Yhdistyksen historia alkanut 1920-luvulla

Esitys aiheesta: "Yhdistyksen historia alkanut 1920-luvulla"— Esityksen transkriptio:

1

2 Yhdistyksen historia alkanut 1920-luvulla
SUOMEN HUOLTOTYÖNTEKIJÄIN POHJOIS-KARJALAN HAARAOSASTO

3 Yhdistysrekisteriin vuonna 1938
Vuonna 1938 yhdistys rekisteröitiin itsenäisenä paikallisena yhdistyksenä Pohjois-Karjalan Huoltoväenyhdistys r.y. ( )

4 Pohjois-Karjalan Huoltoväenyhdistyksen toimintaperiaatteet (v
Pohjois-Karjalan Huoltoväenyhdistyksen toimintaperiaatteet (v.1938) Yhdistyksen tarkoituksena on: ● lakisääteisen huoltotyön alalla toimivien henkilöiden kokoaminen yhteistoimintaan, huoltomenetelmien kehittämiseksi ● alalla työskentelevien tieto- ja taitomäärien lisääminen

5 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen vahvana toiminnallisena painopisteenä alkuvuosista lähtien koulutus ja opintotoiminta ja erilaiset neuvottelupäivät (1925 –) Toimintamuotoina esimerkiksi: ● Esitelmätilaisuudet (vuosikokousten yhteydessä) ● Luento-, neuvottelu-, ja – huoltopäivät ● Opintotapahtumat, -päivät ja opintotilaisuudet ● Seminaarit, koulutustilaisuudet

6 Ajankohtaisia teemoja ja aiheita
Luentojen, opintopäivien, esitelmien ja koulutuspäivien aiheita eri vuosina:

7 YHDISTYKSEN TOIMINTAA ERI VUOSIKYMMENINÄ
YHDISTYKSEN TOIMINTAA ERI VUOSIKYMMENINÄ 7

8 1940-LUKU Toiminta sota-ajan takia vähäistä (1940-1947)
v yhdistyksen huollettavaksi otettiin ½ v. otettiin kummilapsi. Kummilasta tuettiin 1940-luvulla jonkin verran rahassa, mutta annettu myös vaateapua, lammas sekä hankittu lääkärin apua v toiminnassa elpymisen merkkejä v merkittävänä tapauksena sosiaaliministeriön järjestämät luento- ja opastuspäivät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon huoltoväelle. Vuosikokouksessa pohdittiin myös ensikodin rakentamista Pohjois- Karjalaan. 8

9 1950-LUKU Toiminta vuosina verrattain hiljaista ● koulutus- ja neuvottelupäivätoiminta jatkunut ● Yhdistys Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon Yhdistyksen toiminta aktivoituu uudelleen ● Vuosittain useampia koulutuksia, tilaisuuksia ja retkiä mm. Henkilökohtaisen huollon seminaari (1957), Huoltopäivät (1958) lähes 200 osallistujaa ● Kummilapsi-projekti päättyi (1956) sotakummilapsen täytettyä 16 vuotta ● Yhdistykseen 89 uutta jäsentä v (v yht. 136 jäsentä) ● v käynnistyy vuosia eteenpäin toiminut kunnalliskotijohtajattarien kerho 9

10 1960-LUKU 1960-luvun alkuvuodet verrattain hiljaista ● opintopäivä- ja kerhotoiminta kuitenkin jatkunut Vuosina toiminta vilkastuu ja jäsenmäärä kasvaa Yhdistys keskittynyt erityisesti opintotoimintaan, joka aktiivista: ● 1963: 3 opintotilaisuutta ● 1964: 3 opintotapahtumaa ● 1965: 3 opintotapahtumaa ● 1966: Tapahtumia järjestettiin enemmän kun suunniteltiin ● 1967: Toimintasuunnitelman mukainen välivuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvanut 313 henkilöön ● 1968: Itä-Suomen Huoltopäivät. 170 osallistujaa ● 1969: 4 opintotapahtumaa 10

11 1970-LUKU Yhdistyksen säännöllinen opinto- ja koulutustoiminta jatkuu
v.1972 yhdistyksen kattojärjestö muuttaa nimensä Huoltotyön-tekijöiden liitosta Sosiaaliturvan keskusliitoksi ● Liiton katsotaan toimivan enemmän sosiaaliturvan kuin sosiaalihuollon alueella Ehdotukset oman yhdistyksen toiminnan ja jäsenmäärän lisäämiseksi: ● yhdistyksen jäseniksi myös yleisesti sosiaaliturvan, diakonian ja terveydenhuollon alalla toimivat henkilöt ● yhdistyksen tiedottamisen tehostaminen ja aktiivisempi kannanotto sosiaalilainsäädännön uudistuksiin V yhdistyksen nimi muuttuu Pohjois-Karjalan Huoltoväen yhdistyksestä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykseksi. Myös yhdistyksen säännöt muuttuvat 11

12 Yhdistyksen jäsenmäärä
1980-LUKU Koulutustilaisuuksien järjestäminen ja opinto-toiminta yhä yhdistyksen keskeisintä ja aktiivisinta toimintaa Yhdistyksen asema koulutusten järjestäjänä koettu tärkeäksi läänin alueella Huolena yhdistyksen jäsenmäärän huomattava lasku (v pohdiskelun alla pitäisikö koko yhdistys lakkauttaa) Suurin osa jäsenistä luottamusmiehiä. Ratkaisuna tehokkaampaan jäsenhankintaan päätettiin (v.1981), että jäseniksi otetaan myös kuntia V käynnistynyt tutkimushanke ”Asiakkaan vaikutus ja osallistumismahdollisuudet sosiaali- ja työvoimahallinnossa” Yhdistyksen jäsenmäärä 12

13 1990-LUKU TOIMINNAN LAAJENEMISEN JA AKTIVOITUMISEN AIKA
POHJOIS-KARJALAN SOSIAALITURVAYHDISTYS RY JA SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO KUMPPANEINA 13

14 VERKOSTOJA RAKENNETAAN 1994-1996
V Yhdistys mukaan STKL:n ja Joensuun kaupungin kanssa toteutettavaan Hyve-projektiin. Projektissa työparina Joensuun kaupungin sekä STKL:n suunnittelija Projektin tavoitteena käynnistää yhteistyöverkoston rakentaminen, joka luo siltaa järjestöjen ja julkisen sektorin välille Projektin kehittämistoiminnan alueita erityisesti: (1) asuinalueiden kehittämishankkeet, (2) yhteinen yhdistyskoulutus alueen järjestöille sekä (3) järjestöjen sähköinen rekisteri JELLI Hyve-projektin myötä: 3. sektorille tunnustettu rooli hyvinvointipoliittisena toimijana Pohjois-Karjalassa Pysyvä eri tahojen yhteinen kehittämisrakenne. Hyve-toiminta pohjana Joensuun kaupungin, STKL:n ja P-K:n Sosiaaliturvayhdistyksen väliselle yhteistoimintasopimukselle 14

15 KANSALAISTALO PERUSTETAAN 1996-1998
Joensuun Kansalaistalo aloitti toimintansa v Hyve-projektin ja Soroppi ry:n yhteisen ponnistelun tuloksena Kansalaistalon tavoitteena luoda: Tilaa vapaaehtois- ja kansalaistoiminnalle Fyysisiä puitteita, tukea ja kumppaneita kansalaisille järjestöille sekä erilaisille ryhmille kehittämisympäristö eri tahojen vuoropuhelulle ja yhteistyölle Kansalaistalosta muodostui nopeasti pysyvä yhteinen rakenne, joka tuottanut vuosien varrella uudentyyppisiä toimintatapoja ja myös uusia projekteja 15

16 SOSIAALIPOLIITTINEN TOIMIJUUS VAHVISTUU 1998-2000
Hyve-projektin päätyttyä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry hyväksyttiin neutraaliksi toimijatahoksi, joka kokoaa eri tahoja yhteen ja ottaa vastuuta yhteisestä alueellisesta kehittämistyöstä Yhdistyksen asema vahvistuu alueellisena sosiaalipoliittisena toimijana Yhdistyksen ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kumppanuus tiivistyy Yhdistyksen toiminnan tueksi Keskusliiton aluetyöntekijän työntekijäresurssi Keskusliiton aluetyön ja Sosiaaliturvayhdistyksen ympärille syntynyt työryhmä rakentaa hyvinvointiosuuden maakunnan kehittämistyöryhmä Pokatiin Hyvinvointistrategia ja hyvinvointiklusteri työskentely käynnistyi maakuntaliiton kanssa Yhdistys järjestöjen edustajana Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kannatusyhdistyksen hallituksessa alusta alkaen www 16

17 KOHTI UUTTA VUOROPUHELUA 2000 -
Yhdistys vakiinnuttanut paikkansa uskottavana maakunnallisena toimijana Yhdistyksestä keskusliiton vahva alueellinen vastinpari ja kumppani: Alueellisen ja valtakunnallisen sosiaalipoliittisen toiminnan vuoropuhelu Yhteinen kehittäminen ja työnjako toimijoiden erityisosaamisen pohjalta V yhdistyksellä laajapohjainen hallitus ja 3 projektia: KATE II- (Maakunnan järjestöjen työllistämistä, siihen liittyvää koulutusta sekä tukipalveluja tarjoava projekti) KATHY (Kansalainen, hyvinvointi ja tietoyhteiskunta-projekti) MAAMUUNTAJA (EU-rahoitteinen Equal-ohjelman asuinalueiden kehittämisprojekti) Sosiaali- ja terveysturvan aluekeskus uutena rakenteena STKL, Joensuun kaupunki, Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Yhdistys vahvasti mukana STKL:n Yhteispalvelun kehittämisprojektissa 17

18 VUONNA 2013 YHDISTYKSEN HANKKEET JA TOIMIJAT TÄNÄ PÄIVÄNÄ
18

19 POHJOIS-KARJALAN SOSIAALITURVAYHDISTYS RY
Yhdistyksen toiminnan ja henkilöstön johtamisesta vastaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Toiminnan kehittäminen, suunnittelu ja arviointi 19

20 KAJO-KESKUS -HANKE Tukee yhdistyksiä palkkatukityöllistymisessä ja
toimii työllisyyshankkeiden yhteyskeskuksena 20

21 POLKUJA YRITYKSIIN -HANKE
Etsii työnhakijoille töitä yrityksistä ja auttaa yrityksiä palkkatuki- ja työllistämisasioissa 21

22 KATHY-TOIMINTA kehittää yhdistysten viestintää
ja tiedottamistoimintaa sekä tukee yhdistysten ja kansalaisten tietoteknistä ja viestinnällistä osaamista 22

23 oSallisuushanke SALLI
Edistää heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta sekä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä hyvinvointia tukevien palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa osana KASTE-ohjelmaa 23

24 JAKE-YHTEISTYÖHANKE Kehittää vapaaehtoistoimintaa ja
järjestöjen monikulttuurisuutta Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen ja Pohjois- Karjalan Kylät ry:n kanssa 24

25 MAAHANMUUTTAJIEN NEUVONTAPISTE/ Omakielisten koto-valmentajien kokeiluhanke
Kehittää maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvontaa ja omakielistä ohjausta. 25

26 SOCIAL SERVICES ON BOTH SIDES OF THE BORDERS
Kehittää matalankynnyksen toimintaa Pohjois-Karjalassa ja Venäjän Karjalassa osana Enpi-ohjelmaa 26

27 27