Tampere tänään Etunimi Sukunimi Yksikkö Tilaisuus, pvm

Esitys aiheesta: "Tampere tänään Etunimi Sukunimi Yksikkö Tilaisuus, pvm"— Esityksen transkriptio:

1 Tampere tänään Etunimi Sukunimi Yksikkö Tilaisuus, pvm
T A M P E R E E N K A U P U N K I

2 Kosken partaalle

3 Tampereen kaupunki Ruotsin kuningas Kustaa III perusti vuonna 1779 kaupungin vanhalle markkinapaikalle Tammerkosken rantaan teollisuutta ja kauppaa varten Suomen johtava teollisuuskaupunki luvun alusta nykyaikaan Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki Asukkaita: Vuosi 1779…..….……….. 1820…….……….. 1865….….……… 1875……………. 1895…………… 1910…………… 1950………….. 1970………….. 2003………….. 2011…………… Asukasluku 200 1 000 5 500 8 500 25 000 55 000

4 Keskeiset teollisuudenalat 1800-luvulla
Tekstiiliteollisuus Finlaysonin puuvillatehdas 1820 Tampereen Verkatehdas, nykyinen Tamfelt 1856 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy eli Tampella 1861 Lapinniemen puuvillatehdas 1897 Paperiteollisuus Suomen ensimmäinen paperitehdas 1783 Suomen ensimmäinen paperikone 1842, J.C. Frenckell & Son Suomen toinen puuhiomo 1865, nyk. M-Real Takon kartonkitehdas Konepajateollisuus Masuuni eli rautatehdas 1843 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy eli Tampella

5 Finlaysonin puuvillatehdas
James Finlaysonin perustama vuonna 1820 Tampereen kasvun ja Suomen teollistumisen veturi Suomen ensimmäinen suurteollisuusyritys ja tekstiiliteollisuuden luoja Menestystekijät 1800-luvulla edistyksellinen tuotantoteknologia, verohelpotukset ja vienti Pietariin Pääoma Venäjältä, tietotaito Euroopasta, työväki Suomen maaseudulta ”Valtio kaupungissa” Vuonna 1837 ”Kuusvooninkinen”, Pohjoismaiden modernein teollisuusrakennus Vuonna 1882 kutomosali Plevnan sähkövalot ensimmäiset Pohjoismaissa ja viidennet Euroopassa Kutomosalissa 1900-luvun alussa kutomakonetta Vuonna 1840 työntekijöitä 200, vuonna 1870 yli ja vuonna 1900 yli (Pohjoismaiden suurin) Arvorakennukset kunnostettu toimisto-, näyttely- ja liiketiloiksi Finlaysonin tehdasalueen muuntaminen monikäyttöiseksi ja eläväksi kaupunkikortteliksi sai vuonna 2004 kansainvälisen DIFA Award palkinnon

6 Vetovoimainen kasvukeskus

7 Vetovoimainen Tampere
Houkuttelevin asuinkaupunki, ykkössija Muuttohalukkuus 2012-tutkimus, Taloustutkimus Oy Muuttohalukkuus tutkimus, Taloustutkimus Oy Suomen suurimpien kaupunkien imagovertailussa kolmen parhaan joukossa vuosina Vip-Imagotutkimukset, Taloustutkimus Oy Eurooppalaisten keskisuurten kaupunkien vertailussa vuonna 2007 sijoitus 6. (European Smart Cities, yht. 70 kaupunkia) Wienin teknillinen yliopisto yhteistyössä Ljubljanan yliopiston ja Delftin teknillisen yliopiston kanssa

8 Tampere – Suomen paras asuinpaikka
Vuoden 2012 helmikuussa toteutetussa Muuttohalukkuus -tutkimuksessa Tampere arvioitiin Suomen parhaaksi asuinpaikaksi Tutkimuksessa selvästi ensimmäiseksi sijoittuneen Tampereen jälkeen toiseksi tuli Turku, kolmanneksi Jyväskylä ja neljänneksi Helsinki Tutkimuksen mukaan Tampereella on paras imago sijainnin ja kunnallisten palvelujen suhteen Suomen kaupungeista Tampereelle myös muutettaisiin mieluiten: 31 % suomalaisista voisi kuvitella muuttavansa Tampereelle Myös vuoden 2010 Muuttohalukkuus -tutkimuksessa Tampere sijoittui ensimmäiseksi Vuoden 2012 tutkimukseen vastasi yli –79 -vuotiasta suomalaista Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi Taloustutkimuksen toimesta

9 Tampere ja kaupunkiseutu lukuina (2011)
KANGASALA 29 891 YLÖJÄRVI 30 942 NOKIA 32 056 VESILAHTI 4 383 PIRKKALA 17 763 LEMPÄÄLÄ 20 888 ORIVESI 9 590 Tampereella asukasta, Suomen 3. suurin kaupunki Tampereen kaupunkiseudulla asukasta, Suomen 2. suurin kasvukeskus Kaupunkiseudun nettomuutto asukasta Suomalaisista 2/3 asuu 200 km:n säteellä Tampereesta Kaupunkiseudulla BKT/asukas yli euroa (2009), BKT-indeksi 100,2 (Suomi=100)

10 Työvoima Tampereella (ja Tampereen kaupunkiseudulla)
Työllinen työvoima vuonna 2010 noin ( ), työttömiä (17 700) Työvoiman ulkopuolella vuonna 2010 noin 100,000 (170,000) henkilöä, joista 0-14v 29 % (34 %), opiskelijoita 20 % (17 %) ja eläkeläisiä 44 % (42 %) Demografinen huoltosuhde vuonna ,4 % (48,9 %) (alle 15- ja yli 64-v./100 työikäistä) Maaliskuussa 2012 Tampereen työttömyysaste oli 12,0 % (koko Suomi 9,3 %) Työllisten ikäjakauma: 30 20 10 % 15–24 25–34 35–44 45–54 55–54 13 % (14 %) 29 % (28 %) 21 % (22 %) 22 % 15 % (15 %)

11 Työpaikat Tampereen kaupunkiseudulla toimialoittain TOL 2009 ( , Tilastokeskus)

12 Tampereen suurimmat työnantajat (2010)
Julkiset ja yksityiset, henkilöstömäärän mukaan Tampereen kaupunki Tampereen yliopistollinen sairaala Nokia Oyj Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Puolustushallinto Pirkanmaan Osuuskauppa Nokia Siemens Networks Oy Itella Oyj Metso Minerals Oy 14 441 4 454 2 744 2 208 2 051 1 275 1 278 984 945 928

13 Tampereen kaupunkiseudun suurimmat työnantajat (2010)
Yksityiset henkilöstömäärän mukaan Nokian Renkaat Oyj Ruoka-Saarioinen Oy Agco Sisu Power Oy Pirkanmaan Osuuskauppa Pilkington Automotive Finland Oy Georgia-Pacific Nordic Oy Itella Oyj Nanso Group Oy Nokian Raskaat Renkaat Oy Patria Aviation Oy 864 751 613 559 398 305 266 245 216 165

14 Tampereen kaupungin toimintamalli
Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä Poliittisen johtamisen uudistaminen pormestarimallin avulla Tilaaja–tuottaja-malli Asiakaslähtöisyys Pormestarimallin myötä kaupungin poliittisella johtamisella on tunnistettavat kasvot ja asioiden valmistelu on demokraattisesti johdettua Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti tilaaja–tuottaja-mallilla tavoitellen vaikuttavuutta, monipuolisuutta ja taloudellisuutta Kaupunkilaiset osallistuvat asioiden valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen

15 Tampereen kaupungin talouden tunnusluvut

16 Tampereen kaupunkikonsernin talouden tunnusluvut
Tampereen kaupunkikonserniin kuuluu 24 tytäryhteisöä, 5 kuntayhtymää ja yli 20 osakkuus- ja omistusyhteisyhteisöä.

17 Oppiva ja opiskeleva

18 Suosittu opiskelukaupunki
Tampere on Helsingin jälkeen Suomen suurin opiskelukaupunki. Tampereella (Tampereen kaupunkiseudulla) on 42 peruskoulua (119), joissa peruskoululaisia (34 520) 4 erityiskoulua, joissa perusopetusta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi 12 lukiota (18) ja 1 aikuislukio, joissa opiskelijaa (7 000) yli 30 teknistä ja ammatillista koulua ja opistoa 2 yliopistoa, 2 ammattikorkeakoulua, yhteensä opiskelijaa 8 kansalais- ja työväenopistoa Yli 15-vuotiaista tamperelaisista lähes kolme neljästä (72,9 %) on suorittanut perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Näistä keskiasteen koulutuksen saaneita on 40,5 % ja korkea-asteen koulutuksen saaneita 32,4 %.

19 Ammattikorkeakoulut Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)
Työelämää palveleva monialainen korkeakoulu Painopisteinä tekniikka, hyvinvointipalvelut, liiketalous, matkailu ja kulttuuri 45 koulutusohjelmaa, joista 8 englanninkielistä opiskelijaa Ammatillinen opettajakorkeakoulu Täydennyskoulutusta Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Toimipisteet Tampereen lisäksi Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla Poliisiammattikorkeakoulu Espoossa sijainnut Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen Poliisikoulu yhdistyivät yhdeksi oppilaitokseksi alkaen. Yhdistymisen myötä koko poliisin tutkintokoulutus ja tutkimustyö keskittyvät Tampereelle. Toimitilat Hervannassa 950 opiskelijaa

20 Tampereen teknillinen yliopisto
Perustettu vuonna 1965 Suomen ainoa tekniikkaan keskittyvä yliopisto opiskelijaa, joista noin ulkomaalaisia 5 tiedekuntaa: automaatio-, kone- ja materiaalitekniikka, luonnontieteet ja ympäristötekniikka, rakennettu ympäristö, teknis-taloudellinen sekä tieto- ja sähkötekniikka Kampus Hervannassa Toimintaa useilla paikkakunnilla Etelä- ja Länsi-Suomessa

21 Tampereen yliopisto Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle vuonna 1960, Tampereen yliopistoksi se muuttui vuonna 1966 Yli tutkinto-opiskelijaa, joista noin 600 ulkomaalaisia 9 tieteenalayksikköä: lääketieteen, biolääketieteellisen teknologian, terveystieteiden, informaatiotieteiden, kasvatustieteiden, kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden, viestinnän, median, ja teatterinyksikkö, sekä johtamiskorkeakoulu Avoin yliopisto, jossa noin opiskelijaa vuosittain Täydennyskoulutuskeskus TYT, jossa noin opiskelijaa vuosittain Toimintaa myös Hämeenlinnassa, Porissa, Seinäjoella, Valkeakoskella ja Virroilla

22 Tutkimuksen kärjessä

23 Tampereen teknillinen yliopisto TTY
Strategiset tutkimusalat Signaalinkäsittely Nanofotoniikka Älykkäät koneet Suomen Akatemian huippuyksiköt Signaalinkäsittelyn ryhmä Älykkäiden koneiden huippuyksikkö yhdessä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun kanssa

24 Tampereen yliopisto TaY
Suomen Akatemian huippuyksikkö FinMIT, suomalainen mitokondriotautien ja ikääntymisen huippuyksikkö Tutkimusyksiköitä mm. Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimusryhmä TAUCHI Journalismin tutkimusyksikkö JTY Lääketieteellisen teknologian instituutti IMT Rauhan ja konfliktin-tutkimuskeskus TAPRI Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Työelämän tutkimuskeskus WRC Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente

25 Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT
Tutkimusalat Tampereella Tuotantoteknologia Turvallisuus Käyttäjäkeskeinen tietotekniikka Lääketieteellisen teknologian instituutti Mittaustekniikka ja bioanturit Materiaalit ja kemikaalit Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

26 Nokia Tampereella Teknologiayksikkö (Technology Platforms)
erityisesti älypuhelinten tuotekehitys Multimedia-toimialaryhmä muun muassa kuva- ja videopuhelimia Enterprise Solutions päätelaiteyksiköllä tuotekehitystoimintaa Nokia-Siemens Networks erityisesti verkonhallintajärjestelmien ja matkapuhelinverkkojen kehitys Nokia Research Center muun muassa langaton multimedia ja käytettävyys

27 Ensimmäisenä maailmassa
NMT-puhelu Biohajoava implantti (Bioscience/Bionx) Elektromekaaninen kalvo GSM-puhelu Kävelevä metsäkone (Timberjack, nyk. John Deere Forestry Oy) Personal Digital Assistant (Nokia) Peli- ja kuvapuhelimet (Nokia) eKortti (eTampere/Infocity) FogScreen-sumunäyttö Automaatinen konttiterminaali Antibioottinen biohajoava implantti

28 Aktiivinen kehittäjä

29 BioneXt Tampere Bioteknologian kehitys- ja investointiohjelma (2003–2010) Edistää bioteknologian huippututkimusta, kliinistä soveltamista ja kansainvälistä kaupallistamista Sisällölliset painoalueet: ICT-sovellusten kehittäminen ja hyödyntäminen Implantit ja kudosteknologia Immunologia ja rokotteet

30 Luova Tampere Luova Tampere on Suomen suurin alueellinen luovan talouden kehittämishanke Ohjelma kehittää luovia toimialoja, edistää innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä sekä kasvattaa Tampereen vetovoimaa. Käynnissä olevia hankkeita mm. Sosiaalisten innovaatioiden Demola The HUB Pirkanmaan festivaalien markkinointihanke Tampereen Arkkitehtuuriviikko 2010 ja 2011 Luovien alojen keskus Pirkanmaan festivaalit YLÖS – ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Sarjakuva Finlandia

31 Eco2 Ekotehokas Tampere 2020
Tavoitteet Edelläkävijän roolin ottaminen ilmastoasioissa Tampereen ilmastositoumusten toteuttaminen Kaupunkirakentamisen toimintatapojen kehittäminen Ympäristöliiketoiminnan kasvun tukeminen Hankkeita Koukkujärven ekologinen pientaloalue ja Virolaisen energiatehokas asuntomessualue Vuoreksessa Nurmi-Sorilan Aurinkokaupunki Kaupungin oman rakennuskannan energiatehokas peruskorjaus Keskustan täydennysrakentaminen Joukkoliikenteen kehittäminen; kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen suunnittelu Kevyen liikenteen verkostojen kehittäminen, kaupunkipyörät

32 Virkeä ja vihreä

33 Virkeä ja vihreä Tampere
matkailukaupunki kongressikaupunki messukaupunki kulttuurikaupunki liikuntakaupunki tapahtumien kaupunki luontokaupunki kestävän kehityksen kaupunki

34 Matkailukaupunki Strategiset painopisteet perhematkailu, kulttuurimatkailu sekä kokous- ja kongressimatkailu Hotelliyöpymisten perusteella Suomen toiseksi suosituin matkailukaupunki Ulkomaisten matkustajien lukumäärä (noin vuosittain) on nelinkertaistunut Tampereen lentoasemalla 2000-luvulla Särkänniemen Elämyspuisto on Suomen toiseksi suosituin perhematkailukohde, jossa noin kävijää vuosittain

35 Kongressikaupunki Suomen johtava kongressikaupunki
Vuosittain noin 20 kansainvälistä kongressia, joissa 5 000– kongressivierasta Tampere-talo tutkitusti Suomen kongressikeskusten ykkönen Tampere Convention Bureaulla koordinointivastuu valtakunnallisesta kokous- ja kongressimatkailun osaamiskeskuksesta (KOSKE)

36 Messukaupunki Vuosittain järjestetään noin 20 messut, joissa näytteilleasettajia ja kävijöitä Kansainvälisiä ammattimessuja mm. Alihankinta-, Turvallisuus- sekä Sähkö- ja Tietoverkkomessut Kansallisesti suosittuja kuluttajamessuja mm. Asumisen ja rakentamisen ASTA- messut, Suomen kädentaitomessut, Kirjamessut sekä Keräily- ja antiikkimessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus on yksi Suomen suurimmista tapahtumakeskuksista. Suuria yleisötapahtumia järjestetään vuosittain noin 60, kokouksia ja yksityistilaisuuksia noin 250. Vuonna 2011 kävijöitä oli yhteensä , joista Tampereen Messujen tapahtumissa käyneitä oli , urheilutapahtumissa käyneitä ja muissa tapahtumissa käyneitä

37 Kulttuurikaupunki Kymmenkunta ammattiteatteria, yhteensä noin 25 teatteria Tampereen Filharmonia on Suomen ainoa täysmittainen sinfoniaorkesteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella Tampereen Ooppera Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus Museokeskus Vapriikki, Tampereen taide-museo, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseon Muumilaakso, Työväenmuseo Werstas, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Taiderakennus TR1, Nukke- ja pukumuseo, Poliisimuseo, Vakoilumuseo, Amurin työläismuseokortteli, Kivimuseo … Taidekeskukset: Verkaranta, Valokuvakeskus Nykyaika, Taidekeskus Mältinranta, Galleria Saskia, Taidekeskus Haihara

38 Liikuntakaupunki 3 uimahallia, 6 jäähallia, 9 talviuintipaikkaa
80 km valaistuja ulkoilureittejä Suomen ensimmäinen tekojäärata v. 1956 Suomen ensimmäinen jäähalli v. 1965 Tampereen stadion Ratina v. 1965 Tammelan jalkapallostadion Tampereen uintikeskus Pyynikin palloiluhalli Kaukajärven soutu- ja melontastadion Kansainvälisiä kisoja vuosittain mm. Tammer-turnaus ja nuorten Delfin Basket Yli 20 pääsarjatasolla pelaavaa joukkuetta Vuonna 2009 Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit Tampereella

39 Tapahtumien kaupunki Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat
Tampereen Teatterikesä Pispalan Sottiisi Tampere Biennale Tampereen Sävel Tampere Jazz Happening MindTrek-mediaviikko Tampereen kukkaisviikot Tammerfest Sauna Open Air Tampereen flamencoviikko Tampereen Arkkitehtuuriviikko Runokaupunki-festivaali Tampereen kansainvälinen salsafestivaali

40 Luontokaupunki Puistoja ja viheralueita hehtaaria eli noin 124 m2/asukas Järviä ja lampia 200, neljännes kaupungin pinta-alasta on vettä 21 luonnonsuojelualuetta, mm. Pyynikki ja Viikinsaari Pyynikinharju on maailman korkein soraharju, 80 m Pyhäjärven pinnasta Pudotus kaupunkia halkovassa Tammerkoskessa 18 metriä

41 Kestävän kehityksen kaupunki
Vuoden 2010 alussa valmistui Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Strategian mukaisesti ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys osa kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelua Ympäristötilinpäätös käyttöön ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Tampereen kaupunki hyväksynyt Aalborgin sitoumukset Vuoden 2009 alusta mukana Euroopan Unionin pormestareiden ilmastositoumuksessa Keväällä 2009 Tampere allekirjoitti Eurocities-järjestön ilmastojulistuksen Kaupunki solminut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kaupunki 2008