Virve-vireyttä vertaisarvioinnilla näyttötutkintotoimintaan

Esitys aiheesta: "Virve-vireyttä vertaisarvioinnilla näyttötutkintotoimintaan"— Esityksen transkriptio:

1 Virve-vireyttä vertaisarvioinnilla näyttötutkintotoimintaan
Projektipäällikkö Ulla Mäntykangas

2 Miksi tämä hanke? Opetusministeriö antoi 29. kesäkuuta 2004 Koulutuksen arviointineuvostolle toimeksiannon ammatillisen aikuiskoulutuksen arvioinnin organisoimiseksi. Kaksivaiheisen arviointihankkeen ensimmäisessä vaiheessa 2004–2005 arviointikohteena olivat aikuisten opiskelumahdollisuudet ja järjestäjäverkko toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen toisessa vaiheen arviointikohteena on ollut aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus ja tuloksellisuus.

3 Arvioinnin johtopäätöksissä on esitetty mm. seuraavaa:
Toimikuntien toiminnan yhdenmukaistamiseen ja johdonmukaistamiseen eri koulutusalojen sisällä ja niiden välillä on kiinnitettävä huomiota. Koulutuksen järjestäjien on syytä yhteistyöllä edistää hyvien käytäntöjen leviämistä. Tutkintotoimikuntien edellytyksiä seurata käytännössä tutkinnon suorittamisprosessia on parannettava. Työelämän nopean muutosprosessin näkökulmasta siihen voisi liittyä myös selkeä velvoite. Järjestelmän byrokraattisuutta ja raskautta on syytä vähentää esimerkiksi toimivaltasuhteiden uudelleen määrittelyllä, dokumentaatiotarvetta vähentämällä ja päällekkäisiä toimintoja purkamalla. Tutkinnon perusteiden kehittämistyön on oltava joustavaa ja nopeammin kuin nyt reagoivaa. Eri ministeriöiden ja virastojen yhteistyössä on tehostamisen varaa. Eri osapuolten yhteistyötä ja toistensa ymmärtämistä on lisättävä.

4 Miksi vertaisarviointi ?
Edut ja hyödyt laadunvarmistuksen ja laadun kehittämisen kannalta  (koulutuksen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat ): oman toiminnan arviointi ulkopuolinen näkemys toiminnasta toiminnan laadun varmistaminen kehittämiskohteiden esille tuominen rakentava ja kriittinen palaute kollegoilta toiminnan laadusta hyvien käytäntöjen löytäminen ja niiden levittäminen mahdollisuus saada neuvoja ja kuulla vertaisarvioijien hyvistä käytännöistä mahdollisuus oppia yhdessä vertaisarvioijien kanssa verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä Vertaisarvioinnin tuloksia hyödyntämällä näyttötutkintotoimintaa voidaan kehittää ja näin hyödynsaajana ovat tutkinnon suorittajat.

5 Kokemukset KAM:ssa on menestyksellisesti toteutettu vertaisarviointia mm. ammattiosaamisen näyttöjen toimintatapojen arvioinnissa => tuo esille kehittämiskohteet ja vahvuudet. Sen avulla voi oppia toisilta. Vertaisarviointi toimii myös jatkuvan parantamisen välineenä.

6 Mitä vertaisarvioidaan?
Vertaisarvioinnin kohteena eri tutkintojen näyttötutkintojen suunnitelmat ja – sopimukset henkilökohtaistamismääräyksen toteutuksen hyvät käytännöt näyttötutkintoon hakeutumisen ja näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa (ei tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamista) ammattitaidon arvioinnin ja näyttötutkintotoiminnan hyvät käytännöt arvioitavilla aloilla

7 Miten vertaisarvioidaan?
Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioinnin kohteessa. Ulkoisten asiantuntijoiden muodostama vertaisarviointiryhmä kutsutaan arvioimaan toimintojen laatua. Vertaisarvioijat tekevät vierailuja paikan päälle arvioidessaan. Vertaisarvioijat ovat oppilaitoksen ulkopuolisia henkilöitä, jotka työskentelevät vastaavassa ympäristössä ja ovat arvioitavan aihepiirin asiantuntijoita ja ammattilaisia. Arvioijat ovat riippumattomia ja arvioivat vastaavalla organisaatiotasolla olevien henkilöiden toimintaa

8 Menettelyn edellytykset ja tyypilliset piirteet ovat:
keskittyminen prosessin osallistujiin ja heidän kiinnostuksen kohteisiinsa ja tarpeisiinsa vertaisarvioijien objektiivisuus ja puolueettomuus kaikkien prosessin osien läpinäkyvyys kaikille osapuolille etukäteen laaditut kaikkia osapuolia sitovat säännöt luottamuksellisuudesta ja tulosten käytöstä vertaisarvioijien (ja näiden edustamien tahojen) ja arvioitavien oppilaitosten välisten eturistiriitojen ja kilpailun välttäminen avoimuus, eettisyys ja rehellisyys molemminpuolisen oppimisen edellytyksenä

9 Menettelyn edellytykset ja tyypilliset piirteet ovat:
tietoisuus kulttuuriseikkojen vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen, koulutustarjontaan ja arviointeihin – etenkin kansainvälisiin vertaisarviointeihin kriittisen ja tutkivan otteen edistäminen vertaisarvioijien toiminnassa ja vertaisarvioinnin kohde-organisaatioissa vertaisarvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen siten, että siitä ei tule muodollista ja byrokraattista menettelyä vaan dynaaminen ja kannustava prosessi, josta on hyötyä sekä arvioitavalle että vertaisarvioijille. lähteet: Eurooppalaisen vertaisarvioinnin opas ammatilliseen peruskoulutukseen - The European Peer Review Manual for initial VET sekä Räkköläinen & Stenvall: Arvioi, opi ja kehity, näyttötoiminnan laadunvarmennusta vertaisarvioinnilla

10 Vertaisarviointi Käsittää neljä vaihetta:
1. Valmisteluvaihe (itsearviointi, vertaisarviointiryhmät ja heidän kouluttaminen, aikataulutus yms. käytännön järjestelyt) 2. Vertaisarviointikäynti 3. Vertaisarviointiraportti 4. Käytännön kehittämisvaihe

11 Tulokset Vertaisarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää koulutuksen järjestäjien näyttötutkintotoiminnan kehittämisessä sekä yhteistyössä eri tutkintotoimikuntien kanssa Hankkeen avulla muodostetut vuorovaikutussuhteet vakiintuvat ja jäävät pysyviksi. Hankkeen aikana muodostuneet ammatilliset verkostot mahdollistavat tietojen vaihdon osallistujien välillä myös tulevaisuudessa. Hyviksi toimintatavoiksi kehitetyt toimintatavat ja -mallit säilytetään ja kokeillaan uusia. Julkisella rahalla tuotetut toimintamallit ovat monistettavissa ja olemme valmiita aktiivisesti toimimaan niiden leviämiseksi ja esittelemiseksi rahoittajan tilaisuuksissa