Metallityöväen liitto pähkinänkuoressa

Esitys aiheesta: "Metallityöväen liitto pähkinänkuoressa"— Esityksen transkriptio:

1

2 Metallityöväen liitto pähkinänkuoressa
Perustettu 1899. Maan suurin teollisuuden ammattiliitto. Jäseniä n , jotka kuuluvat 320 ammattiosastoon. jäsenistä on naisia n. 21% jäsenistä on alle 35-vuotiaita kolmannes Liitto solmii kymmenen työehtosopimusta Yli 1900 pääluottamusmiestä työpaikoilla valvoo sopimusten noudattamista. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsen. Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät (IN), Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestö EMY:n ja Kansainvälinen Metallityöläisten Liiton (IMF) jäsen. Kone- rauta- ja metallityöväenliitto perustettiin Helsingissä. Vakiintuneinta jäsenjoukkoa olivat Helsingin, Tampereen, Turun, Viipurin, Kotkan ja Porin metallimiehet. Myös Oulussa ja Vaasassa järjestäydyttiin ensimmäisten joukossa. Kaikki jäsenet liittyvät ja kuuluvat ammattiosastoihinsa, jotka muodostavat liiton. Jäseniä n 10 työehtosopimusta lueteltu kohdassa työehtosopimukset. Metalliliitto on: Suomen suurin teollisuusliitto – n jäsentä (12/2008) 320 ammattiosastoa, 51 seuturyhmää, 6 toiminta-aluetta/aluejärjestöä naista, alle 35-vuotiasta. (esimerkki paperiliitossa n jäsentä, joista miehiä. Lähde: Paperiliiton nettisivut ) Järjestäytymisaste n. 90% Yli 60 % Suomen viennistä, Teknologiateollisuuden kokonaistuotannosta viedään ulkomaille n. 70 %. Työllisyysvaikutus n (lähde: Teknologiateollisuuden nettisivut ) työpaikkaa - n. 1/4 kaikista työssäkäyvistä saa elantonsa suoraan tai välillisesti Teknologiateollisuuden alan tuotteista tai palveluista. Metallimiehet ja naiset valmistavat laajasti erilaisia tuotteita suomalaisten ja muunmaalaisten arkeen. Laivat, Kännykät, junanvaunut, korut, panssarivaunut, Digiboxit, Hissit etc. vain esimerkkinä mainittuina. Näistä saadaan: Metalli on iso liitto, - ei yksittäinen saareke jossain.

3 Metallityöväen liiton perustehtävä
Yhteistoiminnan avulla jäsenten työ- ja palkkaehtojen parantaminen. Metalliliiton neuvottelemat ja solmimat työehtosopimukset määrittelevät palkkaperusteet, maksettavan palkan vähimmäistason sekä muut työsuhteessa noudatettavat ehdot. Metalliliitto toimii jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja sivistystason kohottamiseksi. Lisäksi Metalliliitto edistää työsuojelun kehittämistä yritysdemokratian toteuttamista ammatillista koulutusta Liiton perustehtävät lueteltu. Metallin arvot: *Jäsenlähtöisyys *Jatkuva kehitys *Avoimuus ja demokratia * Oikeudenmukaisuus ja solidaarinen yhteisvastuu * Tasa-arvo * Työ ja hyvinvointi * Itsenäisyys ja yhteistyökyky

4 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2009 - 2012 on voimassa 1. 10
Teknologiateollisuuden työehtosopimus on voimassa välisenä aikana. Jäsenmaksu 1,7 % bruttotuloista koostuu, 0,905 % liiton talouden ja kustannusten hoitoon, 0,6 % työttömyyskassaan ja 0,195 % palautetaan ammattiosastoille osaston kustannusten hoitoon. Liitolla on töissä kolme lakimiestä, jotka toimivat jäsenten asianajajina eri-mielisyys asioissa. Ammattiosaston jäsen voi saada liitolta oikeusavustusta, jos hän on ollut ennen oikeusavun tarvetta ammattiosaston jäsen vähintään kuusi kuukautta ja maksanut jäsenmaksunsa vähintään kuudelta kuukaudelta. Kaikki Metallityöväen Liiton jäsenet voivat käyttää Murikka-opiston tarjoamia koulutusvaihtoehtoja. Samoin ammattiosastot järjestävät koulutusta omille jäsenilleen. Työpaikoilla tapahtuva työsuojelun lakimääräykset ja muut asetukset löytyvät esim. työturvallisuuslaista ja työehtosopimuksesta (lisää kohdassa työsuojelu). Jäseneduista maininta Jäsenyys –kalvossa. Suomen suurimpana teollisuusliittona Metalliliitto pyrkii toiminnallaan tukemaan muidenkin "työläisten" aseman parantamista yhteiskunnassa.

5 Jäsenyys Ammattiosastossa jäsen osallistuu
työpaikkansa luottamusmiehen valintaan joka toinen vuosi osaston puheenjohtajan ja toimikunnan muiden jäsenten valintaan vuosittain osaston toiminnasta päättämiseen vuosittain työhuonekunnan toiminnasta päättämiseen vuosittain aloitteiden tekemiseen työehtosopimusneuvotteluihin Joka 4. vuosi jäsen voi olla ehdolla ja äänestää liittokokousedustajia osallistuu liittokokousaloitteiden valmisteluun ammattiosastoissa Jäsenille järjestetään erilaisia kursseja ja tapahtumia pitkin vuotta Jäsenkortilla jäsen saa lukuisia etuja esim. polttoaineesta, vakuutuksista, pankkipalveluista, hotellimajoituksesta yms. Vaalikelpoiseksi liittokokousehdokkaaksi vaaditaan 6 kk jäsenyys ja että jäsenmaksut on hoidettu ennen ehdokaslistojen sisäänjättöä. Äänioikeus liittokokousvaaleissa saavutetaan, kun on maksanut jäsenmaksua 3 kk ennen ensimmäistä vaalipäivää. Liitolla on ryhmävakuutus If vahinkovakuutusyhtiön kanssa, jolla on vakuutettu kaikki jäsenet liittymispäivästä jäsenyyden päättymispäivään asti. Tähän vakuutuksen sisältyy; Pysyvän haitankorvaus (esim. 100 % invaliditeettitapauksissa euroa vapaa-aikana sattuvissa tapaturmissa). Matkustajavakuutus (esim. enintään 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan ulkomaanmatkoilla sattuneet tapaturmat tai sairastumisesta aiheutuvat kulut). Järjestövakuutus (antaa vakuutusturvaa osallistuessasi liiton tai ammattiosaston järjestämiin tilaisuuksiin). Metallin jäsenkortti toimii vakuutuskorttina myös ulkomailla jolla saa useimmiten sairaanhoitopalvelut ilmaiseksi korttia näyttämällä. Matkatavarat eivät kuulu vakuutukseen. Lisätietoa Metallin virkistyspaikoista saa ammattiosastoilla on myös paljon omia vapaa-ajan viettopaikkoja

6 Työehtosopimus Metallityöväen liitto solmii 10 työehtosopimusta:
metalliteollisuus malmikaivokset jalometalliala pelti- ja teollisuuseristysala auto- ja konekorjaamot energia-ala mekaanisen metsäteollisuuden korjaamot televiestintäala puolustusministeriön työpaikat auto- ja konekauppa Työehtosopimuksella sovitaan alan vähimmäistyöehdot, mm: palkat, työaika ylityökorvaukset, sairausajan palkka vapaapäivät Metallin työehtosopimukset (10) ovat kaikki yleissitovia. Huomioitava, että työehtosopimuksessa määritellään minimipalkat ja etuudet. Työnantaja voi maksaa myös korkeampaa palkkaa tai antaa parempia etuuksia. Työehtosopimus sitoo alan työnantajaa, oli tämä järjestäytynyt tai ei. Työehtosopimus on oltava nähtävillä työpaikalla.

7 Työsopimus Työntekijä tekee työsopimuksen työnantajan kanssa.
Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Työsopimuksessa tulisi ilmetä ainakin: Työnantaja Työntekijä Työsuhteen voimassaolo Työn suorittamispaikka Työtehtävä Noudatettava työehtosopimus Palkkauksen perusteet Työaika Muut sovitut ehdot Päiväys ja allekirjoitukset Henkilökohtainen sopimus työnantajan kanssa. Työsopimukseen on hyvä kirjata: * työnantajan nimi ja yhteystiedot * työsuhteen alkamispäivä * onko sopimus solmittu toistaiseksi (jatkuva) vai määräajaksi sekä määräaikaisuuden peruste. * onko sovittu koeajasta (enintään neljä kuukautta). * mikä on työtehtävän laatu. * missä on työn vakituinen suorittamispaikka. * mitä työehtosopimusta noudatetaan. * mikä on palkka työsuhteen alussa ja mahdollinen työn vaativuusryhmä. * miten palkka maksetaan ja mikä on palkanmaksupäivä. * millainen työaika on (esim. 8h/päivä ja 40h/viikko). * suorittaako työnantaja liiton jäsenmaksun palkastasi (katso perintäsopimus)? * mahdolliset työpaikan muut käytännöt tai paikalliset sopimukset, jotka tulevat työsuhteen ehdoiksi. Mikäli työsopimukseen kirjataan jotain ehtoja, jotka rikkovat työehtosopimusta tai jotain muuta säännöstöä, ei sopimus näiltä osin ole pätevä.

8 Luottamusmies On työpaikan työntekijä -mies tai nainen.
On työntekijöiden ja ammattiosaston edustaja työpaikalla. Valvoo sopimusten ja lakien noudattamista ja soveltamista. Ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa ja ylläpitää työrauhaa. Luottamusmiehen valitsevat työpaikan järjestäytyneet ammattiosaston jäsenet. Valinnan järjestää työpaikan ammattiosasto. Luottamusmies toimii neuvottelijana työnantajan ja työntekijöiden välillä, työntekijöiden edustajana.

9 Työsuojelu Työturvallisuuslaki säätelee työsuojelua.
Myös työehtosopimuksessa on työsuojelumääräyksiä. On osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa. Työnantaja vastaa siitä, että työympäristö ja työolosuhteet ovat turvallisia. Työntekijän on noudatettava annettuja työturvallisuusohjeita. Työntekijät valitsevat keskuudestaan kahden vuoden välein työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen. Työsuojelu

10 Metallityöväen liiton organisaatio
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Jäsen kuuluu ammattiosastoon. Ammattiosasto kuuluu aluejärjestöön ja liittoon. Aluejärjestö kuuluu liittoon. Metallityöväen liitto Aluejärjestö Ammattiosasto Metalliliiton organisaatio. Jäsen kuuluu ammattiosastoon, joka kuuluu aluejärjestöön (piirijärjestöön) ja liittoon JÄSEN

11 Päätöksenteko Liittokokous Liittovaltuusto Liittotoimikunta
Työvaliokunta Liittokokous Liittovaltuusto Liittotoimikunta puheenjohtaja Riku Aalto sihteeri Matti Mäkelä Työvaliokunta Liittokokous * joka 4. vuosi * jäsenet valitsevat liittokokousedustajat vaaleilla (edustajia 486 vuonna 2008) * päättää toiminnan linjat * valitsee liiton puheenjohtajan, sihteerin ja * muut liittotoimikunnan jäsenet (18) * valitsee liittovaltuuston jäsenet (56) Liittovaltuusto * korkein päättävä elin liittokokousten välillä * kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa vuodessa * 56 jäsentä * koostuu työpaikkojen aktiiveista, luottamusmiehistä, osastojen puheenjohtajista yms. Liittotoimikunta * liiton hallitus * kokoontuu noin joka kolmas viikko * 18 jäsentä * Puheenjohtaja Riku Aalto * sihteeri Matti Mäkelä Työvaliokunta * Valmistelee asioita liittotoimikunnalle

12 Toimintaorganisaatio
Edunvalvonta- ja järjestö- ja koulutustoimintoja tukevat toimintasektorit

13 Palkka Teknologiateollisuuden TES:n ( ) palkat kalleusluokassa 2 Työnvaativuusryhmittely on 9 portainen. Tvr1 798 senttiä Tvr senttiä (henkilökohtainen pätevyys 3% - 25%) Autoalan TES:n palkat kalleusluokassa 2 (henkilökohtainen pätevyys 5 % - 30% Tvr1 924 senttiä Tvr senttiä Peruspalkka muodostuu työnvaativuudesta ja henkilökohtaisesta pätevyydestä (joka on määriteltävä 4kk kuluessa työsuhteen alkamisesta). Henkilökohtainen pätevyys määräytyy seuraavasti: ammatinhallinta, monitaitoisuus, työntulos, huolellisuus. TVR= työnvaativuusryhmä Kannattaa käyttää TES:iä. Sieltä 7§ palkat (teknologiateollisuus). Lisäksi voi käyttää apunaan Koulutusaineistoa ”Palkkarakenne 2007” 12. uudistettu painos. Autoalan TES koskettaa autokorjaamoita.

14 Palkka Säännöllisen työajan tuntipalkat, vuoden 2008
4. vuosineljännes. Metallien jalostus senttiä Metallituoteteollisuus senttiä Kone- ja kulkuneuvoteollisuus senttiä Elektroniikka- ja sähköteollisuus 1449 senttiä Autokorjaamot senttiä Koko teknologiateollisuus yhteensä senttiä Tähän kalvoon on laskettu keskityöansiot. Säännöllisen työajan tuntiansio (keskimäärin) = Eri palkkaustapojen mukaan suoritetuista töistä maksettu keskimääräinen palkka + keskimääräinen vuorotyölisä + työajan tasauksesta maksettava keskimääräinen lisä + maksetuista olosuhdelisistä keskimäärä. Käytetty Teknologiateollisuuden vertailutaulukon I saraketta yhteensä.

15 Metallityöväen Murikka-opisto
Metallityöväen Murikka-opisto on ammattiyhdistyskoulutusta ja työyhteisöjen kehittämiskoulutusta tarjoava työelämän kansanopisto. Koulutuksemme on suunnattu pääasiassa aikuisille, työelämässä toimiville Metalliliiton jäsenille. Koulutusalueet: edunvalvonta työsuojelu järjestötehtävät viestintä pitkäkestoinen koulutus tietotekniikka yritysten kehittämiskoulutus tiimikoulutus englanti Avoin kaikille Metalliliiton jäsenille. Sijaitsee Tampereen Teiskossa. Perustettiin 1977 Vuosittain n. 160 kurssia ja yli 3300 opiskelijaa. Murikka-opisto Suomen Ilmakuva Oy

16 Oppilasjäsenyys On ilmaista
Oppilasjäsenellä oikeus osallistua liiton järjestämiin kursseihin yms. tapahtumiin esim: oppilasjäsen tapaamiset Toiminta tutuksi –kurssit Ensiaskel edunvalvojaksi -kurssi Nuorten kesäpäivät Nuorisojaostojen järjestämät tilaisuudet Oppilasjäsenellä ei ole oikeutta: äänestää liiton vaaleissa työtaistelukorvaukseen oikeudelliseen tukeen Oppilasjäsen on ns. kannatusjäsen. Oppilasjäsen saa osallistua ammattiosaston, aluejärjestön (piirijärjestön), seuturyhmän tai liiton nuorten järjestämiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Oppilasjäsenellä ei ole oikeutta oikeudelliseen tukeen, työtaistelukorvaukseen eikä oikeutta äänestää liiton vaaleissa. Oppilasjäsenellä on kuitenkin muut jäsenedut (vakuutusturva, polttoainealennus yms.) Kun opiskelija menee töihin esimerkiksi kesällä hän voi (ja kannattaa) liittyä varsinaiseksi jäseneksi, jolloin hän maksaa jäsenmaksua. Töiden loputtua ja opiskelun jatkuessa tulee opiskelijan hakea ammattiosastolta ns. lepääviä jäsenoikeuksia.

17 Metallin oppilasjäsen- ja nuorisotoiminta on mm.:
* Koulutusta * Ystäviä * Hauskaa yhdessäoloa * Pelejä, leikkejä * Ulkomaan matkoja

18 Oppilasjäsenestä JÄSENEKSI
Jäsenyys muuttuu varsinaiseksi metallialan työsuhteen kautta, jäsenmaksu 1,7% bruttopalkasta (verovähennys kelpoinen). työnantaja perii suoraan palkasta itse maksava, saa jäsenmaksuohjeen ja viitetiedot jäsenmaksun maksamista varten Jäseneksi pääset täyttämällä perintäsopimuksen, ammattiosaston, luottamusmiehen tai aluetoimiston kautta Jokaisesta työsuhteesta uusi jäsenmaksun perintäsopimus. Opiskelun jatkuessa ilmoitus ammattiosastoon (luottamusmies), jäsenyys jatkuu ns. "lepäävänä jäsenyytenä". Kesätyö kartuttaa työttömyyspäivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa Kun opiskelija menee töihin esimerkiksi kesällä hän voi (ja kannattaa) liittyä varsinaiseksi jäseneksi, jolloin hän maksaa jäsenmaksua. Töiden loputtua ja opiskelun jatkuessa tulee opiskelijan hakea ammattiosastolta ns. lepääviä jäsenoikeuksia. Ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan oikeuttava oikeuttava työssäoloehto alkaen. * 43 vko (10 kuukautta) 28 kuukauden aikana. * nollaus / paluuehto 34 vko (8 kuukautta) * opiskelu, armeija, siviilipalvelus, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat eivät kuluta 28kk keruuaikaa. * näistä tehtävä aina ilmoitus ammattiosastoon ja anottava lepääviä jäsenoikeuksia. * työtön jäsen on myös vapautettu jäsenmaksuista ja voi osallistua liiton järjestämiin tapahtumiin.

19 Jäsenedut Oppilasjäsenille Varsinaisille jäsenille
SAKKI:n opiskelijakortti Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vapaa-ajan matkustajavakuutus Euromaster Teboil Tallink Silja Nordea Fontana Ylläs Saaga –rinnehotelli Restel –hotellit Fontana Kylpylät, hotellit ja Camping & Caravan Kylpylä-hotelli Vesileppis Imatran Kylpylä Kylpylähotelli Kuntoranta VVO Metallin nuorten tapahtumat Murikan kurssit Metalliranta Metallikero Työväen Retkeilyliiton majat Ahjo Työväenlehtituki Varsinaisille jäsenille edellä mainittujen lisäksi Työsuhteeseen liittyvät edut, palkat, työajat, lomat yms. Oikeusapu Työttömyysturva Loviisan Valkossa sijaitsevaa Metallirantaa vuokrataan kesäajalle. Majoitusvaraukset tulee tehdä kirjallisesti keväällä Ahjossa julkaistavalla lipukkeella. Lomaviikot arvotaan kaikkien varauksen tehneiden kesken. Metallirannassa on viisi 20 m 2:n majoitushuonetta, joissa jokaisessa on neljä vuodepaikkaa sekä 2 varapatjaa. Osa vuodepaikoista on parvella. Huoneistossa on kaksi sellaisia, joissa voi pitää kotieläintä, esim. kissaa tai koiraa. Majoitusvuorokausi alkaa sunnuntaina klo 12 ja päättyy lauantaina klo 12. Lomaviikon hinta on 80 € (v. 2009). Hintaan sisältyy majoitus, sauna sekä soutuveneen käyttö. Metallirannan loma-asunnot on tarkoitettu ainoastaan Metallin jäsenperheille. Vuodepaikoissa on vuodevaatteet (patjat, tyynyt ja peitteet). Lakanoista, pyyhkeistä ym. henkilökohtaisesta varustuksesta tulee majoittujan huolehtia itse. Huoneissa on mikro, kahvinkeitin, jääkaappi sekä kuuden hengen astiasto. Lomailijat valmistavat ruokansa Metallirannan keskusrakennuksen yhteiskeittiössä. Keskusrakennuksessa on myös wc, suihku ja muut sosiaalitilat sekä televisio. Alueella on yhteiskäytössä myös sauna ja ulkogrilli. Metallikero on Metalliliiton jäsenistön ympäri vuoden käytössä oleva lomanviettopaikka Pelkosenniemen Pyhätunturilla. Työväenlehtiä Uutispäivä Demari, Kansan Uutiset Keski-Suomen Viikko, Pohjolan Työ Uusi Aika, Viikko-Häme Viikko-Vapaus, Kansan Tahto Satakunnan Työ, Ny Tid Ajantasaiset jäsenedut löydät > Jäsenyys > Jäsenedut

20 Oppilasjäsenmäärän kehitys
LIITY SINÄKIN!!

21 Näiden alojen opiskelijat voivat liittyä oppilasjäseneksi:
Kone- ja metalliala Kone- ja metallialan perustutkinto - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma - Valmistustekniikan koulutusohjelma - Valimotekniikan koulutusohjelma LVI-ala Talotekniikan perustutkinto - LVI-asennuksen koulutusohjelma -Teknisen eristyksen koulutusohjelma Auto- ja kuljetusala Autoalan perustutkinto - Autokorinkorjauksen koulutusohjelma - Automaalauksen koulutusohjelma - Autotekniikan koulutusohjelma Lentokoneasennuksen perustutkinto - Lentokoneasennuksen koulutusohjelma Sähköala Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma - Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Pintakäsittelyala Pintakäsittelyalan perustutkinto - Teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelma Muu tekniikka ja liikenne Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto - Mikromekaniikan koulutusohjelma Käsi- ja taideteollisuusala Esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma Näiden alojen opiskelijat voivat liittyä oppilasjäseniksi Kone- ja metalliala Kone- ja metallialan perustutkinto * Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja * Valmistustekniikan koulutusohjelma hienomekaanikko, koneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, työvälinevalmistaja * Valimotekniikan koulutusohjelma valaja, valumallin valmistaja LVI-ala Talotekniikan perustutkinto * LVI-asennuksen koulutusohjelma LVI-asentaja * Teknisen eristyksen koulutusohjelma tekninen eristäjä Auto- ja kuljetusala Autoalan perustutkinto * Autokorinkorjauksen koulutusohjelma autokorinkorjaaja * Automaalauksen koulutusohjelma automaalari * Autotekniikan koulutusohjelma ajoneuvoasentaja Lentokoneasennuksen perustutkinto * Lentokoneasennuksen koulutusohjelma lentokoneasentaja Sähköala Sähköalan perustutkinto automaatioasentaja * Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma elektroniikka-asentaja Pintakäsittelyala Pintakäsittelyalan perustutkinto * Teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelma korroosionestomaalari, pintakäsittelijä Muu tekniikka ja liikenne Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto * Mikromekaniikan koulutusohjelma mikromekaanikko Käsi- ja taideteollisuusala Esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma kultasepänala, metalliala

22

23 Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta
1899 Rauta- ja metallityöntekijöiden liitto perustetaan Helsingissä 1920 -luku Metallissa toteutetaan teollisuusliittoperiaate. Työnantajan julistama metallisulku, joka kestää 30 viikkoa. 16 tehtaan asunnoista häädetään 1289 perhettä. Lapuan liike syntyy 1930 Vanha Metallityöväen liitto ja SAJ lakkautetaan oikeuden päätöksellä. Suomen Metallityöväen Liitto ja SAK perustetaan. 1940 -luku Ns. tammikuun kihlaus, jolla työnantajat tunnustavat ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluosapuoleksi. Metallialan työntekijöiden ja työnantajien ensimmäiset yhteiset rationalisointikurssit. 5-tuntinen lauantaipäivä metallin sopimukseen. SAJ oli vuosina 1907–1930 toiminut Suomen ensimmäinen ammatillinen keskusjärjestö. Suomen ammattijärjestö perustettiin Tampereella 15.–17. huhtikuuta 1907 pidetyssä kokouksessa. Ammatillinen järjestäytyminen oli muutaman edellisen vuoden aikana lähtenyt nopeaan kasvuun ja keskusjärjestölle nähtiin tarvetta. Läsnä perustavassa kokouksessa oli 365 virallista delegaattia, jotka edustivat monenlaisia työväenyhdistyksiä tai tilapäisiä komiteoita Teollisuusliittoperiaatteella tarkoitetaan, että kaikki metalliteollisuuden työ-paikoilla työskentelevät kuuluvat Metalliliittoon (esim. siivous, huoltotoiminta). Ns. Lapuanliike syntyi Suomessa vallinneen äärioikeistolaisen suun-tauksen johdosta. Tarkoituksenaan murtaa ay-liike ja vasemmistolaisuus. Tammikuun kihlauksen seurauksena 1946 syntyi ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus. Ensimmäiset työntekijöiden ja työnantajan työolosuhteisiin ja tuottavuuden lisääntymiseen liittyvät yhteistoimintaa kehittävät kurssit aloitettiin.

24 Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta
1950 Syys-lokakuussa yli kaksi kuukautta kestänyt Metallin lakko 1958 Työturvallisuuslaki. 1960 -luku SAK hajoaa, SAJ perustetaan ja Metallityöväen liiton rinnalle syntyvät SAJ:laiset Teräsliitto ja Korjaamoliitto. Työntekijäin eläkelaki (TEL) Metallitalo valmistuu Hakaniemen torin laidalle Helsingissä. 40 tuntinen työviikko eli lauantai tuli vapaaksi. Metallityöväen liitto siirtyy ensimmäisenä ammattiliittona suhteellisiin liittokokousvaaleihin. Liinamaa 1-sopimus solmitaan, sovitaan mm. jäsenmaksuperinnästä. Suomen Ammattijärjestö SAJ (HUOM! Tämä on eri SAJ, kuin aiemmin mainittu!) oli vuosina toiminut SAK:sta eronneiden ammattiliittojen muodostama keskusjärjestö jota johtivat leskisläiset oikeistososiaalidemokraatit. SAJ:n syntyyn vaikuttaneet ristiriidat olivat saanet alkunsa jo 1950-luvun puolivälissä SDP:n skogilaisten ja leskisläisten välisistä kiistoista. Vuoden 1956 yleislakko pahensi tilannetta sillä osa sosiaalidemokraateista oli vastustanut sitä. Muita hajaannukseen johtaneita tekijöitä oli myös monien liittojen tyytymättömyys SAK:n tiukkaan ohjailuun 1950-luvulla hinta- ja palkkasäännöstelyn ollessa voimassa. Vuoden 1951 edustajakokouksessa SAK:n valtaa jäsenliittoihin nähden oli kasvatettu ja jäsenjärjestöjä kielletty lakkoilemasta ilman keskusliiton lupaa. Toinen hajaannukseen johtanut tekijä oli yksinkertaisesti eri henkilöiden välinen kilpailu johtopaikoista ja vallasta Vasta kesäkuuta 1969 voitiin pitää SAK:n ylimääräinen edustajakokous jossa syntyi 34 liiton Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Liinamaa 1, syntyi kolmikantaperiaate, jossa valtiovalta, ay-liike ja työnantajajärjestöt sopivat työ- ja palkka-asioiden lisäksi myös yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta kehittämisestä.

25 Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta
1970 -luku Metallityöväen liiton eheytysneuvottelut onnistuvat. 7-viikkoisen metallilakon tuloksena mm. lomaltapaluuraha metallialalle. Vuosilomalaki uudistetaan (neljän viikon vuosiloma) ja työsuojelun valvontalaki säädetään. Metallityöväen Murikka-opisto valmistuu. Vanhempainloma. Työterveyslaki. Talviloma 6-päiväiseksi. 1980 -luku Työaika teollisuudessa lyhenee, ns. pekkaspäivät. Metalliteollisuudessa aloitetaan palkkarakenneuudistus. Autokorjaamoalan lakko, jonka tuloksena alan palkkausta parannetaan. Tasa-arvolaki. Pekkaspäivät, ministeri Pekkasen mukaan nimetty työajanlyhennys. Parake ajettiin sisään Metalliteollisuuden työnantajaliiton kanssa.

26 Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta
1990 -luku Luottamusmiehen asemaa vahvistaa uusi metalliteollisuuden luottamusmiessopimus. Työttömyyspäivärahan saajia Metallissa ennätykselliset Paikallinen sopiminen osaksi metallin työehtosopimusta. Metalliteollisuudessa vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärä paikallisesti sovittavaksi. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Metallityöväen liitto kannattaa liittymistä. Työllisyys-tupo. Työaikalakia uudistetaan. Metalliteollisuuteen solmitaan alakohtainen irtisanomissuojasopimus ja määräykset ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Suomi hyväksytään Euroopan raha- ja talousliiton Emun jäseneksi. Metallityöväen liitto on Emuun liittymisen kannalla. 2000 -luku Uusi työsopimuslaki Uusi työterveydenhuoltolaki. Uusi työturvallisuuslaki. Muutosturva

27 Metallityöväen liiton jäsenmäärän kehitys 1899 -
Tärkeitä vuosilukuja: Teollistuminen luvun loppupuoliskolla Metalliliiton perustaminen 1899 1900-luvun alku: Järjestäytymisen nousukausi, äänioikeus naisille ja maattomille miehille. Suomen itsenäistyminen Kansalaissota 1918  ammattiyhdistystoiminta lakkautettiin. 1920-luku ensimmäiset paikalliset työehtosopimukset. 1930-luku. Lapuan liike. Ammattiliittojen lakkautus. Toiminta maan alla. II maailman sota 1940 Tammikuun kihlaus – työnantajat ja työntekijät virallistivat sopimissuhteensa 1940- luvun loppu: Sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle. Metalliteollisuuden nousukausi. 1950-luvun loppu luku. Työväenliikkeen hajaannus. 1968 I Tulosopimus (Liinamaa). Luottamusmiessopimus ja työnantajan jäsenperintä 1971 Metallin 7-viikkoinen lakko. 1970-luvun alku Työväenliikkeen eheytyminen 1970-luvun loppu 1980-luku vahvaa nousukautta 1986 Rahamarkkinoiden avautuminen 1980-luvun loppu Neuvostoliiton hajoaminen ja sen ulkomaankaupan tyrehtyminen 1990-luvun alun jyrkkä lama. Suurtyöttömyys, porvarihallitus 1990-luvun jälkipuolisko noususuhdanne, elektroniikka-alan nousu

28 POIMINTOJA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ
työajan lyh. 100t. 1990 loppiainen 2000 Helatorstain jälkeinen lauantai % lomaraha viikon vuosiloma talviloma tuntinen työviikko 1960 vuosiloma pv t /5pv työviikkoon siirtyminen alkoi 1939 vuosiloma 5-12 pv 1946 vuosiloma pv tunnin työaikalaki 1922 vuosiloma 4-7 pv Vuosityöajan kehitys Metalli ollut vahvasti mukana: tuntinen työpäivä ensimmäisenä Metallissa t/5pv:n työviikko (”Isä, lauantai kuuluu perheelle…” -kampanja) 1971 Metallin viimeisin lakko  Lomaraha kaikille 1972

29 POIMINTOJA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ
1973 Työs. valvontalaki 1976 Ryhmähenkivakuutus 1978 Työterveyshuoltolaki Yhteistoimintalaki 1980 Opintovapaalaki 1984 Työttömyysturvalaki 1987 Tasa-arvolaki 1988 Hoitovapaa 1995 Vuorotteluvapaa Ammattitutkinnot 2001 Työsopimuslaki 2006 Tilaajavastuulaki 1958 Työturvallisuuslaki 1962 Työnt.eläkelaki (TEL) 1963 Sairausvakuutuslaki 1945 Työehtotoiminta Luottamusmiesjärjestelmä 1948 Lapsilisälaki Tapaturmavakuutuslaki 1937 kansaneläkelaki Työelämän lakeja, joiden synnyssä ja kehityksessä mm. Metalliliitto on ollut aktiivisesti vaikuttamassa 1906 yleinen äänioikeus 1922 työsopimuslaki 1927 työläistarkastajat