVUUS

24 Luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen lähtökohdaksi!
Kirsi Juva Peer Haataja, EK

25 Mitä on luovuus? Peer Haataja, EK

26 Yrittäjämäistä asennetta
Uskallusta yrittää, kokeilla ja testata. Mahdollisuutta osallistua, ehdottaa ja keksiä. Mahdollisuutta tutkia ja etsiä yhteyksiä eri asioiden välillä. Luomalla ilmapiiri, jossa korostuu tekemisen ilo. Peer Haataja, EK

27 Pehmeät taidot vs. kovat taidot
Yrittäjämäisen asenteen kulmakivet –uskallus, kokeileminen ja luovuus sekä toisilta oppiminen ja toisten ideoiden päälle rakentaminen –ovat taitoja, pehmeää osaamista. Suomalainen koulujärjestelmä on vahva kovien tiedollisten valmiuksien kasvattaja. Tieto on valtaa ja tiedollinen osaaminen yksilökeskeistä. Moniselitteisyyden ymmärtäminen ja intuitio (jos tietoa on liian vähän tai liian paljon) nousevat työelämässä arvoon Peer Haataja, EK

28 Asenne, usko pystymiseen
Taidot Tiedot Asenne, usko pystymiseen Osaaminen muodostuu tiedoista, taidoista, asenteesta (ja arvoista) sekä verkostoista Oppimisessa on kyse rinnakkain tiedoista ja taidoista ja niiden erottelu on usein keinotekoista. Keinotekoisuudesta huolimatta Oivalluksessa taidot – ja niihin liittyen verkostot eli yhdessä tekeminen – on nostettu keskiöön. Syy: Väitämme, että taidoilta puuttuu arvostus ja siksi ne laahaavat perässä. Ne ajatellaan olevan joko a) pehmopullaa; apteekin hylly –tavaraa tai vaihtoehtoisesti b) vain joidenkin ominaisuus. Kaikki eivät niistä siksi voi oppia. Se, että yritykset korostavat niin paljon osaamistarpeissaan taitojen merkitystä tuskin on tulkittavissa niin, että vain niitä tarvitaan. Sen sijaan taitojen ylikorostuminen esimerkiksi osaamistarveselvityksessä on tulkittavissa niin, että siitä puhe mistä puute. Taitoihin palataan, mutta tässä vaiheessa tarkennuksena, että ei tarkoiteta taideaineita. Suomalainen koulutus on perinteisesti vahva tiedollisten valmiuksien kasvattamisessa. Tiedon hallinnan sijasta tietojen käyttämiseen ja soveltamiseen Tietoja ei ole tarkoitus demonisoida tai tehdä tyhjäksi. Se, mitä sen sijaan haluttaisi ravistella ajatusta tiedoista automaattisina faktoina. Tietojen ylikorostuminen ja –arvostaminen ja niiden näkeminen faktoina on huolestuttavaa, mikäli se tekee meistä mekaanisia tiedonomaksujia ja varovaisia tiedon käyttäjiä. Siksi Oivalluksessa Taidot ovat ”yläotsikko” Koko totuus ei synny pelkästä tiedosta. 28 Kirsi Juva Peer Haataja, EK

29 Korostuu nuotittomissa töissä
Pystyvyyskokemus Korostuu nuotittomissa töissä Liittyy asenteeseen. Viime kädessä ”asenne ratkaisee”. Ilman käsitystä omista kyvyistä ja halusta oppia, ei synny oppimista. Peer Haataja, EK

30 Ei mitä, vaan miten? Ulos luokkahuoneista
Opettajakeskeisyydestä oppijakeskeiseksi Suorasta ohjauksesta vuorovaikutteiseksi Teoria käytäntö Kokonaisarvio jatkuva arviointi Kouluoppiminen elinikäinen oppiminen…… EDISTYKSELLISET OPETUS- JA OPPIMISMENETELMÄT VOIVAT OLLA YKSINKERTAISIA Peer Haataja, EK

31 Koulun ovet auki ympäröivään maailmaan
Koti Päiväkoti Kirjasto Urheilu Kulttuuri Harrastukset Palvelut Rakennukset Julkiset organisaatiot Työpaikat Peer Haataja, EK

32 Kunnollisissa puitteissa opettaja voi olla muutoksen primus motor
Kulttuurin muutos on viimekädessä kiinni opettajista Rehtorit mahdollistaa Päättäjät ohjaa Opettaja on parhaimmillaan sparraaja. Peer Haataja, EK

33 Mistä yritysten tarvitsema osaaminen muodostuu?
Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Kielitaito Eri kulttuurien tuntemus Suvaitsevaisuus Pystyvyysuskomus Verkostot Kansainvälinen verkostoituminen Peer Haataja, EK

34 Sitä opitaan, mitä arvioidaan
Koulussa arvostetaan oikeassa olemista, vaikka virheistä oppii parhaiten. Koulussa kielletty on työelämässä vaadittu. Koe ja tentti, joka tehdään yksin ilman vuorovaikutusta muuhun maailmaan (eli lunttaamalla), määrittää osaamisen. Opetellaan kysymään, keskustelemaan, etsimään tietoa, Sen sijaan, että päntätään ulkoa opettelemalla asioita, joita Ei myöhemmin muisteta tai osata soveltaa, yhdistää tai hyödyntää. Peer Haataja, EK

35 Luovuudella viitataan ennakkoluulottomaan ajatteluun
Onko EK sitä mieltä, että yritykset menestyvät, kun ihmiset sekoilevat? Luovuudella viitataan ennakkoluulottomaan ajatteluun ja ongelmien ratkaisukykyyn, kykyyn ajatella asioita eri näkökulmista sekä kykyyn nähdä asioille vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Luovuus ei liity vain taideaineisiin tai luoviin aloihin. Luovuus voi olla myös omaperäisyyttä, erilaisuutta tai yllätyksellisyyttä. Peer Haataja, EK

36 PÄÄTELMÄT

37 Laadusta huolehtiminen ei tarkoita sitä, että kaikki
asiat tehdään kuin ennenkin. Peer Haataja, EK

38 ”Suomalainen koulutus tuottaa korkeatasoisia yksilösuorittajia.”
- Haastateltu henkilöstöjohtaja Vrt. maailman paras päivähoito, esiopetus, peruskoulu, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, työhallinto, poliisi... Taidot = Miten ollaan tekemisissä muiden ihmisen kanssa? Peer Haataja, EK

39 Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen
T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. Yksilösuorittamisen sijaan yhdessä tekemistä T-malli ollut mallina hahmoittamassa tietojen ja taitojen dynamiikkaa. IBM tehnyt tutuksi. Molemmissa harjoittelu mahdollista! Kirsi Juva Peer Haataja, EK

40 Lähde: Trilling & Fadel (2009)
Vaa’an kallistaminen koulutuksissa oikealla, sillä vaakaa kallistetaan myös työelämässäkin oikealle Oppimisessa ja koulutuksessa ei ole kysymys nollasummapelistä Ei yhtä Menetelmää Vaihtelu auttaa mm. ymmärtämään, ettei sama kaava toimi kaikkialla Kirsi Juva Lähde: Trilling & Fadel (2009) Peer Haataja, EK

41 TO DO

42 Peer Haataja, EK

43 Asenteet työtä kohtaan + hyvä johtaminen
Muutoksen hyväksyminen Rohkeus muuttaa vallitsevaa tilaa Työn kehittäminen: Voisiko tämän tehdä paremmin? Osaamisen jatkuva kehittäminen ja jalostaminen yhdessä Oppimistaidot Tiedon jakaminen Itseohjautuvuus Sisäinen yrittäjyys Työsuoritus: Miten viedään strategiaa eteenpäin omalla toiminnalla Asiakaspalvelija Yritys ei ole mitään ilman vaativaa asiakasta Peer Haataja, EK

44 Tulevaisuuden osaamistarpeet luovat tarpeen entistä tiiviimmälle oppilaitos-työelämäyhteistyölle.
Peer Haataja, EK

45 Kiitos Peer Haataja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 040 553 5535
Peer Haataja, EK