Vuoden 1917 tapahtumat ja Suomen itsenäistyminen:

Esitys aiheesta: "Vuoden 1917 tapahtumat ja Suomen itsenäistyminen:"— Esityksen transkriptio:

1 Vuoden 1917 tapahtumat ja Suomen itsenäistyminen:
Huomioita: Suomalainen historiankirjoitus on luonnollisesti korostanut itsenäistymisen vaihetta ja vetänyt suoran viivan vuodesta 1809 vuoteen ”Näinhän sen pitikin käydä, ensin autonomia, sitten itsenäisyys”. On siis kärsitty tietynlaisesta ”vauhtisokeudesta”, jossa asioiden todelliset syyt helposti meinaavat unohtua Suomen itsenäistyminen ei ollut alkuunkaan itsestäänselvyys (vrt. muut Venäjän alaiset alueet) Suomalaiset poliitikotkaan eivät vielä 1910-luvun alussa nähneet mitään keinoa itsenäistyä. Esim. Paasikivi Myös esim. ruotsalaiset pitivät Suomen itsenäistymistä vielä 1. maailmansodan alussa mahdottomuutena. Miten Venäjä muka luopuisi noin vain alueesta, joka oli sodalla vallattu, ja johon oli investoitu paljon? Suomen itsenäistyminen oli erittäin epätavallisten olosuhteiden mahdollistama tapahtuma. Ajoitus oli myös tärkeä! Vuosi aikaisemmin tai myöhemmin sama ei olisi onnistunut!

2 Käänteentekevä vuosi 1917:
Kenelle kuuluu korkein valta Suomessa? Helmikuussa 1917 Tsaari eroaa Tilalle ns. väliaikainen hallitus Suomen eduskunta, jossa SDP:llä enemmistö, julistautuu kesällä korkeimman vallan haltijaksi ( = VALTALAKI) Valtalain seurauksena väliaikainen hallitus hajottaa Suomen eduskunnan. Demarit haluaisivat jatkaa, mutta porvarit eivät Syksyn 1917 eduskuntavaaleissa SDP menettää enemmistön ja samalla kontrollin itsenäistymishankkeesta Venäjällä lokakuun vallankumous. Porvarillinen väliaikainen hallitus vaihtuu bolsevikkeihin (Lenin) Porvarien johdolla tehdään uusi valtalaki marraskuussa. Venäjä on sisällissodassa, eikä estä. SDP ajettu sivuraiteelle itsenäistymisprosessissa SISÄLLISSOTA VENÄJÄLLÄ Itsenäistymisjulistus , Eduskunta hyväksyy 6.12

3 Huomioita itsenäistymisprosessista:
Aluksi vasemmisto (SDP) halusi riuhtaista Suomen irti Venäjästä, koska siellä oli porvarillinen väliaikainen hallitus vallassa. Porvaristo taas halusi maltillisempaa linjaa, ja ei siten tukenut SDP:tä esim. valtalain yhteydessä kesällä 1917 Kun lokakuun vallankumous toi valtaan äärivasemmistolaiset bolsevikit, nämä asetelmat kääntyivät päälaelleen. Porvarit halusivat äkkiä irti Venäjästä ja SDP halusi itsenäisyyttä yhteistoiminnassa bolsevikkien kanssa. Senaatissa kesän 1917 valtalaki oli myös repivä kiistan aihe. Kun Tokoin johtama senaatti kesällä 1917 taipui hyväksymään eduskunnan hajotuksen, erosivat SDP:n senaattorit protestiksi. Syntyi ns. Setälän tynkäsenaatti, jossa oli vain porvareita. Marraskuun lopulla, kun porvarit olivat tehneet uuden valtalain, nimitettiin Svinhufvudin porvarivetoinen senaatti, joka ajoi Suomen itsenäisyyteen. Venäjä oli marraskuussa jo niin heikko, ettei porvareiden valtalakia kumottu. Kiista Suomen itsenäistymisen reunaehdoista teki välirikon porvarien ja demarien välille, ja on yksi sisällissodan syy!

4 Itsenäisyys varmistuu:
Suvereenin valtion on aina saatava muiden valtioiden tunnustus itsenäisyydelleen, jotta se olisi uskottava. Monet Euroopan maat asettivat tunnustamisen ehdoksi sen, että Suomi saa tunnustuksen Venäjältä. Monet maat myös arvelivat Suomen itsenäisyyden olevan sota-ajan oikku, ja odottelivat sodan päättymiseen asti Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Venäjältä saatiin onneksi uudenvuoden aattona 1917 tunnustus. Ruotsi ja Ranska tunnustivat Suomen ja Saksa Antoiko Lenin Suomelle itsenäisyyden? Vasemmistolainen historiankirjoitus on tätä korostanut Lenin ei kuitenkaan ollut mikään pyhäkoulupoika. Hän laskelmoi, että Suomenkin työväestö tekisi vallankumouksen, ja sitten liittäisi Suomen takaisin Venäjään. Stalin ja kumppanit yllyttivät suomalaista työväenliikettä loppuvuonna 1917 vallankumoukseen. Bolsevikeilla oli ollut iskulauseenaan kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, joten Suomen liitos oli parempi tehdä suomalaisen työväestön käden kautta…

5 Tasavalta vai monarkia:
Suomessa oli vuoden 1918 alkaessa monia, joiden mielestä monarkia olisi paras valtiomuoto Suomelle. Heidän mielestään itsenäistyminen ei ollut kumonnut v ruotsalaista hallitusmuotoa, jonka mukaan Suomi oli monarkia. Tunnetuin monarkisti oli tuleva presidentti J.K. Paasikivi Kuningasta haluttiin Saksasta, jopa Saksan keisarin Vilhelm II:n pojasta toivottiin Suomelle hallitsijaa. Vilhelm ei kuitenkaan halunnut poikaansa minkään takapajulan kuninkaaksi. Sen sijaan Hessenin prinssi Friedrich Karl katsottiin virkaan sopivaksi

6 Monarkiasta tasavaltaan:
Kesällä 1918 annettiin eduskunnalle ehdotus siirtymisestä monarkiaan. Päätös ei saanut riittävän vahvaa enemmistöä toteutuakseen Monarkian kannattajat ohittivat ongelman valitsemalla Friedrich Karlin kuninkaaksi syyllä, että hallitsijasuku oli sammunut (aasinsilta v Ruotsin perustuslaista) Saksa kuitenkin hävisi maailmansodan, ja siten monarkiahanke oli pakko haudata

7 Friedrich Karl oli Suomen kuningas 67 päivää

8 Mannerheimista tuli kesällä 1918 valtionhoitaja (väliaikainen valtiopäämies) hän määräsi uudet eduskuntavaalit kevääksi 1919 Jo talvella oli selvää, että tasavaltainen hallitusmuoto saisi vankan kannatuksen uudessa eduskunnassa Tasavaltainen hallitusmuoto menikin läpi 1919 kesällä äänin 165 – 22, samalla kun Suomi sai ensimmäisen oman perustuslakinsa Kompromissina presidentille annettiin laajat valtaoikeudet Eduskunta valitsi äänestyksellä ensimmäiseksi presidentiksi entisen hovioikeuden jäsenen, perustuslakia valmistelleen komitean puheenjohtajan, K.J.Ståhlbergin

9 OSAA NÄMÄ! Ståhlberg Relander 1925 – 1931 Svinhufvud Kallio 1937 – 1940 Ryti 1940 – 1944 Mannerheim Paasikivi 1946 – 1956 Kekkonen 1956 – 1981 Koivisto 1981 – 1994 Ahtisaari 1994 – 2000 Halonen K.J.Ståhlberg, Suomen presidentti

10 Harharetki karjalaan:
Suomalaiset tekivät myös hyökkäysretken Itä-Karjalaan retkelle osallistui joitakin tuhansia miehiä Retki liittyi suurempaan kokonaisuuteen ”heimosodat” , johon liittyi Itä-Karjalaan suuntautuneita heimosotaretkiä Petsamoon tehtyjä sotaretkiä muita selkkauksia Suomen itärajalla suomalaisten vapaaehtoisten osallistumista Viron vapaussotaan. * Aatteellisena taustana oli ns. Suur-Suomi – aate, jonka mukaan Suomeen tulisi liittää kaikki suomensukuiset kansat (ns. heimoaate). Ideana oli hyväksikäyttää Venäjän heikkoutta (siellä sisällissota) ja liittää Suomeen useita Karjalan suomensukuisia alueita. Virossa haluttiin tukea Viron itsenäistymistä Puna-armeija kuitenkin torjui suomalaisten operaation Vain Virossa sota onnistui ja Viro itsenäistyi Suomen ja Neuvostoliiton suhteet normalisoitiin Tarton rauhassa 1920, jossa Suomen rajat tulivat laajimmiksi, mitä ne koskaan ovat olleet

11 Tarton rauha: Suomalaiset olivat sitä mieltä että sisällissodan ja karjalan retken takia suomalaiset olivat olleet sodassa Neuvostoliiton kanssa Niinpä solmittiin Tartossa rauhansopimus 1920 Neuvosto-Venäjän heikkouden takia Suomelle tulivat hyvin edulliset rajat, mm. Petsamo