Lähiajan veropolitiikkaa •Anni Sinnemäki 19.1.2010.

Esitys aiheesta: "Lähiajan veropolitiikkaa •Anni Sinnemäki 19.1.2010."— Esityksen transkriptio:

1 Lähiajan veropolitiikkaa •Anni Sinnemäki 19.1.2010

2 Painopiste verojen korotuksissa •Lähiajan veropolitiikan lähtökohtana julkisen talouden kestävyys, oikeudenmukaisuus ja terve yritysten verotus •Pääministeri: korotustarve noin 2 miljardin luokkaa ~jos talous kasvaa ja työurat pidentyvät •Jaamme pääministerin yleislinjauksen: painopiste veronkorotuksiin ja työuriin, ei menoleikkauksiin •Lisäksi varauduttava joihinkin uusiin menoihin ja pyrittävä kevennyksiin pienissä tuloissa

3 Veropottia kasvatettava merkittävästi •Symbolisten eleiden sijaan haettava tuntuvia tuottoja •Suurimmat potentiaalit: alv, tulovero (työtulo ja pääomatulo, ml. vähennykset), kiinteistövero ja energiaverot •Suurella potentiaalilla tarkoitetaan tässä useita satoja miljoonia euroja.

4 Kohdennuksessa huomioitava •Oikeudenmukaisuus: taakka jaettava reilusti, tavoitteena tuloerojen kaventaminen •Ilmastonmuutos: verot edelleen alikäytetty ohjauskeino mm. liikenteessä, asumisessa ja maataloudessa •Työllisyys: kaikki kevennysvara pieniin tuloihin •Toimintaympäristö: globaali kilpailu rajoittaa yhteisöveron nostoa (Suomi 26, Ruotsi 26,3, EU- keskiarvo 22,3%)

5 Jo tämän hallituksen poistettava osinkojen verovapaus •Listaamattomien yritysten osingonsaajien yrityksen nettovarallisuuteen sidottu verovapaus suomalainen erityisyys •Pääomaverotusta mahdollista muuttaa ripeästi Hetemäen työryhmän esitysten pohjalta (valmistuu keväällä) •Verovapaus yrittäjien edunvalvonnan tärkeä saavutus, mutta koettelee oikeustajua, kasvattaa tuloeroja ja vääristää myös yritysten toimintaa

6 Osinkojen verovapaus tuloerojen kasvun taustalla •Suurin yksittäinen tekijä tuloerojen kasvun taustalla ei ole ansiotulojen progression lievennys vaan työtulojen muuttaminen kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi –Jos haluaa kaventaa tuloeroja, on tämä ”valuvika” korjattava. –Ehdotuksista päätellen on mukavampi ajaa symbolista kuin vaikuttavaa veropolitiikkaa •Tulojen muuttaminen houkuttavaa ja laajamittaista –90000 €/v palkkaa ansaitseva maksaa tänä vuonna veroa 42%, mutta 90000 €/v osingot voi nostaa jopa nollaverokannalla –Pääomatulojen osuus ylimmässä yhdessä prosentissa 62 % vuonna 2007 (28 % vuonna 1994) (KUVA, VATT/Riihelä) –Muissa maissa pääomatulojen osuus ei ole kasvanut yhtä nopeasti •Näin lempeä osinkojen verotus ei ole oikeudenmukaista horisontaalisesti eikä vertikaalisesti

7 Osinkojen verovapaus vääristää yritysten toimintaa •Verotuksen tulisi olla yritysten toiminnan kannalta neutraalia ellei erityisesti muuta tavoitella •Nyt verovapaus vaikuttaa voimakkaasti mm. –Listautumiseen: kynnys listautua ja hankkia pääomia kasvaa –Osinkojen jakoon: piikki 9-10% tuoton kohdalla –Investointeihin: suosii nettovarallisuutta vahvistavia investointeja, syrjii T&K- investointeja •Ministeri Pekkarinen ehdottanut T&K -investointien verovähennystä –Tehdään ensin ratkaisut, jotka poistavat syrjinnän •Nollaverokannat mustia aukkoja, joita ylipäänsä pitäisi välttää

8 Verotetaan myös pääomatuloja I •Tavoiteltava merkittävää verotuottoa –Jos varakkaat maksavat vain symbolisen ”tipin”, pienituloiset maksavat todellisen laskun –Kokoomuksen yrittäjäsiipi on esittänyt osinkotulojen verovapauden laajentamista, Keskusta maltillista rajaamista ja Demarit eivät ole ottaneet suoraan kantaa •Pääomatulojen puolella tärkein päätös on listaamattomien yritysten osinkotulojen verovapauden poisto –Esillä olleista ehdotuksista tuottoisin, 350 M€ –Tärkeä myös tuloerojen ja terveen yritystoiminnan kannalta –Yrityksen ja osakkaan yhteenlaskettu nimellisvero olisi n. 47%, tarpeeksi lähellä ylintä marginaaliveroa (55%), jotta houkutin työtulojen muuntoon poistuisi –Yrittäjällä myös eläke ym. kuluja, joita palkansaajalla ei ole, joten pieni ero perusteltu

9 Verotetaan myös pääomatuloja II •Muilla korotuksilla rajatummat vaikutukset, tähtäävät vain verotuoton kasvuun ja korotuspotentiaalit pienemmät –Pääomatuloprosentin korotus 28 % → 30 % = 100 M€ –Listattujen yritysten osinkotulojen täysi verollepano (nykyään verotetaan 70 prosenttisesti) = 150 M€ •Nämä kannattaa toteuttaa vasta osinkojen verollepanon jälkeen vaikka voivat olla poliittisesti helpompia •Seuraavan hallituksen tulisi tehdä ainakin kiinteistöveron korotusohjelma ja vähennysten kriittinen läpikäynti.