Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuMartta Lehtonen Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen – seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Siirtolaisuusinstituutti 23.4.2014 Maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki Kalle Myllymäki
2
Varsinais-Suomi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ensimmäiset kiintiöpakolaiset 1970-luvulla; chileläiset Turku aloitti säännöllisen kiintiöpakolaisten vastaanoton 1980-luvun lopulla Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus –Turkuun 1990 (SPR) ja –Perniöön 1991 (valtio – toiminta päättyi 2008) 2 Kalle Myllymäki
3
jatkoa Suomen ensimmäinen ryhmäkoti aloitti Perniössä 1992 (-2007), toiminta kesti 15-vuotta SPR perusti ryhmäkodin Naantaliin 2004, nuorisoyksikön Turkuun 2005, ryhmäkoti siirtyi Turkuun 2007 Laajennus Punkalaitumelle 2009 (-2013) - ryhmäkoti ja tukiasunnot Vuonna 2013 Varsinais-Suomeen saapui noin 300 pakolaista, joista 15 oli ilman huoltaa olevia alaikäisiä 3 Kalle Myllymäki
4
Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa SPR ylläpitää 14-paikkaista ryhmäkotia, tukiasuntojen toiminta lakkaa 30.4.2014 –Toiminnan ohjaamisesta vastaa Maahanmuuttovirasto ja SM Turun ensi- ja turvakoti ry ylläpitää 7-paikkaista perheryhmäkotia –perustuu sopimukseen Turun kaupungin kanssa, –ELY-keskus sijoittaa oleskeluluvan saaneita lapsia, –Ikäraja 15-17 –vuotta –Toiminnan ohjaamisesta vastaavat ELY:t ja TEM 4 Kalle Myllymäki
5
jatkoa Alaikäisille tarjottavat tuetun asumisen palvelut –vuonna 2005 pilotoitiin Raision kaupungin johdolla PAVAKE-hankkeessa –hyvät kokemukset 17-18-vuotiaiden itsenäisestä asumisesta kunnassa –malli siirretty 2010 Kaarinaan, Lietoon ja Naantaliin –Palveluntuottajana Kaarinassa Care Component, muualla Ehjä ry Pansion ryhmäkodissa oleskeluluvan saaneet sijoitetaan em. kuntiin tai Turun perheryhmäkotiin –ELY-keskus tekee kunnan kanssa sopimuksen erityiskustannusten korvaamisesta 21-v:een asti –avohuollon tukitoimet (lastensuojelulain mukaiset) 5 Kalle Myllymäki
6
jatkoa Jatkossa Varsinais-Suomessa näyttäisi olevan riittävästi paikkoja niille ryhmäkodin lapsille, jotka saavat oleskeluluvan Jos alaikäisten määrä yllättäen nousee, niin kuntapaikkoja ei saada nopeasti lisättyä Myös Turussa olisi hyvä, jos tuetun asumisen malli saataisiin käyttöön ja jälkihuoltoon rinnastettavia palveluja olisi käytössä 6 Kalle Myllymäki
7
jatkoa Pula kuntapaikoista on aikuisten puolella johtanut hallitsemattomaan kuntiin muuttoon, ns. itsenäinen muutto - Varsinais-Suomessa erityisesti Turkuun ja Raisioon Onnistunut kotouttaminen edellyttää kuntien aktiivisuutta – kuntien mielipiteitä tulee kuunnella ennen ryhmäkodin perustamista (Migri) 7 Kalle Myllymäki
8
Huomioita Turvapaikanhakijoiden vastaanotto on vaihtelevaa; hakijamäärien muutoksiin on reagoitava nopeasti Majoitusratkaisut ovat usein perustuneet ensivaiheen vastaanoton tarpeisiin; lapset on ollut pakko sijoittaa ”johonkin” Tästä on seurannut se, että ilman huoltajaa tulevien lasten vastaanottoa on suunniteltu ja sitä on ohjannut vastaanotto-näkökulma 8 Kalle Myllymäki
9
jatkoa Huomiota ei ole kiinnitetty tarpeeksi lasten pitkäjänteiseen kotouttamiseen ja kuntayhteistyöhön Alaikäisten vastaanotto tulee nähdä prosessina, jossa painopistettä tulisi selkeästi kohdentaa jälkihuoltoon ja perusopetuksen turvaamiseen 9 Kalle Myllymäki
10
Ryhmäkodit ryhmäkodit on pääsääntöisesti sijoitettu aikuisille tarkoitettujen vastaanottokeskusten yhteyteen alaikäisten vastaanotossa sekoittuvat kotoutuminen ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto; niiden tavoitteet ja tehtävät eivät ole yhdenmukaisia 10 Kalle Myllymäki
11
jatkoa Nykyinen yhdistetty prk/rk –malli, joka on käytössä muualla Suomessa, ei toimi kotouttamisen kannalta parhaalla tavalla -> kuntien kototyö/lastensuojelun näkökulma olisi saatava paremmin mukaan jo alusta saakka Alaikäisille tarkoitettuja yksiköitä ei pidä sijoittaa vastaanottokeskusten yhteyteen (yhteinen hallinto eri juttu) 11 Kalle Myllymäki
12
jatkoa Ryhmä- ja perheryhmäkodit pitäisi pääsääntöisesti sijoittaa erilleen (vrt. laitoksen koko) –päätöksen odotusajan kriisi ja sen tuoma epävarmuus ja levottomuus Transit –malli ei palvele lapsen etua –edustajan vaihtuminen tai pitkä etäisyys edustajaan –asuinpaikan vaihdot pitäisi rajata minimiin (perusturvallisuus) Riittävän suuret tilat ja mielellään yhden hengen huoneet 12 Kalle Myllymäki
13
jatkoa Kunnat on saatava sitoutumaan pitkäjänteiseen lastensuojelutyöhön (korvaukset nykyisin mahdollisia) Tutkimusta lasten myöhemmistä vaiheista tarvitaan –mitä on tapahtunut viiden vuoden kuluttua –mitä on tapahtunut kymmenen vuoden kuluttua Murrosikäisenä tulleiden perusopetus tulisi turvata 13 Kalle Myllymäki
14
jatkoa valtakunnallista koordinaatiota ja ohjausta lisättävä –turvapaikanhakijalasten sijoittamisessa ryhmäkoteihin –yhteys kuntasijoitusmahdollisuuksiin huomioitava STM ja aluehallintovirastojen osaaminen ja asiantuntemus tulee saada kuntien ja vastaanottojärjestelmän käyttöön Yhteistyötä yksityisten lastensuojelulaitosten kanssa kehitettävä Perheryhmäkoteja tulee olla riittävästi –joka puolella Suomea 14 Kalle Myllymäki
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.