Suomalaisten terveys 2010-luvulla

Esitys aiheesta: "Suomalaisten terveys 2010-luvulla"— Esityksen transkriptio:

1 Suomalaisten terveys 2010-luvulla
Professori Erkki Vartiainen, ylijohtaja THL

2 Menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden väheneminen
Miesten tupakkasyöpien väheneminen Nuorten hammasterveyden paraneminen Liikenne- ja työtapaturmakuolemien väheneminen Odotettavissa olevan eliniän piteneminen Toimintakyvyn ja koetun terveyden paraneminen THL

3 Elintapamuutokset kannattavat
THL

4 Kroonisten tautien ehkäisyn potentiaali
Suurin osa valtimosairauksista olisi ehkäistävissä terveillä elintavoilla Ainakin 80 % sepelvaltimotautitapauksista Yli 90 % tyypin 2 diabetestapauksista Elintavat avainasemassa myös syövän ehkäisyssä Noin kolmasosa syöpätapauksista olisi ehkäistävissä terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla Valtaosa hengityselinsyövistä tupakoimattomuudella (WHO) THL

5 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat lisääntyvät:
Tapaturmaiset kuolemat Lähde: Kansanterveyslaitos. THL

6 TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 (WHO)
ELINTAVAT AVAINASEMASSA TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V (WHO) Kohonnut verenpaine Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Hedelmien/kasvisten vähäinen käyttö Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Huumausaineet Suojaamaton seksi Työperäinen hiukkasaltistus Työtapaturmien riskitekijät THL

7 Tapaturmakuolleisuus
THL

8 Rasvan saanti Suomessa 1982-2007
Suositukset EN% Vuosi THL

9 Voin käyttö ruoan valmistuksessa
% THL

10 Voin käyttö leivän päällä
% THL

11 Kasviöljyn käyttö ruoan valmistuksessa
THL

12 Seerumin kolesterolipitoisuus miehet 30-59
mmol/L THL

13 Ruokavalion muutoksen vaikutukset seerumin kolesterolitasoon
THL

14 Ruokavalion ja statiinien vaikutus seerumin kolesterolitasoon
THL

15 Arvioitu statiinen vaikutus seerumin kolesterolitasoon
4% 1% THL

16 Tyydyttyneen rasvan lähteet, top 10 (%)
Miehet v Miehet v Naiset v Naiset v Juusto, kova (12) Voi ja voilevitteet (12) Juusto, kova (13) Juusto, kova (10) Pizza (8) Juusto, kova (11) Suklaa (7) Voi ja voilevitteet (6) Makkara/lihaleikkele (7) Pullat, munkit (5) Makkara/lihaleikkele (6) Margariinit (6) Maito, alle 2 % rasv. (4) Kakut yms. (4) Maito, alle 2 % rasv. (6) Maito, alle 2 % rasv.(4) Kakut yms. (4) Makkara/lihaleikkele (4) Margariinit (5) Pullat, munkit (4) Pizza (3) Suklaa (4) Kevytlevitteet (3) Margariinit (3) Juusto, sulate/tuore (4) Jauheliharuoat (4) Makkararuoat (3) Juusto, sulate/tuore (3) Rasvaiset perunat (3) Suol. leivonnaiset (3) Jäätelö (3) Broileriruoat (3) Pihvit, kyljykset (3) Maito, rasvainen (3) Lihalaatikot (3) THL

17 Systolinen verenpaine 25-64-vuotiailla miehillä — verenpainetasojen lasku näyttää pysähtyneen
mmHg 160 Pohjois-Karjala 150 Pohjois-Savo Turku/Loimaa 140 Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 130 120 1982 1987 1992 1997 2002 2007 THL

18 Suolan saanti Suomessa 1977-2007
g/vrk Vuosi THL

19 Miehet Naiset Tupakoinnin aloittaminen Päivittäinen tupakointi % % 60
100 90 50 80 Miehet Men 70 40 60 30 50 40 20 30 Naiset Women 20 10 10 1960 1970 1916–20 1921–25 1926–30 1931–35 1936–40 1941–45 1946–50 1951–55 1956–60 1961–65 1966–70 1971–75 1976–80 78-79 83-85 89-90 93-94 1997 1999 2001 2003 2005 19-34 35-49 50-64 25-49 19-34 35-49 50-64 25-49 THL

20 Painoindeksi 25-64 -vuotiailla miehillä — väestön ylipaino lisääntyy jatkuvasti
kg/m2 30 29 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo 28 Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa 27 Oulun lääni Lapin lääni 26 25 1982 1987 1992 1997 2002 2007 THL

21 Kehon painoindeksi miehet 25-64 –vuotiaat -paino lisääntyy erityisesti nuorilla aikuisilla
kg/m2 Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Turku/Loimaa, Helsinki/Vantaa, Oulun lääni THL

22 Tehostettu elämäntapa-ohjaus ehkäisee tyypin 2 diabetesta
Diabeteksen ilmaantuvuus interventioon osallistuneilla ja verrokeilla keskimäärin 7 vuoden seurantajakson aikana 50 Verrokit Riskisuhde=0.57 (95% CI ) Interventio vs. verrokkiryhmä 40 30 Kumulatiivinen ilmaantuvuus % 20 Interventio 10 Ohjaus päättyi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lindström ym. Lancet 2006:368; Seuranta-aika, vuosia THL

23 Jyrkkä lasku sepelvaltimotauti-kuolleisuudessa
700 Pohjois-Karjala Projektin alku Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35–64-vuotiaat miehet 600 Projektin ulottaminen koko maahan 500 Pohjois-Karjala 400 300 Ikävakioitu kuolleisuus per asukasta - 82 % Koko Suomi 200 - 75% 100 Vuosi 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 2002 THL

24 Kuolleisuuden laskun merkitys henkilöinä 35-74 vuotiailla
sydän- ja verisuonitautikuolemaa vähemmän sydänkuolemaa vähemmän sydäninfarktia vähemmän Vuonna 2006 9100 sydän- ja verisuonitautikuolemaa vähemmän 5800 sydänkuolemaa vähemmän sydäninfarktia vähemmän THL

25 Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun
Havaittu ja riskitekijöiden laskulla ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, 35–64-vuotiaat miehet -10 -20 -30 Havaittu Riskitekijät -40 % Kolesteroli -50 Diastolinen -60 Tupakointi -70 -80 -90 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Vartiainen E THL

26 Syyt sepelvaltimotautikuolleisuuden alenemiseen 1982-1997
Pohjois-Karjala, Kuopion lääni, Turku/Loimaa THL

27 Haasteena terveyserot
THL

28 Kehon painoindeksi koulutusryhmittäin naiset 25-64 –vuotiaat -koulutusryhmien väliset erot säilyvät
kg/m2 Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Turku/Loimaa, Helsinki/Vantaa, Oulun lääni THL

29 35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri koulutusryhmissä
Korkeakoulututkinnon suorittanut suomalainen 35-vuotias mies elää keskimäärin lähes 81-vuotiaaksi, mutta enintään perusasteen tutkinnon suorittanut alle 75-vuotiaaksi 52 50 Korkea-aste Naiset Keskiaste 48 Perusaste 6,2 v. 46 Korkea-aste 44 Vuotta Tämä ero on kasvanut 1980-luvun alun jälkeen 4,7 vuodesta 6,2 vuoteen pitempään koulutettujen hyväksi Miehet 4,7 v. Keskiaste 42 3,6 v. 40 Perusaste 2,7 v. 38 36 Naisilla vastaava ero on kasvanut 2,7 vuodesta 3,6 vuoteen 34 1984 1989 1994 1999 2004 Vuosi Valkonen T ym., kirjassa Palosuo H ym, toim. Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM Julkaisuja 2007:23 THL

30 Perustoiminnoista suoriutuminen
65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys 20 20 15 15 10 10 vuosia vuosia 5 5 1980 2000 1980 2000 1980 2000 1980 2000 miehet naiset miehet naiset sairaana / toimintarajoitteisena terveenä / toimintakykyisenä sairaana / toimintarajoitteisena terveenä / toimintakykyisenä Sihvonen ym. 2003 THL

31 Alkoholi ja terveys Alkoholin ja kuolleisuuden yhteys noudattaa J-käyrään Pieni alkoholinkäyttö vähentää sydäntautiriskiä Runsas alkoholinkäyttö lisää erityisesti tapaturmaisten kuolemien, alkoholisairauksien ja joidenkin sydän- ja verisuonitautien riskiä Myös infektiotautien riski lisääntyy THL

32 Työikäisten (15-64-v.) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan
Miehet Naiset Sija Kuolemansyy Kuolleiden määrä % 1. Sepelvaltimotauti 1319 17,5 Rintasyöpä 324 9,9 2. Alkoholisyyt 1231 16,3 314 9,6 3. Tapaturmat, joista - maaliikenne - kaatumiset 925 172 217 12,3 2,3 2,9 301 68 48 9,2 2,1 1,5 4. Itsemurhat 670 8,9 227 6,9 5. Keuhkosyöpä 394 5,2 210 6,4 6. Aivoverenkierron sairaus 344 4,6 191 5,8 Muut kuolemansyyt 2659 35,3 1715 52,3 Työikäisenä kuolleita miehiä yhteensä 7541 100 Työikäisenä kuolleita naisia yhteensä 3282 Lähde: Kuolemansyyt Tilastokeskus. THL

33 Alkoholinkulutus Suomessa / Thomas Karlsson
Alkoholin kokonaiskulutus vuosina , litroina 100 % alkoholia asukasta kohti Litraa, asukasta kohti Tilastoimaton Tilastoitu 10,2 l Alkoholinkulutus Suomessa / Thomas Karlsson THL

34 Alkoholinkulutus Suomessa / Thomas Karlsson
Alkoholin kokonaiskulutus vuosina , litroina 100 % alkoholia asukasta kohti Alkoholinkulutus Suomessa / Thomas Karlsson THL

35 Alkoholinkulutus Suomessa / Thomas Karlsson
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus juomaryhmittäin vuosina , litroina 100 % alkoholia asukasta kohti Alkoholinkulutus Suomessa / Thomas Karlsson THL

36 Alkoholinkulutus Suomessa / Thomas Karlsson
Alkoholin kokonaiskulutus Pohjoismaissa vuonna 2007, litroina 100% alkoholia asukasta kohti Litraa asukasta kohti Alkoholinkulutus Suomessa / Thomas Karlsson THL

37 Alkoholinkäyttö ja sen riskit
Ind 1980=100 THL

38 Alkoholi tapaturmissa
Suomi Alkoholin vaikutuksen alaisina tapaturmaisesti kuolleet vakavasti loukkaantuneet Kaikista 32% 37% Hukkuneet ja surmatut 57% Työtapaturmat 9% Liikenne- tapaturmat 22% 38% Kotitapaturmat 26% 36% Vapaa-ajan 45% Tappelut Pahoinpitelyt 68% 69% THL

39 Psyykkinen kuormittuvuus
THL

40 Mielenterveys Suomessa: Terveys2000
THL

41 Mielenterveyden keskeiset haasteet
THL