Orgaaninen jäte poistuu, mikä muuttuu?

Esitys aiheesta: "Orgaaninen jäte poistuu, mikä muuttuu?"— Esityksen transkriptio:

1 Orgaaninen jäte poistuu, mikä muuttuu?
Jätehuoltopäivät Orgaaninen jäte poistuu, mikä muuttuu? Kai Sormunen, kai.sormunen/at/ramboll.fi,

2 Kaatopaikkakiellon sisällöstä Kaatopaikkakiellon vaikutukset
sisältö Johdanto Kaatopaikkakiellon sisällöstä Kaatopaikkakiellon vaikutukset Käsittelyt Kaatopaikkasijoitus Kaasut Vedet

3 Johdantoa

4 Kaatopaikkakielto orgaanisille jätteille
Tavoitteet Rajoittaa/lopettaa orgaanisen jätteen loppusijoitusta kaatopaikoille Kaasu- ja vesipäästöjen vähentäminen Kehittää materiaalien hyötykäyttöä Raja-arvo 10 % (TOC tai hehkutushäviö) Voidaan saavuttaa vain laitosmaisilla käsittelyillä, joilla tuotetaan tuhkaa ja/tai epäorgaanisia rejektejä sekä hyötymateriaaleja Slide with lime green factbox Lähde: Seppänen

5 koskee tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä
Yhdyskuntajäte (sekajäte) Erilliskerätyt jätteet Yhdyskuntajätteen käsittelyrejektit Rakennusjätteiden käsittelyrejektit Puhdistamolietteet ja sen käsittelyjäte Sekalainen, puu-, muovi- ja kumijäte Elintarviketeollisuuden orgaaninen jäte Metsäteollisuuden orgaaninen jäte Auto- ja sähkölaiteromun rejektit Tekstiilijäte Lähde: Seppänen

6 Kotitalouksien sekajätteen koostumus (HSY:n alue)
Biohajoavaa 66 % Muu palava (muovit, tekstiilit ja vaatteet) Inerttijäte (lasit, metallit, SER, sekalaiset pakkaukset, sekalaiset jätteet ja ongelmajätteet)

7 Kaatopaikkakiellon Vaikutukset

8 Vaikutukset käsittelyihin
Loppusijoituksen aluetarpeet pienenevät  laitoskapasiteetin, käsittelykenttien ja välivarastojen lisätarve Sekasijoittamista vain perustellusti hajoamisprosessit ja ympäristökuormitus sekä myöhempi hyötykäyttö huomioiden Materiaalia muuhun hyötykäyttöön. Materiaalit oltava ympäristökelpoisia (orgaanisten materiaalien tulee olla stabiloituja)

9 Materiaalien välivarastointia ja käsittelyitä
Lähde: Environmental Control Systems, Inc., 2000.

10 Kaasujen hallinnan uusia haasteita
Vanhat täytöt Metaanin muodostuminen vähenee odotettua nopeammin Menetelmät kaasun hyödyntämiseksi alhaisilla metaanipitoisuuksilla Kaatopaikkojen aerobinen stabilointi (ilmastus) voi olla perusteltua kaasun hyötykäytön estyttyä alhaisen metaanipitoisuuden tai määrän vuoksi Metaanin hapetuspintarakenteissa

11 Kaasujen hallinnan uusia haasteita
Täytöt vuoden 2016 jälkeen Ei metaanin muodostumista vuoden 2016 jälkeen sijoitetuilla jäteillä  ei uusia kaasunkeräysjärjestelmiä Sulfaatin pelkistyminen rikkivedyksi voi aiheuttaa hajuhaittoja  edellyttää tarkkailu ja tarvittaessa toimenpiteitä

12 Suotovesien hallinnan haasteita
Jätekeskusten vesimääristä valtaosa vanhoista täytöistä ja käsittelykentiltä Typpikuormitus pitkäkestoinen, jopa 100 vuotta Uusilta täytöiltä lisääntyvissä määrin suolat (sulfaatti, kloridi) Siirtolinjojen hajuhaitat (sulfaatin pelkistymisestä rikkivedyksi) ->hajujen hallinta Mekaanis-biologisten jätteiden alueelta myös typen ja orgaanisen aineksen kuormitus jatkuu

13 Muut vaikutukset Kuormantarkastukset ja analysointi Kalustotarpeet
Mekaanis-biologinen käsittelyn raja- arvot? Saksassa TOC-raja-arvo rejekteille 18 % Hylkyrejektien käsittely Ympäristötarkkailut

14 yhteenveto Kaatopaikkakaasujen hyötykäyttöä 2030-luvulle asti
Laitoskapasiteetin, käsittelykenttien (ja välivarastojen) lisätarvetta Ominaisuuksiltaan erilaisten jätejakeiden sekasijoittamista vältettävä Hajujen hallinnan tarpeet Orgaanisen aineksen ja typen suotovesikuormitus vähenee, ja suolojen kuormitus lisääntyy

15 Kiitos ! Endslide