Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Seututerveyskeskuksen hallinto (liite 1) 27.2.2007 Päivitetty 9.3.2007 Laatija Matti Mäkinen Hallintojohtaja.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Seututerveyskeskuksen hallinto (liite 1) 27.2.2007 Päivitetty 9.3.2007 Laatija Matti Mäkinen Hallintojohtaja."— Esityksen transkriptio:

1 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Seututerveyskeskuksen hallinto (liite 1) 27.2.2007 Päivitetty 9.3.2007 Laatija Matti Mäkinen Hallintojohtaja Hankasalmen kunta

2 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Esitys seututerveyskeskukseksi KUNTAYHTYMÄ JÄRJESTÄMISVASTUU = TILAAJA JOUTSAN SEUTU LAUKAA KONNE- VESI SRH-PIIRI TILAA / TUOTTAA PALVELUJA LIIKELAITOKSELLE KUNTAYHTYMÄN LIIKELAITOS TUOTTAMISVASTUU = TUOTTAJA 9 JÄSENINEN JOHTOKUNTA LAATII TA:N KUNTAYHTYHMÄN ASETTAMIEN EHTOJEN PUITTEISSA TERVEYSKESKUKSET LIIKELAITOKSEN TULOSYKSIKÖITÅ ULKOISTETTU TALOUSHALLINTO TERVEYS - KESKUS TERVEYS - KESKUS TERVEYS - KESKUS TERVEYS -.KESKUS HSALMI MUURAME JKL KEURU U MLK MULTIA TOIVAKKA PVESI UURAINEN

3 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Miksi pohjana kuntayhtymä ja sen liikelaitos 1)Kuntalaki Antaa laajat mahdollisuudet yhteistyölle, mutta toiminnan laajuus rajaa kyllä seututerveyskeskukselle vaihtoehdoksi joko isäntäkunnan tai kuntayhtymän (niiden sisällä toki vaihtoehtoja) 2) Hankintalaki edellyttää sidosyksikkömenettelyn mahdollistamiseksi: a) kustannusvastuun jakautumista ilman riskin tai voiton mahdollisuuden kohdistumista vain johonkin/joihinkin kunnista b) hallintaa ja valvontaa varten perustettua yhteistä toimielintä, jonka kautta kunta valvoo yhteistoimintaa samalla tavoin kuin valvoo omia toimipaikkojaan

4 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Kunnilla oltava mahdollisuus vaikuttaa ISÄNTÄKUNNAN LIIKELAITOS / LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ OVAT ONGELMALLISIA NIIN PUITELAIN HENGEN KUIN HANKINTALAIN PERUSTEELLA (eivät siis ehkä mahdottomia vaan ongelmallisia) HANKINTALAKI: KAIKILLA MUKANA OLEVILLA KUNNILLA OLISI OLTAVA EDUSTUS YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VARSINAISESTI TOIMINTAA OHJAAVASSA ELIMESSÄ PUITELAIN HENKI: PÄÄTÄNTÄVALTA OLTAVA YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA TAI SEN KUNNILLA JOS HANKINTALAIN TULKINNASTA VOIDAAN JOUSTAA, NIIN ESITETTY MALLI (KUNTAYHTYMÄ JA SEN LIIKELAITOS) KANNATTAA MUUTTAA LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄKSI (MUUTOS YKSINKERTAISTAISI JA KEVENTÄISI HALLINTOA)

5 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN HALLINTOMALLILUONNOS PERUSLÄHTÖKOHTA: Kunnat valitsevat kuntayhtymälle yhtymähallituksen kuntien asukaslukuun pohjautuen kuitenkin niin, että yhdelläkään kunnalla yksinään ei ole määräenemmistöä (Jyväskylä-Korpilahtihan muodostaa yli 50% asukkaista ja siitä kiintiöstä hoidetaan pienten kuntien paikat.)  Valitaan 30 jäseninen yhtymävaltuusto ( paikkajako: JKL - Korpilahti 14 paikkaa (sisältää pj:n), Jyväskylän maalaiskunta paikkaa (sisältää vpj:n), Keuruu ja Muurame 2 paikkaa, Hankasalmi 1 paikka sekä Petäjävesi*, Toivakka*, Uurainen*, Multia* 1 paikka) (* = ei synny matemaattisesti, mutta edustaja elimessä oltava)  Valinnoissa huomioitava niin tasa-arvolaki, kuin kuntien poliittiset voimasuhteetkin ( 3-4 % kannatuksella puolue saa jo paikan )  Kaikilla kunnilla suora vaikutusmahdollisuus ja pienten voima jopa laskennallista osuuttaan korkeampi – toisaalta JKL:llä hyvin vahva edustus, mihin asukasmäärä taas oikeuttaa  Jäsenkunnat ”ulkoistaneet” järjestämisvastuunsa kuntayhtymälle

6 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Kuntayhtymän hallitus valitsee muodostamiensa liikelaitosten johtokunnat  Johtokuntaan voidaan valita asiantuntijoita  Poliittisia voimasuhteita ei tarvitse huomioida  Johtokunnan koon kannattaa olla sangen suppea  Mahdollinen koko voisi olla 9 jäsentä, jolloin jo useammasta kunnasta ja puolueesta saadaan kuitenkin sinne edustus  Osa jäsenistä voisi olla viranhaltijoita ja osa luottamusmiehiä

7 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Kuntayhtymän liikelaitos  Liikelaitoksen johtokunta vastaa toiminnan järjestämistä  Sitä sitoo kuntayhtymän hallituksen päätökset toiminnan hinnoittelusta ja se on vastuussa toiminnan ja talouden toteutumisesta kuntayhtymän hallitukselle  Se voi omilla päätöksillään myydä esim. Joutsan seudulle sekä Laukaa-Konnevedelle keskitettyjä palveluja  ostajia sitoo tosin siten kilpailuttamisvelvoite, mutta se parhaimmillaan testaa toiminnan tehokkuuttakin  Liikelaitos voi myydä tiettyjä palvelukokonaisuuksia esim. srh-piirille ja joko kuntayhtymän hallitus / liikelaitoksen johtokunta voi ostaa palveluja esim. srh-piiriltä (kumpi – riippuu perussopimuksesta)

8 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 MIKSEI SIIS ISÄNTÄKUNTAA, MIKSEI LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄÄ  Molemmissa sama ongelma, eli hallinnon järjestämisen ”mahdottomuus”, jos tulkitaan hankintalakia ”varman päälle”  Kumpaankin olisi tällöin valittava suoraan toiminnasta päättävään elimeen jokaisesta kunnasta edustus poliittiset voimasuhteet huomioiden  Päättävän elimen koko tulisi siis turhan suureksi  Tällöin puuttuisi myös mahdollisuus valita asiantuntijoita ”hallitukseen” tms. toimintaa ohjaavaan elimeen  Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokouksen laaja pohja ei riittäne, koska laki lähtee siitä, että kaikilla kunnilla on oltava oikeasti mahdollisuus vaikuttaa toimintaan  Jos taas riittää, liikelaitoskuntayhtymä helppo mukauttaa ehdotukseni pohjalta  Isäntäkuntamallissa muut käytännössä ”ostavat” palvelun, jollei isännällä vähemmistöä päätöselimessä ja otto-oikeutta samalla rajattu – ja kuka silloin on taas isäntä

9 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Ja hallintomallin sisällä tilaaja-tuottaja – malli tarkoittaa vaikkapa seuraavaa Seututerveyskeskuksen tilaaja-tuottaja -mallissa on neljä keskeistä toimintoa ja toimijaa  a) toimeksiantajana kunnat, jotka määrittelevät toiminnan tavoitteet, valitsevat palvelutyypit ja osoittavat niihin tarvittavat resurssit  b) tilaajana kuntien muodostama kuntayhtymä, joka arvioi, kilpailuttaa, tekee tilaukset ja valvoo niiden noudattamista  c) tuottaja kuntayhtymän liikelaitos, joka tuottaa tilaajan tekemän tilauksen perusteella tarvittavia palveluita  d) palveluiden loppukäyttäjät eli potilaat, omaiset, työnantajat ja muut terveydenhuollon edunsaajat.  ja viides malliin vaikuttava toimijaryhmä ovat toiminnan säätelijät, kuten esimerkiksi valtio ja professioiden ammattijärjestöt.

10 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Ja mitä mahdollisuuksia malli luo  1) toimeksiantajan ja tilaajan väliseen toimeksiantoon sisältyvä mahdollisuus kehittää taloudellisten tekijöiden läpinäkyvyyttä  2) tilaajan ja tuottajan välisiin sopimuksiin sisältyvä mahdollisuus kehittää toiminnan ohjattavuutta  3) tuottajien hallinnolliseen irrottamiseen tilaajista ja toimeksiantajista sisältyy mahdollisuus lisätä tuotannon autonomiaa ja siten kannustaa paremmin tarpeisiin vastaavan palvelutarjonnan ja tuotantorakenteen muodostamiseen  4) autonomisten tuottajien, kuten myös erikoistuneiden tilaajaorganisaatioiden välinen markkinakilpailu mahdollistaa tehokkuuden kehittämisen ja realistisen hinnanmuodostuksen (tämä ns. 4. kohta ei oikein toteudu nykyisessä markkinatilanteessa, mutta kohdat 1-3 toteutuvat)

11 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Entäpä toiminnan rahoitus???  Kiinteät kustannukset asukasluvun mukaan (hallinto, investoinnit (ei tilat jotka kunnilla) …)  Muuttuvat kustannukset (palvelut henkilöstöineen, vuokrineen) suoritteiden mukaan terveyskeskuksittain  Edellyttää terveyskeskuskohtaisen hinnoittelun  Taloushallinto keskitetään seututaloustoimistoon  Vuokriin yhtenäinen käytäntö, palkat harmonisoidaan  Kuntien ikärakenne/sairastavuus ei vaikuta suoraan toisten kuntien menoihin  Kaikille syntyy hyötyä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti keskitetyistä palveluista, hallinnon yhdistämisestä, investointien järkeistämisestä, ja hiljalleen myös tilojen kohdistumisesta väestön mukaan  Hyödynnetään siis suuruutta, mutta vastataan omista kuluista – suuret taas saavat kalliille ja harvinaisemmille investoinneille/palveluille suuremman käyttäjäpohjan (panos-tuotos suhde optimitasolle???)

12 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Toiminnan rahoituksen perustelua vielä  Lähipalvelujen kunnollinen turvaaminen kaikissa kunnissa mahdollistuu, kun yhden kunnan lähipalveluja eivät toiset käytännössä rahoita  Kaikki kunnat hyötyvät, kun keskitetään ja järkeistetään muita kuin lähipalveluja ja keskitetyissä palveluissahan käytännössä on kaikille kunnille sitten sama hinta ( = yksi/kaksi tuottamispaikkaa)

13 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Miksei meillä niin kuin muuallakin  Muualla on tehty isäntäkuntamallillakin usean kunnan terveyskeskuksia  Osassa niissä on kuntien edustus päätöselimessä, kaikissa taas ei ole joko otettu huomioon hankintalakia – tai sitten on otettu ns. tietoinen riski, kun ennakkopäätöksiä ei ole!  Kymmenen hyvin erikokoisen kunnan ja kahden eri seutukunnan mallia ei vertailtavaksi ole  Aito yhteistoiminta-alue sitoo kaikki kunnat mukaan ja antaa taas kaikille aitoa vaikutusvaltaa  Ja eikö kysymys tulisikin asettaa ennemmin niin - mikä nyt esitetyssä mallissa on vikana  Ihanteellinen esitys ei ole, mutta kaikki kunnat ovat siinä välillisen vaikutusvallan piirissä tasapuolisesti

14 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Päätös tai päättämättömyys hallintomallista on politiikkaa  ”Puitelain täytäntöönpano ei ole pohjimmiltaan juridiikkaa, vaan se on politiikkaa ja tarpeeton saivartelu ei edistä uudistuksia” (Hannes Manninen esitelmässään 7.2.2007)  Kun muodostetaan yhteistoiminta-alue, valta palvelujen järjestämisestä siirtyy yhteistoiminta-alueelle ja elimelle/elimille. Vain tällöin toteutuu yhteinen järjestämisvastuu - muutoin kyse on palvelujen ostosta (Hannes Manninen 7.2.2007 puheenvuorossaan) Seututerveyskeskuksessa pyrkimyksenä yhteistoiminta-alue – eikö niin? – Ja yhteistoiminta-alueen hallinto on pyritty luomaan yksinkertaiseksi, koska…  Hallintomalleista ei pidä pyrkiä rakentamaan liian hienoja himmeleitä ( Eero Heinäluoma esitelmässään 7.2.2007)

15 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Kuntayhtymä ja sen liikelaitoksen organisaatio pelkistetysti Kuntayhtymän hallitus •30 jäsentä •Kaikki kunnat mukana Kuntayhtymän Liikelaitoksen Johtokunta * 9 jäsentä Tulosyksikkö Hallinto ja johto (hyvin kevyt)

16 Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Kuntayhtymäliikelaitoksen organisaatio pelkistetysti Kuntayhtymäliike- laitoksen valtuusto •30 jäsentä •Kaikki kunnat mukana Liikelaitoksen Johtokunta * 9 jäsentä Tulosyksikkö Hallinto ja johto


Lataa ppt "Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Seututerveyskeskuksen hallinto (liite 1) 27.2.2007 Päivitetty 9.3.2007 Laatija Matti Mäkinen Hallintojohtaja."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google