Ihminen.

Esitys aiheesta: "Ihminen."— Esityksen transkriptio:

1 Ihminen

2 Ihminen Ruoansulatus Verenkierto Hengitys Iho, luut ja lihakset
Aivot ja hermostot Tunto, näkö, haju ja kuulo Ihmisen alku

3 Ruoansulatus Ihmisen ruoansulatus on järjestelmä,
joka muuttaa syödyn ravinnon elimistölle käyttökelpoiseksi ravinnoksi. Elimistö tarvitsee kaksi litraa vettä päivittäin.

4 Ruoansulatuksen osat Suu: suussa ruoka hienonnetaan ja sitä pyöritetään syljessä. Ruoka on suussa 15 sekuntia. Ruokatorvi: ruoka kulkeutuu sen kautta mahalaukkuun. Aikaa siinä kuluu pari sekuntia. Mahalaukku: Mahalaukku tuottaa hapanta nestettä, joka tappaa ruoan mukana tulleet taudinaiheuttajat.

5 Lisää ruoansulatuksenosia.
Ohutsuoli: Ohutsuoli on lähes kuusi metriä pitkä. Ohutsuolen eri kohdista ravintoon imeytyy ruoansulatus nesteitä. Ohutsuolen lopussa ravinto imeytyy ruoasta verenkiertoon. Paksusuoli: Paksusuoli hyödyntää vielä viimeiset ravinnon rippeet ruoasta. Loppu käyttökelvoton ravinto menee peräsuoleen, josta jätteet tyhjentyvät ulosteena.

6 Verenkierto Verenkierto on hyvin tärkeä systeemi, joka pitää ihmisen elossa. Veri kuljettaa ihmisen soluille happea ja ravinteita. Verenkiertoelimistöön kuuluu sydän ja verisuonet.

7 Sydämen toiminta Sydän on yksi ihmisen tärkeimmistä elimistä. Ilman sydäntä ihminen kuolisi. Sydän on noin omistajan nyrkin kokoinen lihaskimppu. ”Likainen” veri tulee sydämen oikeaan eteiseen, josta se kulkeutuu oikeaan kammioon. Oikeasta kammiosta veri kulkeutuu munuaisiin ja keuhkoihin. Keuhkoista veri saa happea. Munuaiset puhdistavat veren suodattamalla siitä turhat ja haitalliset aineet virtsaan. Näiden vaiheiden jälkeen ”puhdas” veri kulkeutuu sydämen vasemman eteisen kautta vasempaan kammioon. Sieltä veri pumpataan elimistöön viemään happea ja ravinteita soluille. Kuvassa punainen veri kuvaa hapekasta verta ja sinin veri hapetonta verta.

8 Veren sisältö Veri muodostuu verisoluista ja verinesteestä eli plasmasta. Verineste tekee verestä juoksevaa, koska se sisältää enimmäkseen vettä ja valkuaisaineita. Verisoluja on kolmen laisia: punasoluja valkosoluja ja verihiutaleita. Veren ainesosat ovat liuenneet aineet, vesi, valkosolut, verihiutaleet ja punasolut.

9 Hengitys Ihminen hengittää keuhkoilla. Keuhkot siirtävät hapen verenkiertoon ja hiilidioksidin ilmaan. Eli keuhkot ovat hyvin tärkeät elimet.

10 Keuhkojen toiminta Ilma kulkeutuu keuhkoihin nenä- tai suuontelon kautta henkitorveen ja sieltä kahteen keuhkoputkeen. Keuhkoputket haarautuvat yhä pienimiksi ja päättyvät lopulta miljooniin pieniin pusseihin, joita kutsutaan keuhkorakkuloiksi. Tupakointi on erittäin tehokas tapa tuhota keuhkot.

11 Miten ihminen on rakentunut
Ihminen pysyy pystyssä luidensa avulla. Jos ihmisellä ei olisi luita, me olisimme vain muodoton möykky. Eli luut ovat hyvin tärkeitä. Myös iho on tärkeää nimittäin se suojaa bakteereilta.

12 Iho, luusto ja lihakset Ihon tehtävä on suojata elimistöä kuivumiselta ja taudinaiheuttajilta. Iho on rakentunut kahdesta osasta: päällä on orvaskesi ja sen alla sitkeä verinahka. Luut ovat kovaa, sitkeää luukudosta. Luuston tehtävä on mm. tukea ja suojata pehmeitä elimiä. Luu on elävää kudosta, joten se luutuu uudestaan yhteen. Selkäranka muodostuu nikamista. Luut kiinnittyvät toisiinsa nivelillä. Lihasten tehtävä on liikuttaa ruumiinosia. Ne kiinnittyvät luihin jänteillä. Lihakset toimivat supistumalla. Esim. käsillämme on myös vastavaikuttaja lihakset. Huomaamme näin , että elimistömme koostuu vaikka minkälaisista elimistä. Kaikkien eliöiden pienin rakenne osa on solut. Monet solut muodostavat kudoksen. Kudokset muodostavat taas elimen ja elimet muodostavat elimistön.

13 Mikä ohjaa liikkeitämme
Elimistössämme liikkeitä ohjaavat aivot. Viestit jonkun raajan liikuttamisesta kulkevat hermoja pitkin. Refleksimme ovat kuitenkin niin nopeita, että ne eivät edes ehdi kulkeutua aivoihin, vaan ne menevät selkärankan.

14 Aivot ja hermosto Hermot ovat ohuita kaapelimaisia johtoja. Hermostossa kulkevaa viestintää kutsutaan hermoimpulsseiksi. Hermoimpulssit kulkevat noin 400 kilometriä tunnissa eli 100 metriä sekunnissa. Aivojen tehtävä on päättää, ovatko viestit, jotka tulevat hermoja pitkin aivoihin tärkeitä. Hermosto muodostuu keskushermostosta ja ääreishermostosta. Keskushermostoon kuuluu aivot ja selkäydin. Ääreishermostoon taas kuuluu liikehermot ja tuntohermot. Aivot ovat pehmeää kudosta ja ne sijaitsevat pääkallon suojassa. Aivoissa on miljardia hermosolua. Aivokuori suorittaa miljoonia tehtäviä ja usein vielä yhtä aikaa. Aivot tarvitsevat paljon verta toimiakseen, jonka puutteessa ihminen menettää tajuntansa 10 sekunnissa.

15 Lisää tietoa aivoista ja hermostosta
Osa hermoston viesteistä kulkee suoraan ääreishermoston ja selkäytimen välillä. Selkäydin sijaitsee nikamien suojassa. Esim. jos kosketat jotain kuumaa, ennen kuin aivot ovat ehtineet ymmärtää vaaran, sormen tuntohermot viestittävät siitä selkäytimelle ja sieltä lähtee hermoja pitkin käsky käden lihaksille vetää käsi pois kuumasta. Kun nukut aivot eivät lepää, vaan ne järjestelevät päivällä oppimiasi tietoja. Seuraavana päivänä ne ovat sitten taas valmiina käsittelemään uusia tietoja. Tehokas tapa tuhota aivot on alkoholin käyttäminen. Alkoholin vaikutuksen alaisena aivot eivät toimi hyvin. Puhe sammaltelee, liikkuminen muuttuu epävarmaksi ja ajatustoiminta heikkenee. Liikaa käytettynä alkoholi vahingoittaa aivosoluja.

16 Tunto, näkö, kuulo ja maku
Nämä aistit ovat hyvin tärkeitä ihmiselle. Mieti, jos et kuulisi, mitä ystäväsi puhuu tai maistaisi, miltä ruoka maistuu. Mieti myös, miltä tuntuisi, jos et näkisi ystävääsi tai et tuntisi, jos kätesi olisi kuumalla levyllä. Kätesi palaisi, etkä tuntisi mitään.

17 Näkö Silmään valonsäteitä tulee mustuaisesta eli pupillista. Pelkästään se ei kuitenkaan riitä tarkkaan näkemiseen. Sarveiskalvo ja sen sisältämä neste muodostavat tehokkaan linssin, joka tarkentaa kuvan esineestä verkkokalvolle. Hienotarkennuksen tekee toinen linssi, muotoa muuttava mykiö. Silmät välittävät toisilleen hieman toisistaan poikkeavat kuvat. Aivot muokkaavat kahdesta kuvasta yhden kolmiulotteisen kuvan, joten osaamme nähdä ja arvioida etäisyyksiä. Siksi meillä on kaksi silmää.

18 Kuulo Ilmassa liikkuvat ääniaallot saavat tärykalvon värisemään. Tärykalvon värinä siirtyy välikorvan kuuloluihin ja sieltä sisäkorvan simpukkaan, jossa aistin solut sijaitsevat. Niistä syntyvät hermoimpulssit siirtyvät hermoa pitkin aivoihin, jotka tulkitsevat ne ääniksi. Kahdella korvalla ihminen pystyy myös aistimaan äänen suunnan. Aivot osaavat arvioida äänen suunnan ja äänilähteen etäisyyden korvien lähettämän kuuloaistimuksen perusteella, koska ääni saapuu kumpaankin korvaan hieman eri aikaan.

19 Hajuaisti Ihminen tunnistaa ja erottaa toisistaan tuhansia tuoksuja. Hajumuisti on pitkä ja voimme tunnistaa hajun perusteella jonkin asian pitkänkin ajan kuluttua. Aivan nenän alussa on karvoja, jotka suodattavat pölyn ja ilmassa leijailevan hiekan ja muun sellaisen pois.

20 Makuaisti Makuaisti on hajuaistin apuaisti. Hajun merkityksen maulle huomaa silloin, kun nenä on flunssan aikana tukossa. Ruoka ei maistu miltään. Kielen eri osat tunnistavat eri makuja.

21 tunto Ihossa on monta miljoonaa ärsykettä jotka vastaan ottavat aistinsoluja niiden avulla iho tunnistaa esimerkiksi kylmän ja kuuman. Kun iholla on kylmä se nostaa ihokarvat pystyyn että ne suojaisivat ihoa. Jos suljet silmäsi sormenpäiden herkät aistinsolut kokoavat tietoa esineen muodosta ja pinnan laadusta. Sokeat ihmiset voivat lukea pistekirjoituksen avulla.

22 Muisti Aivot tallentavat kokoamaansa tietoa. Muistia on vähintään kahta eri tyyppiä. Lyhytkestoinen muisti tallentaa mieleesi juuri kuulemasi numeron, mutta viikon päästä et välttämättä enää muista sitä. Paljon opettelemasi ja kertaamasi asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin. Muistamista ja oppimista nopeuttaa ja helpottaa keskittyminen, tietää mitä varten opiskelee, tehtävästä pitäminen, kiitoksia saaminen tehtävän tehtyä, luo muistilleen sääntöjä ja yhdistelee asioita kuviin tai muihin vastaaviin.

23 Ihmisen alku Synnytys on naiselle hyvin rankka kokemus niin kuin myös vauvalle. Vauva joutuu ahtautumaan hyvin pienestä reiästä maailmaan. Sen kasvot ja pää voivat synnytyksen jälkeen olla hyvin oudon muotoisia, koska vauva on joutunut ahtautuneen niin pienestä tilasta. Kasvot kyllä saavat oman muotonsa takaisin aikanaan. Vauvan pitäisi tulla synnytyksessä pää edellä. Jos huomataan, että vauva on kohdussa väärinpäin, voidaan joutua turvautumaan keisarileikkaukseen.

24 Munasolut ja siittiöt Jokainen ihmiselämä alkaa sukupuolisolusta. Munasolu on naisen tuottama sukupuolisolu, joka syntyy ja kehittyy munasarjassa. Miehen sukupuolisolut eli siittiöt syntyvät kiveksissä . Kun siittiöt ovat naisen kehossa, ne lähtevät uimaan kohti munasolua. Nopein siittiö takertuu munasoluun ja hedelmöittää sen. Siittiöitä on satoja miljoonia.

25 Munasolun kehitys Hedelmöittynyt munasolu jakautuu kahtia ja siitä yhä uudelleen uusiksi soluiksi. Noin 4-7 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä solurykelmä uppoutuu kohdun turvonneeseen limakalvoon ja kiinnittyy siihen. Solut jatkavat jakautumista ja eri soluryhmät alkavat kehittyä elimiksi. Niistä kehittyy noin neljän viikon kuluessa alkio. Kahdeksan viikon kuluttua alkion voi tunnistaa ihmiseksi ja silloin sitä aletaan kutsua sikiöksi. Sikiön pituus on tuolloin noin kolme senttiä.

26 Vauva kohdussa Sikiö on kohdun sisällä lapsivedessä, jossa on mahdoton hengittää. Syntymätön vauva saa äidiltään ravinnon ja hapen napanuoran kautta. Kohdun sisäpintaan on kiinnittynyt huokoinen kudosmöykky, istukka. Äidin istukasta lähtee napanuora, joka on kiinni sikiössä. Vauva luovuttaa napanuoraa pitkin hiilidioksidin ja muut kuona-aineet istukkaan, josta ne siirtyvät äidin verenkierron mukana äidin keuhkoihin ja munuaisiin puhdistettavaksi. Istukassa aineet vaihtuvat verisuonten ohuisen seinämien läpi.

27 Synnytys Raskaus eli sikiön kehittyminen kohdussa kestää noin yhdeksän kuukautta. Syntymä on vauvalle ja äidille rankka kokemus. Ensin vauvan suojana oleva pussi, sikiökalvo hajoaa ja pussissa ollut lapsivesi valuu ulos. Sitten äidin lihakset työntävät vauvan emättimen kautta ulos. Yleensä vauva tulee maailmaan pää edellä. Syntymän hetkellä elämä kohdun suojaisessa lämmössä päättyy. Istukka ja napanuora käyvät tarpeettomaksi, sillä vauva alkaa hengittää omalla keuhkollaan.