Yhteiskuntatakuun toteutuminen kunnissa

Esitys aiheesta: "Yhteiskuntatakuun toteutuminen kunnissa"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskuntatakuun toteutuminen kunnissa
Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija, ammatillinen koulutus

2 Nuorten yhteiskuntatakuu

3 Nuorten yhteiskuntatakuu 2013
Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. (Valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tätä nimitetään koulutustakuuksi, joka on osa nuorten yhteiskuntatakuuta) Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

4 Takuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta.
työtöntä alle 30-vuotiasta, joista :lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella. Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla.

5 ”Suomen malli” PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP
Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan viranomaisten elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia.

6 aikuisuus nuoruus lapsuus Kunnat
nuorten yhteiskuntatakuun toteuttajina; osa kuntalaisten palvelukokonaisuutta Valtio Lainsäädännölliset puitteet Rahoituksen turvaaminen Kuntaperusteisuus lähtökohtana Vahva peruskunta ottaa vastuun eri palveluiden järjestämisestä. Työssäkäyntialueen kuntien välinen yhteistyö palveluiden järjestämisessä, jottei palvelurakenne pirstaloituisi aikuisuus nuoruus Työelämä Aikuiskoulutus korkeakoulut Nuorten toisen asteen koulutus Lukiot ja ammatillinen peruskoulutus Perusopetus lapsuus Esiopetus Kuntalaisten palvelukokonaisuus Koulutuspalvelut Hyvinvoinnin tuki Nuoriso-, liikunta ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntien elinkeinopalvelut Varhaiskasvatus/ päivähoito

7 Kuntauudistus ja ammatillinen koulutus
”Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.” Ammatillinen koulutus on osa kuntien peruspalveluita Ammatillisen koulutuksen rakenteet mukaan keskusteluun ja parlamentaariseen päätöksentekoon ”Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä tehokkaasti vastaamaan yhdyskuntarakenteiden hajaantumiskehitykseen.” Ammatillinen koulutus on kiinteä osa kuntien ja alueiden työ- ja elinkeinopolitiikkaa ”Alueellinen ammatillinen koulutus on oltava toimivaa, jotta varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman pysyvyys ja saatavuus.” (Keskuskauppakamari, Alueiden kilpailukyky 2011, yritysten näkökulma) Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

8 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon
ottava vahvan peruskunnan malli Alueellinen erilaisuus on tärkeää tunnistaa uudistuksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Vahvan peruskunnan malli tarvitsee omat sovellutuksensa ainakin kolmelle erityyppiselle alueelle: – Helsingin ja sen ympäristökuntien osalta tarvitaan omat ratkaisut. – Kehittyville kaupunkiseuduille muodostetaan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuvia kuntia. – Muille alueille muodostetaan maakuntiin tai muihin laajoihin alueisiin perustuvia vahvoja kuntia. Silloin kun ei ole edellytyksiä vahvan peruskunnan muodostamiselle, suuren väestöpohjan palvelut turvataan laajan alueen piirikuntaratkaisulla. Tavoitteena on, että maahan muodostuu mahdollisimman kattava vahvojen peruskuntien verkosto. Vahvoilla peruskunnilla on edellytykset pitää huolta hyvinvointipalveluista ja luoda edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Kuntien on oltava riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä sekä toisen asteen koulutuksesta. Tämä johtaa siihen, että kuntien välisten yhteistoimintaelinten määrä vähenee olennaisesti.

9 Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä 2012
- Mukana kaikki kuntayhtymät 2012 - Mukana lisäksi osakeyhtiöistä: Etelä-Savon koulutus Oy (Esedu), Hyria koulutus Oy ja Länsi-Rannikon koulutus Oy (Winnova) - Kuntajärjestäjistä Helsinki, Kemijärvi, Kouvola, Porvoo, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa on merkitty erikseen (ruskea) - Tieto kunnan jäsenyydestä perustuu kuntayhtymien internet-palveluissa ilmoitettuihin tietoihin - Väri ilmaisee kunnan jäsenyyttä kuntayhtymässä ja viivoitus jäsenyyttä kahdessa tai useammassa kuntayhtymässä - Maakuntarajat musta väri @Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Kuntayhtymien internetpalvelut

10 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 1. Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Vuodesta 2013 lähtien 1200 aloittajaa. Määräraha valtio 17 milj €, kunnat 23,6 milj. €, yhteensä 40,6 milj. € Toteutussuunnitelma: järjestämislupia muutetaan kesäkuussa 2012, paikat käytössä vuoden 2013 alusta Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

11 Työryhmän ehdotuksista
Ehdotus 2. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Uudistetut perusteet otetaan käyttöön vuonna Kuntaliitto kiirehtii ehdotuksen toteuttamista. Muutos tultava voimaan, ennen kuin kunnille säädetään ehdotuksen 6 mukainen vastuu Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

12 Kevään 2012 yhteishaun ennakkotietoja
Yhteishaussa hakijaa Ammatilliseen koulutukseen hakijaa, joista perusopetuksen päättäviä hakijaa Lukiokoulutukseen hakijaa, joista perusopetuksen päättäviä hakijaa Kokonaan yhteishaussa hakematta jätti 2,4 % perusopetuksen päättävistä nuorista Yhteishaun ulkopuolella: Perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokat) Valmistavat koulutukset; Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Kotitalousopetus Oppisopimuskoulutus (ml. Ammatilliset perustutkinnot) Näyttötutkintoon valmistava koulutus (ml. Ammatilliset perustutkinnot) Kansanopistojen tarjoama koulutus Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

13 Työryhmän ehdotuksia Oppisopimuskoulutuksen pilotti
Tavoitteena on kehittää oppisopimusta myös nuorille, perusasteen päättäville soveltuvaksi koulutusmuodoksi. tuetaan sekä koulutuksen järjestäjää että työnantajaa lisäresurssein Lisäresurssien myötä toimijoille tulee myös lisävastuuta koulutuksen kohderyhmän huomioon ottavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä. Ehdotus 3. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuskoulutuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan koulutustakuun piirissä olevilla, perusasteen päättävillä nuorilla siten, että yksikköhinta määräytyy koko tutkintoon tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan mukaisena. Korotetaan työnantajille osoitettavaa koulutuskorvausta koulutustakuun piirissä oleville nuorille 800 euroa kuukaudessa. Toteutus: ohjeistus tullee syyskuussa 2012 Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

14 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 4. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. Opiskelumaksuja kompensoidaan opintoseteliavustuksin. Toteutus: Opetus- ja kulttuuriministeriö julistanut kansalaisopistojen ylläpitäjille haun Hakuaika päättyi Vuoden 2012 talousarvioon sisältyy kansalaisopistojen vapaan sivistystyön valtionosuuteen opetustuntia, jotka kohdennetaan maahanmuuttajanuorten koulutukseen. Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

15 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 5. Toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelma vuosina Ohjelman kustannukset ovat 27 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 52 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2014–2016 jakautuen seuraavasti: Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen lisääminen noin 2 500 aloittajalla: lisäkustannukset 20 milj. euroa vuodessa vuonna 2013 ja 40 milj. euroa vuodessa vuosina 2014–2016, Oppisopimuskoulutuksena suoritettavaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen lisääminen aloittajalla: lisäkustannukset 5 milj. euroa vuonna 2013 ja 10 milj. euroa vuodessa vuosina , Aikuisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistaminen, lisäkustannukset 2 milj. euroa vuodessa Toteutus: Valtioneuvoston antama kehysehdotus vuosille milj. € vuonna 2013 ja 52 milj. € vuosittain vuosina Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

16 Työryhmän ehdotuksista
Ehdotus 6. Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Jatkovalmistelussa määritellään lainsäädännön sisältö ja arvioidaan kustannusvaikutukset Kuntaliitto: On ongelmallista, ettei perusopetuksen jälkeisen koulutuksen järjestämistä ole säädetty minkään tahon velvollisuudeksi. Osana nuorten yhteiskuntatakuun kehittämistä kunnille tulee antaa vastuu lukiokoulutuksesta ja nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä turvata edellytykset niiden järjestämiseen. On myös joustavoitettava koulutuksen järjestämislupamenettelyä. 2 Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

17 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 7. Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Säädöksissä määritellään, missä rooleissa ja millä tavoin jatkoon hakeminen ja jatko-opiskelun aloittamisen tiedot ovat nähtävänä eri viranomaisille, nuorelle ja nuorten huoltajille. Apuna tulevaisuudessa SADE oppijan palvelut Sähköinen palvelukokonaisuus luodaan vuosina 2011–2014. Palvelukokonaisuudesta löytyy kattavasti koulutuksen ja opetuksen järjestäjän palveluita. Palvelujen käyttäjiä ovat esimerkiksi koulutukseen hakeutujat, opiskelijat, perheet, oppilaitokset tai koulutuspalvelun tuottajat, yritykset sekä julkishallinnon toimijat. Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

18 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 8. ELY-keskusten nuorisotoimet vastaavat nuorisolain muutokseen liittyvästä alueellisesta koulutuksesta sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämien hyvien käytäntöjen levittämisestä alueella. Yhtenäistetään kuntiin ja paikallistason viranomaisille menevää informaatio-ohjausta nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon osallistumisesta. Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

19 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 9. Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Toiminnan laajentamisessa otetaan huomioon myös Aikalisä-toimintamallin kanssa tehtävä yhteistyö ja menetelmien yhteensovittaminen. Nuorten työpajatoiminnan kattavuutta parannetaan, laatua kehitetään ja lisätään yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Pajapalveluja vahvistetaan starttivalmennuksella, joka helpottaa etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten nopeaa palveluihin ohjaamista. Määräraha: 8 M€ Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

20 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 10. Vahvistetaan TE-toimistoissa ammatinvalinta- ja uraohjausta lisäämällä uraohjauksen henkilöstöresursseja 60 henkilötyövuodella. Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. Määräraha: 4 milj. € Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

21 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 11. ELY-keskukset kokoavat alueellisen verkoston ohjaus- ja neuvontapalveluiden koordinointiin. Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

22 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 12. Lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille. Määrärahat ja volyymit: 1 M€, 40 päivän ohjaava koulutus 780 nuorelle Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

23 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 13. Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta. Määrärahat ja volyymit:1 M€, puolen vuoden koulutus 260 nuorelle Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

24 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 14. Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukevaa. Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa. Vastavalmistuneita ei pääsääntöisesti ohjata työharjoitteluun, vaan heidän työllistymistä tuetaan palkkatuella. Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

25 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 15. Työnhakua tuetaan lyhyillä työnhakukoulutuksilla. Määrärahat ja volyymi: 2 M€, nuorta/ 2 viikon työnhakukoulutus Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

26 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 16. Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti. Kevennetään palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa Määrärahat ja volyymi: 9 M€, nuorta 6 kuukauden palkkatukijakso Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

27 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 17. Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työvalmennuksella, joilla on vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset) Määrärahat ja volyymi: 2 M€, nuorta Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

28 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 18. Lisätään ammatillista työvoimakoulutusta nuorille lisä- ja täydennyskoulutuksen sekä lupakoulutuksien jne. osalta. Määrärahat ja volyymi: 4 M€, nuorta/ 3 kk. Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

29 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 19. Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja (osuuskunta, tiimi, mentorointi yms.) koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla. Yrittäjyyskoulutusta työvoimapoliittisena koulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi. Määrärahat ja volyymi: 45 M€, kuuden kuukauden koulutus tai starttiraha nuorelle. Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

30 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 20. Koulutukseen haun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Koulutukseen hakeutumisen velvoittavuutta tulisi lieventää siten, että velvoite hakea koulutukseen säilyy, mutta hakuvaihtoehtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoittavuus työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa. Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Jos työllistymissuunnitelmassa on sovittu työttömän nuoren kanssa koulutukseen hakeutumisen sijasta jostain muusta työllistymistä edistävästä vaihtoehdosta, koulutuksen hakeutumattomuudesta ei seuraa työmarkkinatuen menetystä. Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

31 Työryhmän ehdotuksia Ehdotus 21. Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti. Tällöin voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon sairauden lisäksi myös muut nuoren elämään ja työ- ja opiskelukykyyn vaikuttavat tekijät kuten sosiaalisten taitojen puute. Arvioidut lisäkustannukset nykyisellä hakijoiden määrällä olisivat vuotiaiden nuorten osalta 0,4 miljoona euroa vuodessa. Nykyisellä hakijoiden määrällä muutoksen piirissä olisi noin 360 nuorta. Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

32 Nuorten ääni kuuluviin! - mol.fi verkkokysely 19.10-07.11.2011
Oppisopimus näyttää olevan suosituin väylä ammattitaidon hankkimiseen työttömien ja muussa elämäntilanteessa olleiden vastaajien kohdalla – lähes joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Työssä oppiminen oli työttömien kohdalla lähes yhtä suosittu vaihtoehto. Monet vastaukset kuvaavat tyystin erilaista maailmaa, jossa päätöksiä nyt tekevät aikuiset elivät omassa nuoruudessaan Osa nuorista kokee joutuvansa kilpailemaan mieleisensä opiskelupaikan saamisesta, valmistumisensa kynnyksellä kyselemään, millaisiin tehtäviin tutkinto johtaa ja riittääkö osaaminen, hankkimaan epätoivoisesti työkokemusta ja kilpailemaan alansa työpaikoista jumiutuakseen kenties vuosiksi aivan muunlaisiin määräaikaisiin tehtäviin, jos onnistuvat ylipäätään palkkatyötä saamaan. Tämä on tietysti vain osan näkemys, mutta liian moni vastaajista ei uskonut löytävänsä kiinnostavaa ja mielekästä, riittävän toimeentulon takaavaa työtä. Peruspilarien puuttuessa ei elämää osata rakentaa muutenkaan eteenpäin. Monien kohdalla ”kultainen nuoruus” on muuttunut selviytymistaisteluksi Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija

33 Kuntaliiton uutiskirjeet
Kuntaliitto julkaisee uutiskirjeitä eri toimialoilta ja keskeisistä hankkeista suunnattu kuntatyön ammattilaisille sekä kuntien luottamushenkilöille välittävät uusimmat uutiset, tutkimustulokset ja lainsäädäntömuutokset sekä esittelevät julkaisut ja kertovat tulevista tapahtumista. Esim. Opetus- ja kulttuuriyksikön uutiskirje ja Sote, uutiskirje sosiaali- ja terveydenhuollon asioista Tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteesta: Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija