HISTORIALLISTEN ALUEIDEN JA RAKENNUSTEN ESTEETTÖMYYS

Esitys aiheesta: "HISTORIALLISTEN ALUEIDEN JA RAKENNUSTEN ESTEETTÖMYYS"— Esityksen transkriptio:

1 HISTORIALLISTEN ALUEIDEN JA RAKENNUSTEN ESTEETTÖMYYS
- kokemuksia Louhisaaresta ja Suomenlinnasta

2 ESTEETTÖMYYDESTÄ Esteettömyys on saavutettavuutta, tasavertaisia toimimismahdollisuuksia Kaikkien etu, mutta toisille toimimisen ehdoton edellytys Olennainen osa hyvin toimivaa yhteiskuntaa

3 Haasteellisinta esteettömyys on historiallisten alueiden ja rakennusten kohdalla

4 Minne tarvitsee päästä?
Tarvitseeko kaikkialle päästä? Minne sitten ei tarvitse päästä? Ja miksi? Kuka tekee valinnan? Minkä arvoinen on nähtävyys, jonne ei pääse?

5 RAKENNUSSUOJELU ja ESTEETTÖMYYS
Rakennussuojelu ja esteettömyys ovat molemmat näkökantoja Tavoitteena molempien näkökantojen kannalta toimivin ratkaisu Esteettömyyden vaatimukset ovat lähes samanlaisia, kohteesta riippumatta Valmiita standardiratkaisuja ei ole

6 LOUHISAARI Kuva: Museovirasto

7 Louhisaaren kartanolinna Askainen
nykyinen päärakennus ja sivurakennukset v päärakennuksessa kolme kerrosta sekä holvattu kellarikerros Louhisaaressa kivirakennus luultavasti jo 1500-luvun puolivälissä

8 Kuva: Museovirasto nykytilanne Kuva: Museovirasto

9 Nykytilanne ei esteetöntä sisäänkäyntiä
saavutettavuuden parantamiseksi on käytössä irrallinen metalliluiska, joka on tarvittaessa koottu pääovelle (kokoaminen / käyttö hankalaa) sisätiloissa irrallinen kynnysluiska (ensimmäinen kerros)

10 esteettömyyskartoitus tehty: kartoituksessa huomioitu eri käyttäjä-ryhmien tarpeet (Kulttuuria kaikille / Sari Salovaara) esteettömän sisäänkäynnin suunnittelussa korostuvat liikkumisesteisten tarpeet Kuva: Museovirasto

11 Tavoite Tavoitteena on tutkia erilaisia vaihtoehtoja Louhisaaren kartanolinnan saavutettavuuden parantamiseksi ja esteettömän sisäänkäynnin järjestämiseksi.

12 Kaksi ovea - kaksi mahdollisuutta?

13 PÄÄSISÄÄNKÄYNTI

14 PÄÄSISÄÄNKÄYNTI + kaikki saapuisivat samasta ovesta
+ korkeusero maanpinnan ja lattian välillä on pääovella pienempi kuin sivuovella särkee julkisivun symmetrian ja tuo vieraan elementin kunniapihalle näkyy tarkasteltaessa kunniapihaa lähestymissuunnasta nykyistä porrasta muutettava, jotta oven eteen saadaan tarvittava tila pyörätuolilla liikkumista varten (1500 mm) ennen varsinaisen luiskan alkamista

15 SIVUOVI

16 SIVUOVI + ei näy suoraan kunniapihalle
+ luonteva lähestymissuunta ajatellen suunniteltuja liikuntaesteisten pysäköintipaikkoja + mahdollisuus muokata maanpinnan korkeutta, rakentaa luiskan sijaan loivasti nouseva ”polku” ovelle - pääovea suurempi korkeusero korkeusero ratkaistava myös sisätiloissa eri reitti kuin muille museovieraille (lipunmyynti, näyttelykierto)

17 SIVUOVI

18 pohjapiirros 1. kerros

19 SUUNNITELMA lähtökohtia (sivuovi):
• tasoeron ratkaiseminen sekä ulkona, että sisällä • suunnittelun lähtökohtana alkuperäisten rakenteiden säilyttäminen • esteettömyyden vaatimukset sisäänkäynnille

20 ULKONA SIVUOVI • tasoero ratkaistaan maanpinnan muokkaamisella
• lopullinen kaltevuus max. 1:20 • oven eteen tasainen, kovapintainen alue (1500 x 1500 mm), joka ei saa olla märkänäkään liukas SIVUOVI

21 SISÄLLÄ • sisätiloissa kynnyksen ja lattiapinnan välinen tasoero ratkaistaan puurakenteisella luiskalla • luiskan kaltevuus max.1:12,5 • huomioitavaa mm. pyörätuolin vaatima mitoitus, ovien aukeaminen SIVUOVI

22 Nykytilanne

23

24 LUISKA sisätilan tasoeron ratkaiseminen luiskan avulla vie tilallisesti lähes koko eteistilan luiska osaksi kiinteää sisustusta (naulakoita), mutta rakenteellisesti irrallisena (hankaluutena mm. liikkumisen aiheuttamat äänet)

25 entä jos…

26 OVIAUKON MUUTOSTYÖT mikäli kynnys ja oviaukon alapuoleinen osuus harmaakiviperustuksesta saadaan purkaa, voidaan huonetilaan saapua ulkotilasta suoraan tasossa tämä edellyttää myös oven uusimista / ovilevyn jatkamista, mutta näin vältytään luiskan vaatimilta rakennelmilta sisätilassa sekä suuremmilta maanpinnan muokkauksilta ulkona

27

28 KULKUREITTI

29 Liikkumisesteisten autopaikan sijoittaminen uuden esteettömän sisäänkäynnin yhteyteen

30 ESTEETÖN KULKUREITTI portti kunniapiha kiveys sivurakennus päärakennus
hiekkatie kivimuuri LE-AP pensaita LUONNOS

31 NÄKYMÄ REITIN ALKUPÄÄSTÄ

32 ESTEETÖN KULKUREITTI pituuskallistus enintään 1:20 (vain pienellä osalla matkaa) pinta kova, tasainen ja märkänäkin luistamaton (esim. kivituhka) leveys vähintään 1800 mm, jotta kaksi pyörätuolilla liikkuvaa henkilöä voivat ohittaa toisensa

33 AVOKALLIOTA KULKUREITIN VIERELLÄ

34 AVOKALLIOTA KUNNIAPIHALLE JOHTAVAN PORTIN LUONA

35

36 SUOMENLINNA

37 SUOMENLINNA Ruotsin vallan aikainen merilinnoitus ja saaristolaivaston tukikohta Linnoitus kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon Suomenlinnaa hallinnoi opetusministeriön alainen virasto, Suomenlinnan hoitokunta Rakennuskanta peräisin pääosin 1700-luvun loppupuolelta

38 TAVOITE Löytää liikkumisesteisille parhaimmat kulkureitit
Kartoittaa nykytilanne esteettömyyden osalta valituissa (julkisissa) rakennuksissa Listata esteettömyyden kehittämisehdotuksia (pienet muutostyöt, laajemmat hankkeet)

39 KULKUREITIT Maastonmuodot Kulkuväylän pintamateriaali Opastus
Kartta pääpyörätuolireitistä: etäisyydet, pintamateriaalit, jyrkkyydet Näköalapaikat

40

41

42 KARTOITETUT RAKENNUKSET
Viaporin visiitti (retkeilymaja) Suomenlinnan kirjasto Sotamuseo (Maneesi) Suomenlinnan kirkko Lelumuseo Kuntomaneesi (kuntosalitilat) Cafe Bar Valimo (+ vierasvenesataman pesutilat) Tullimuseo Kesäteatteri Kahvila Piper Ravintola Walhalla

43 YLEISIMPIÄ KEHITTÄMISKOHTEITA
Esteettömän sisäänkäynnin järjestäminen (luiskat, kaiteet) Inva-wc:n varustuksen parantaminen Pienten tasoerojen luiskaaminen sisätiloissa

44 SUOMENLINNAN KIRJASTO

45 SUOMENLINNAN KIRKKO

46 Kiitos ! Niina Kilpelä puh. (09)