Työelämäosallisuuden edistäminen

Esitys aiheesta: "Työelämäosallisuuden edistäminen"— Esityksen transkriptio:

1 Työelämäosallisuuden edistäminen
Eveliina Pöyhönen

2 Historiaa Työn tekeminen on kuulunut osaksi vammaisten arkea köyhäinhuollosta ja vaivaishoitolain ajoista asti. Vammaisille on perinteisesti tarjottu suojatyötä ja työtoimintaa, joissa sosiaalihuollon rooli on ollut merkittävä. Vuoden 1946 invalidihuoltolaissa vammaisten palveluiksi määriteltiin mm. työnvälitys ja itsenäisen yrittämisen tukeminen. Suojatyökeskukset olivat teollisuuslaitoksia, joiden tarkoituksena oli suojata invalidien työpanos. Vuonna 1978 voimaan tulleessa kehitysvammalaissa suojatyö määriteltiin erityishuollon tehtäväksi ja sitä alettiin kutsua työtoiminnaksi, joka ei perustu työsuhteeseen vaan toimintaan osallistuvat henkilöt saavat toimeentulonsa eläkkeestä. Vuonna 2002 sosiaalihuoltolakiin tulivat vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta. Samalla poistuivat entiseen invalidihuoltolakiin sisältyneet suojatyön säädökset.

3 Entä nyt? Nykyään suuntaus kohti avoimia työmarkkinoita on vallitseva – Euroopan sosiaalinen peruskirja ja YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus painottavat vammaisten yhdenvertaista oikeutta työhön Mikä sosiaalihuollon roolin tulisi tässä kontekstissa olla? 3

4 Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistaminen: TEOS-työryhmä (16.1.2012 - 31.12.2013)
Työryhmän tehtävänä on selvittää palvelujärjestelmän rakenne ja lainsäädäntö sekä asiakkaiden kannustimia palvelujärjestelmässä arvioida sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan suhdetta toisiinsa arvioida vammaispalvelulain mukaisen päivätoiminnan suhde muuhun keskeiseen lainsäädäntöön arvioida mahdollisuus yhdistää sosiaalihuoltolaissa, laissa kehitysvammaisten erityishuollosta ja laissa kuntouttavasta työtoiminnasta olevat toimet yhdeksi laiksi tarkastella sosiaalihuollon työelämäosallisuutta säätelevää lainsäädäntöä ja palveluita suhteessa muuhun työllistymiseen liittyvään lainsäädäntöön ja palveluihin tehdä ehdotukset sosiaalihuollon lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistuksiksi. Eveliina Pöyhönen

5 ”Sosiaalisen työllistämisen” lainsäädäntö
Sosiaalihuoltolaki (710/1982) vammaisten työllistymistä tukeva toiminta vammaisten työtoiminta Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki (519/1977) erityishuoltoon kuuluva työtoiminta ja työhönvalmennus Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) aktivointisuunnitelma ja kuntouttava työtoiminta (Vammaispalvelulaki (380/1987)) vaikeavammaisten päivätoiminta

6 Sosiaalihuoltolaki § 27 d
Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä henkilölle, jolla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat TE-hallinnon palvelujen ja tukitoimien lisäksi muita tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille toiminnan osana järjestetään myös työsuhteista työtä muun työllistymistä tukevan toiminnan ohella

7 Sosiaalihuoltolaki § 27 e
Vammaisten henkilöiden työtoiminta Tilanteissa, joissa vammaisella henkilöllä ei ole vamman vuoksi mahdollisuutta osallistua työsuhteiseen työhön ja henkilön toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi myönnettäviin etuuksiin Tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Eveliina Pöyhönen

8 Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki
§ 2: Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat… työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta § 35: Erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa Eveliina Pöyhönen

9 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista § 8 b
Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Tarkoitettu niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain mukaiseen vammaisten henkilöiden työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

10 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Säätää aktivointisuunnitelman teosta ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavalle työttömälle henkilölle Aktivointisuunnitelma tehtävä TE-toimiston, kunnan ja asiakkaan välisenä yhteistyönä Kunnan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa, jos TE-hallinnolla ei tarjota asiakkaalle työtä tai julkisia työvoimapalveluita

11 Asiakkaat vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevassa toiminnassa ja työtoiminnassa
Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2011, THL (tiedot koskevat vuotta 2010) Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta: 2439 asiakasta vuonna 2006 asiakkaita 4049 Vammaisten henkilöiden työtoiminta: 15 668 asiakasta vuonna asiakasta

12 Asiakkaat kehitysvammaisten työtoiminnassa ja työhönvalmennuksessa
Vammaisten palvelut Kuntakyselyn osaraportti. THL tilastoraportti 35/2010 kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus: 7261 asiakasta STM:n selvitys (2007) kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnasta vuonna 2004 toimintakeskuksissa järjestettävässä työtoiminnassa 7 700 henkilöä palkattomassa avotyötoiminnassa tavallisilla työpaikoilla 2 300 henkilöä vammaispalvelulain mukaisessa päivätoiminnassa 1181 asiakasta

13 Asiakkaat kuntouttavassa työtoiminnassa
Vuosittaiset asiakasmäärät vuosilta 2010 ja 2011  Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 2010 arviolta – henkilöä (lähde: THL) Asiakkaat tilastoidaan joko Kelan työmarkkinatuen saajina tai kunnan toimeentulotuen saajina siitä riippuen, mikä on heidän pääasiallinen toimeentuloetuutensa kuntouttavan työtoimintajakson aikana. Osa asiakkaista saa molempia etuuksia, joten rekisteritiedot menevät osittain päällekkäin.

14 STM kuntakysely 2013 Kartoitus toteutettiin sähköposti-informoituna internetkyselynä 1.– Kysely osoitettiin kuntien sosiaalijohdolle Kyselyyn vastasi 122 vastaajaa 76 kunnasta ja 11 kuntayhtymästä. Vastaajajoukko edustaa yhteensä 129 kuntaa eli 38 % Suomen kunnista vuonna Edustetuissa kunnissa asui vuoden 2012 lopussa 50 % koko Suomen väestöstä

15 Tulokset: Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta
Kunnissa palvelun tärkeimpinä tavoitteina pidettiin toisaalta toimintakyvyn ylläpitoa ja mielekkään tekemisen tarjoamista ja toisaalta työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vain pienessä osassa kuntia palvelulla tavoiteltiin etenemistä TE-toimiston palveluihin, ammatillisen kuntoutuksen palveluihin tai koulutukseen. Asiakkaiden työllistymisvaikeuksien taustalla oli selvästi useimmin mielenterveysongelma, mutta palveluun ohjautui asiakkaita myös kehitysvammaisuuden vuoksi. 15

16 Tulokset: Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta
Reilusti yli puolet vastaajista kertoi, että sosiaalihuoltolain mukainen vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta toteutettiin heidän kunnassaan kokonaan tai enimmäkseen työtoimintana. Vajaassa viidenneksessä kunnista palvelu toteutettiin kokonaan työsuhteisena työnä. Yksilövalmennusta tai -ohjausta palveluun kuului ainakin osittain noin puolessa vastanneista kunnista. Työhönvalmentajan tukea palvelu sisälsi harvemmin.

17 Tulokset: Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta
Palvelu toteutettiin useimmin kunnan omissa työllistämisyksiköissä Siirtymät eivät kovin yleisiä yli puolessa kunnista asiakkaat yleisimmin pysyivät palvelussa joissakin kunnissa siirtymiä tapahtui työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai kokeiluun tai takaisin peruspalvelujen asiakkaaksi noin joka kolmannessa kunnassa kolmen yleisimmän siirtymän joukossa olivat siirtymiset eläkkeelle tai eläkeselvittelyyn, avotyötoimintaan tai koulutukseen vain yhdessä kunnassa palvelusta oli siirrytty yleisimmin palkkatyöhön

18 Tulokset: Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta
Tavoitteista toimintakyvyn ylläpito ja mielekkään tekemisen tarjoaminen toteutui usein Monessa kunnassa palvelu antoi mahdollisuuden asiakkaiden työ- tai toimintakyvyn arviointiin Pienessä osassa kuntia palvelusta on ainakin joskus edetty koulutukseen, TE-toimiston palveluihin tai ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. Työllistymistavoite toteutui harvoin 18

19 Tulokset: Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta
Palvelun hyvät puolet: Palvelulla pystytään ehkäisemään syrjäytymistä ja muiden palvelujen tarvetta. Palvelu ylläpitää asiakkaiden toimintakykyä, tarjoaa yhteisön, johon kuulua ja antaa mielekästä tekemistä päiviin Palvelun kehittämiskohdat: Palvelun pitäisi olla enemmän tavoitteellista ja eteenpäin suuntaavaa Työhönvalmentajan tukea ja työnantajayhteistyötä tulisi lisätä

20 Tulokset: Vammaisten työtoiminta
Tärkein tavoite toimintakyvyn ylläpito ja mielekkään tekemisen tarjoaminen, toiseksi tärkein tavoite työ- tai toimintakyvyn arviointi. Mielenterveysongelma asiakkaiden yleisimpänä työllistymistä vaikeuttavana asiana 44 %:ssa ja kehitysvamma 40 %:ssa vastanneista kunnista tai kuntayhtymistä. Eläke-etuus ja kuntoutusraha asiakkaiden yleisimmät toimeentulon lähteet Kunnan vammaispalvelut yleisin lähettäjätaho

21 Tulokset: Vammaisten työtoiminta
Palvelu toteutettiin selvästi useimmin kokonaan (40 % kunnista) tai enimmäkseen (42 %) työtoimintana Noin puolessa vastanneista kunnista työtoimintaan kuului ainakin osittain yksilövalmennus tai -ohjaus, työ- tai toimintakyvyn arviointi tai ryhmätoiminta. Palvelu järjestettiin selvästi useimmin (lähes 60 %:ssa kuntia kokonaan tai enimmäkseen) kunnan tai kuntayhtymän omissa työllistämisyksiköissä.

22 Tulokset: Vammaisten työtoiminta
Siirtymät harvinaisia: yli puolessa kunnista asiakkaat pysyivät edelleen palvelussa v Noin joka neljännessä kunnassa kolmen yleisimmän siirtymän joukossa olivat siirtyminen avotyötoimintaan, työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai työkokeiluun, eläkkeelle tai eläkeselvittelyyn tai takaisin peruspalvelujen asiakkaaksi Päätavoitteeksi useimmiten asetettu toimintakyvyn ylläpito ja mielekkään tekemisen tarjoaminen toteutuivat hyvin, samoin työ- ja toimintakyvyn arvioiminen

23 Tulokset: Vammaisten työtoiminta
Palvelun hyvät puolet: Tarjoaa asiakkaille mielekästä ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, asiakkaat viihtyvät työtoiminnassa. Merkittävä tukitoimi mm. mielenterveyskuntoutujien avohuollossa. Palvelu asiakaslähtöistä, yksilöllistä, monipuolista ja joustavaa.

24 Tulokset: Vammaisten työtoiminta
Palvelun kehittämiskohdat: Palvelun pitäisi olla tavoitteellisempaa ja enemmän eteenpäin, erityisesti avoimille työmarkkinoille suuntaavaa. Resursseja tarvittaisiin enemmän. Palvelua pitäisi olla laajemmin tarjolla, jotta se pystyisi vastaamaan mm. mielenterveyskuntoutujien palvelutarpeeseen. Monipuolisempia vaihtoehtoja palvelun sisältöön yksilöllisen kiinnostuksen mukaan

25 Tulokset: Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
Toimintakyvyn ylläpito ja mielekkään tekemisen tarjoaminen palvelun tärkein tavoite 81 %:ssa vastanneista kunnista. Työ- tai toimintakyvyn arviointi oli vähintään toiseksi tärkeimpänä tavoitteena joka kolmannessa kunnassa ja avoimille työmarkkinoille työllistyminen tai eteneminen koulutukseen noin joka viidennessä kunnassa. Kehitysvamma oli palvelun asiakkaiden yleisin työllistymistä vaikeuttava asia yhdeksässä kymmenestä kunnasta. Kunnan vammaispalvelut oli palvelun asiakkaiden selkeästi yleisin lähettäjätaho.

26 Tulokset: Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
Palvelu tarkoitti valtaosassa kuntia joko kokonaan tai enimmäkseen työtoimintaa. Vain noin joka viidennessä kunnassa palvelu sisälsi osittain myös työhönvalmentajan tukea. Yksilövalmennusta tai -ohjausta oli tarjolla vähintäänkin osana palvelua noin puolessa kunnista, ja ryhmätoimintana palvelu toteutettiin kokonaan tai enimmäkseen reilussa kolmanneksessa kuntia. Vajaassa kolmanneksessa kuntia palvelu tarkoitti ainakin osittain myös työ- tai toimintakyvyn arviointia.

27 Tulokset: Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
Palvelu järjestettiin yli 80 %:ssa kuntia kokonaan tai enimmäkseen kunnan tai kuntayhtymän omissa työllistämisyksiköissä. Monissa kunnissa palvelua järjestettiin osittain myös avotyötoimintana kuntien omissa työyhteisöissä, yrityksissä ja kolmannen sektorin tavallisissa työyhteisöissä.

28 Tulokset: Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
Neljässä viidestä kunnasta asiakkaat olivat yleisimmin pysyneet palvelussa. Jos asiakkaat olivat siirtyneet palvelusta eteenpäin, he olivat useimmin sijoittuneet avotyötoimintaan (13 %:ssa kuntia yleisin siirtymä). avotyötoiminta ei kuitenkaan varsinainen siirtymä Varsinaisia siirtymiä ovat olleet useimmin eteneminen koulutukseen, työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai työkokeiluun, jotka ovat olleet toiseksi yleisimpiä siirtymiä vajaassa viidenneksessä kuntia.

29 Tulokset: Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
Tärkeimpänä tavoitteena pidetty toimintakyvyn ylläpito ja mielekkään tekemisen tarjoaminen oli toteutunut käytännössä kaikissa kunnissa. Myös työ- tai toimintakyvyn arviointi (39 %:ssa kuntia toteutui ainakin joskus vuonna 2012) ja eteneminen koulutukseen (30 %) toteutuivat kuntien tavoitteiden mukaisesti.

30 Tulokset: Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
Palvelun hyvät puolet: Palvelua pystytään järjestämään kaikille tai lähes kaikille sitä tarvitseville. Ohjautuminen palveluun toimii. Palvelu on laadukasta ja sen henkilöstö ammattitaitoista Palvelu asiakaslähtöistä, yksilöllistä ja monipuolista. Asiakkaille on tarjolla erilaisia työtehtäviä kykyjen mukaan, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen mahdollista. Avotyötoimintapaikkoja on runsaasti tarjolla ja niihin on onnistuttu ohjaamaan paljon asiakkaita.

31 Tulokset: Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
Palvelun kehittämiskohdat: Avotyötoiminnan, tuetun työn ja työhönvalmennuksen kehittäminen. Tuettua työtä ja työhönvalmennusta haluttaisiin lisätä ja kehittää monessa kunnassa, mutta usein henkilöresurssit eivät siihen riitä. 31

32 Huomioita Sosiaalihuollon em. palvelut järjestetään pääosin työtoimintana työllistämisyksiköissä Sosiaalihuoltolain mukaista vammaisten työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään vähiten – huonosti tunnettu? Työsuhteisena työnä toteutettavan työllistymistä tukevan toiminnan määrä vähenee Kehitysvammalain mukainen työtoiminta ja työhönvalmennus pitkäkestoisinta, siirtymiä ei juurikaan tapahdu Siirtymiä vaikeuttavat työmarkkinoiden rajoitukset ja asenteet, asiakkaiden heikko työ- ja toimintakyky sekä ohjaus- ja valmennusresurssien puute

33 TEOS-työryhmän alustavia linjauksia I
TE-hallinnolla päävastuu työllistämispalveluiden järjestämisessä myös vammaisten henkilöiden osalta TE-hallinnon asiakkuus aina, kun tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille sosiaali- ja terveydenhuolto tukee omilla palveluillaan Sosiaalihuollolla päävastuu niistä henkilöistä, jotka eivät kykene työllistymään työsuhteiseen työhön mielekäs päiväaikainen toiminta Työtoiminnan käytön tarkempi määrittäminen milloin ja kenelle

34 TEOS-työryhmän alustavia linjauksia II
Palvelut tarjottava asiakkaan palvelutarpeen perusteella pois erillisistä laeista vammaisille, kehitysvammaisille ja työttömille Palveluiden tavoitteita ja sisältöjä selkeytettävä tavoitellaanko etenemistä avoimille työmarkkinoille vai osallisuuden ja toimintakyvyn ylläpitoa Lakiperusta: uusi sosiaalihuoltolaki ja sitä täydentävä erillislaki sosiaalihuoltolaki voimaan vuonna 2015, erillislaki myöhemmin

35 Muuta STM:ssä menossa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Sosiaalihuoltolain uudistaminen Vammaislainsäädännön uudistaminen Itsemääräämisoikeushanke Kehitysvammaisten asumisen ohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen turvaamisesta (STM:n julkaisuja 2012:15) Osatyökykyisten työllistymisen toimenpideohjelman valmistelu

36 KIITOS! Eveliina Pöyhönen