Futuurifoorumi III, Kokkola

Esitys aiheesta: "Futuurifoorumi III, Kokkola"— Esityksen transkriptio:

1 Futuurifoorumi III, Kokkola 8.3.2011
Suikkanen Asko, professori, Lapin yliopisto Innovatiivisia keinoja nuorten syrjäytymisen riskitekijöiden ehkäisyyn – kuinka kiinnittää nuoret palveluihin? Futuurifoorumi III, Kokkola

2 Valtakunnallinen Kelan nuorten kuntoutuskokeilu (2001–2003) 15–17-vuotiaille nuorille
Suikkanen Asko & Martti Sirpa & Linnakangas Ritva 2004: Homma hanskaan. Nuorten kuntoutuskokeilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 5. Helsinki. Linnakangas Ritva & Suikkanen Asko 2004: Varhainen puuttuminen. Mahdollisuus nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 7. Helsinki. Suikkanen 2011

3 Nuorten kuntoutuskokeilulle asetettuja yleisiä tavoitteita (1)
kehitetään toimivaa yhteistyömallia, jossa nuori, hänen lähiverkostonsa, paikalliset toimijat sekä Kela ja palvelujen tuottajat toimivat aktiivisesti yhdessä tavoitteena luoda integroitu palveluketju, jossa Kelan normaalipalvelujen lisäksi järjestämä kuntoutus on osa nuoren kanssa räätälöityä kokonaissuunnitelmaa pyritään selvittämään, olisiko tehtävä toiminnan ja rahoituksen lainsäädännöllisiä uudistuksia tavoitteena kehittää hyviä toimintamalleja, joissa tukitoimenpiteiden yhdistämiseen sekä yhteistyöhön ja vastuusuhteisiin eri toimijoiden välillä on kiinnitetty huomiota Suikkanen 2011

4 Nuorten kuntoutuskokeilulle asetettuja yleisiä tavoitteita (2)
tavoitteena antaa syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle mahdollisuus omien voimavarojensa hyödyntämiseen, onnistumisen kokemuksiin ja vertaisryhmän tukeen tavoitteena nuoren syrjäytymisen ehkäiseminen ja syrjäytymiskierteen katkaiseminen tavoitteena tehdä nuoren kanssa ammatillisen koulutuksen suunnitelma ja luoda valmiudet koulutukseen osallistumiseen Suikkanen 2011

5 Määrällisiä tietoja (tilanne marraskuu 2003)
kokeiluun osallistui yhteensä 630 nuorta keskeyttäneitä 43 255 nuorta työharjoittelussa tai -kokeilussa (40 %) 78 nuorta koulutuskokeilussa (12 %) 100 nuorta tutkimusjaksolla (16 %) 262 nuorta aloitti opiskelun toisella asteella (42 %) muuta: sai peruskoulun päättötodistuksen, korotti tenttimällä peruskoulun todistusta, oli 10-luokalla, valmentavassa koulutuksessa, huumehoidossa, päihdehoidossa lähes kolmella neljästä niistä nuorista, joille tehtiin kuntoutussuunnitelma, katsottiin tapahtuneen merkittävää elämäntilanteen selkiytymistä Suikkanen 2011

6 Nuorten mielestä eniten hyötyä/apua
tuki peruskoulun suorittamiseen työharjoittelut, työkokemus tuki toiselle asteelle hakemiseen aikuisen tuki, tukihenkilö ystävät, uudet tuttavuudet opastusta tulevaisuudensuunnitelmiin apu konkreettisissa asioissa päässyt paikkoihin, missä ei ennen ole ollut elämänhalun löytyminen raha Suikkanen 2011

7 Nuorten mielestä parasta on ollut
koulunkäyntiin saatu tuki tutustuminen kouluihin ja aloihin työharjoittelu, on saanut töitä tulevaisuudensuunnittelu on ihmisiä tukemassa mahdollisuus tutustua muihin nuoriin harrastusmahdollisuudet erilaiset päivät, retket, matkat huomion lisääntyminen kotona ilmainen perusruokailu kuntoutusraha Suikkanen 2011

8 Vanhempien mielestä vaikutus nuoren elämään
nuoren mieliala muuttunut avoimuus, itseluottamus lisääntynyt nuori kokee välittämistä päivärytmi normalisoitunut vastuullisuus kasvanut asenne ja motivaatio koulunkäyntiin muuttunut peruskoulu tulee suoritettua muutoksia konkreettisessa toiminnassa nuori ajattelee asioita kypsemmin nuori alkanut suunnitella tulevaisuuttaan (esim. jatko-opintojaan) ammatinvalinta selkiytynyt nuori aloittanut opinnot toisella asteella ja pysynyt siellä nuori saanut harrastuksia Suikkanen 2011

9 Vanhempien esiin nostamia kehittämistarpeita
enemmän yhteisiä tapaamisia projektityöntekijöiden kanssa yhteisiä tapaamisia muiden vanhempien kanssa koulu ei ole välttämättä paras paikka tapaamisille nuorelle yhteyshenkilö myös opiskelupaikkakunnalla nuorille ja vanhemmille tietoa erilaisten tukien (ja palkan) vaikutuksista toisiinsa tehokkaampi toiminnasta tiedottaminen palautetta nuoren edistymisestä vanhemmille enemmän Suikkanen 2011

10 Yhteistyötahojen mielestä nuorten tukeminen edellyttää
yhteistyöhön koordinaattori sopimuksiin pohjautuvia yhteistyökäytäntöjä, jopa velvoitteita lisäresursseja kentälle, esim. koulupuolelle resursseja tukea erilaisia oppijoita ja eri tavalla oppivia eri toimijoiden kouluttamista koululle selkeää roolia kasvattajana ja nuorten tukijana tiivistä yhteistyötä kodin ja koulun välillä laajaa ja toimivaa yhteistyöverkostoa (ainakin koulu-, nuoriso-, sosiaali-, työvoima- ja terveystoimi sekä Kela) yhteistä vastuuta nuoren tukemiseen Suikkanen 2011

11 Yhteistyötahojen mielestä nuorten tukeminen edellyttää
aikaa nuorten tukemiseen voimavarakeskeistä lähestymistä ettei toiminta ole leimaavaa, nuoren helppo tulla kannustus/motivointirahaa vuotiaille nuorten motivointiin ja sitouttamiseen valmentavia koulutusmahdollisuuksia perusasteelta toiselle asteelle syrjäytymisvaarassa olevien nuorten vapaa-ajan toimintaan satsaamista toiminnan jatkuvuutta, pitkäjänteisyyttä, pysyvyyttä Suikkanen 2011

12 Millaisia nuoria on pystytty parhaiten tukemaan ja millaisiin tilanteisiin vaikuttamaan
nuori vielä peruskoulussa (ensisijainen) tai peruskoulun päättämisestä ei ole puolta vuotta kauempaa nuori saadaan mukaan ongelmien ilmaannuttua ollaan koulun kanssa yhteistyössä heti syksystä nuori valmis ottamaan tuen vastaan nuori mukana omasta halusta nuori motivoitunut vaikuttamaan omaan elämäänsä, ei ainoastaan raha ”porkkanana” luottamus molemmin puolin Suikkanen 2011

13 Millaisia nuoria on pystytty parhaiten tukemaan ja millaisiin tilanteisiin vaikuttamaan
nuoren ongelmat eivät ole suunnattoman vaikeita nuoren oppimisvaikeudet tutkittu, mahdollisesti esy- tai mukautettu koulutausta nuoren vuorokausirytmi saatu kuntoon nuoren kotitilanne suhteellisen normaali ainakin toinen vanhemmista näkee realistisesti nuoren tilanteen ja toimii yhteistyössä nuoren tukemisessa nuorella aikaa muutoksen tekemiseen, on mahdollisuus pitkäjänteiseen tukemiseen Suikkanen 2011

14 Millaisten nuorten kohdalla ja millaisiin tilanteisiin ei ole pystytty vaikuttamaan juuri lainkaan
nuori melkein täysi-ikäinen ja peruskoulun päättymisestä jo pidemmän aikaa nuorella useampia opiskelun keskeyttämisiä ja kielteisiä koulukokemuksia nuorella alkanut syntyä omia virityksiä kaveripiirin suhteen motivaatio projektin tapaiseen toimintaan puuttuu vasta toisella asteella todetaan mukautuksen tarve tai ADHD sosiaalisesti sopeutumattomia nuoria (huumeet, rikokset) ongelmallinen kasvuympäristö, huostaanoton tai sijoituksen ”kynnyksellä” olevia nuoria nuorella vaikea mielenterveysongelma tai muu vakava sairaus perhe ei puutu nuoren tekemisiin yhteistyötä kodin kanssa ei ole Suikkanen 2011

15 Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn* ideaalimalli
* sosiaalinen vahvistaminen Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn* ideaalimalli Pääperiaatteet: varhainen puuttuminen, saattaen vaihtaminen, aktivointi, tulevaisuus- orientaatio ja sosiaalisten siteiden vahvistaminen ”Tulevaisuuspaja” Peruskoulu - koulun ja kodin väli- nen tiivis yhteistyö - poissaolojen tehos- tettu seuranta ja nii- den syiden selvittämi- nen - oppimisvaikeuksien ja heikentyneen koulu- menestyksen syiden selvittäminen - ehkäisevä ja tehos- tettu oppilashuolto - tulevaisuuteen suun- tautuva ajattelu he- rätellään luo- kalla -> tehostetun ammatin- valinnanohjauksen avulla varmistetaan, että jokaisella perus- koulun päättävällä on jatkosuunnitelma, johon nuori on sitoutunut -nuoret osallistuvat erilaisiin toimintoihin päivittäin yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti - keskeistä: tuki on jatkuvasti saatavilla, ryhmässä toimiminen, aktiivinen osallistuminen työelämä- ja jatkokou- lutusvalmiuksia parantavaan toimintaan (esim. työkokemus, kurssit ja muu koulutus) sekä omien ura- ja koulutussuunnitelmien työstämiseen Keskeyttäneet ja ilman jatko- paikkaa olevat - ilmoitus kaikista keskeyttäneistä - yhteydenotto nuo- reen ja vanhempiin - nuoren motivointi aktiiviseen toimintaan - sitoutumis- ja tutus- tumisjakso - monitahoinen yhteis- työpalaveri arvioi tilan- teen sekä vastaa nuoren tuen tarpeeseen - toimintasuunnitelman laatiminen ja sen toteutus Lukio Keskeyttäneet Ammatillinen oppilaitos Keskeyttäneet Muu oppilaitos tms. Työelämä - keskeyttäneet takaisin tule- vaisuuspajalle Keskeyttäneet Koulutus - keskeyttäneet takaisin tule- vaisuuspajalle Peruskoulun keskeyttäneet ja ilman jatkopaikkaa olevat Elämänhallinta - osallisuus/ aktiivinen kansalaisuus -sosiaaliset siteet - arjen sujuvuus Suikkanen 2011 Lähde: Suikkanen & Martti & Linnakangas 2004.

16 Eri ikäkohortteihin kuuluvien työhön osallistumisen asteet (%) 26-vuotiaana
Kohortti 1960 Vuosi 1986 1963 1989 1966 1992 1969 1995 1973 1999 1978 2004 Miehet Naiset 91,2 84,2 89,7 78,1 84,6 75,1 79,6 68,1 85,1 74,4 82,5 Lähde: Suikkanen & Linnakangas & Karjalainen 1999 (kohorttien 60, 63,66 ja 69 osalta); muut kohortit: TK kohorttiaineisto Suikkanen 2011

17 Perheellisyys 26-vuotiaana
(Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Niiden osuus (%), joilla alaikäisiä lapsia Naimattomien osuus (%) Kohortti 1963 Tilanne vuonna 1989 31,2 62,6 Kohortti 1968 Tilanne vuonna 1994 29,9 70,0 Kohortti 1973 Tilanne vuonna 1999 26,3 74,5 Kohortti 1978 Tilanne vuonna 2004 29,3 77,7 Suikkanen 2011

18 Omistaa talon tai asunnon osakkeet
Asuminen 26-vuotiaana (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Omistaa talon tai asunnon osakkeet Kohortti 1963 Tilanne vuonna 1989 56,2 Kohortti 1968 Tilanne vuonna 1994 47,5 Kohortti 1973 Tilanne vuonna 1999 42,4 Kohortti 1978 Tilanne vuonna 2004 39,6 Suikkanen 2011

19 Työllisyys ja työttömyys 30-vuotiaana (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto)
Kohortti / tarkastelu-vuosi Sukupuoli Työllinen Työtön Henkilöä % ikäkohortista (työvoimasta) 1963 Nainen 23 190 62,7 (80,9) 5 460 14,8 (19,1) Tilanne v. 1993 Mies 25 660 68,7 (76,2) 8 020 21,5 (23,8) 1968 22 820 68,1 (86,4) 3 580 10,7 (13,6) Tilanne v. 1998 27 940 79,6 (87,8) 3 880 11,1 (12,2) 1973 18 740 70,3 (89,9) 2 100 7,9 (10,1) Tilanne v. 2003 23 520 81,5 (91,1) 2 310 8,0 (8,9) Suikkanen 2011

20 Työpaikan toimialamuutos työllisillä ikäkohorteittain
(Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Työpaikan toimiala sama 1988 ja 2007 Työpaikan toimiala eri Ei työpaikan toimialatietoa molemmilta vuosilta Työllinen sekä 1988 että 2007 N Kohortti 1948 59,9 35,2 4,8 45 990 Kohortti 1953 57,7 38,1 4,2 53 780 Kohortti 1958 55,7 40,0 52 040 Kohortti 1963 47,6 48,1 4,3 49 760 Toimialaluokitus 2-luokkainen vuodelta 2002. Suikkanen 2011

21 Ammatin (pääluokan) muutos työllisillä ikäkohorteittain
(Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ammatin pääluokka sama 1988 ja 2007 Ammatin pääluokka eri Ei ammatin pääluokkatietoa molemmilta vuosilta Työllinen sekä 1988 että 2007 N Kohortti 1948 66,6 32,4 1,0 43 950 Kohortti 1953 65,3 33,7 50 730 Kohortti 1958 62,4 36,8 0,8 48 450 Kohortti 1963 58,8 40,7 0,6 47 560 Ammattiluokitus 1-luokkainen vuodelta 2001. Suikkanen 2011

22 Työllisen työvoiman koulutusrakenne ikäkohorteittain vuonna 2007
(Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ei perusasteen jälkeistä koul. Keskiaste Enemmän kuin keskiaste Kohortti 1943 37,0 25,7 37,3 Kohortti 1948 28,7 35,2 36,1 Kohortti 1953 22,4 42,0 35,6 Kohortti 1958 16,4 45,1 38,5 Kohortti 1963 10,9 48,3 40,8 Kohortti 1968 11,0 46,9 42,1 Kohortti 1973 10,1 41,7 48,2 Suikkanen 2011

23 Työpaikka asuinkunnan ulkopuolella
Työllisen työvoiman pendelöinti ikäkohorteittain vuonna 2007 (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Työpaikka asuinkunnan ulkopuolella Työpaikka asuinkunnassa Kohortti 1943 28,8 71,2 Kohortti 1948 29,8 70,2 Kohortti 1953 30,6 69,4 Kohortti 1958 32,9 67,1 Kohortti 1963 36,4 63,6 Kohortti 1968 40,0 60,0 Kohortti 1973 41,0 59,0 Suikkanen 2011

24 Työhön osallistumisen aste
Kohorttien 1968, 1973, 1978 ja 1983 työhön osallistumisen aste ja työttömyysaste vuonna 2007 (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Työhön osallistumisen aste Työttömyysaste Kohortti 1968 89,8 6,5 Kohortti 1973 88,9 6,6 Kohortti 1978 85,5 Kohortti 1983 73,5 Suikkanen 2011