Laki ja lain perustelut Näinkö lakia luetaan?

Esitys aiheesta: "Laki ja lain perustelut Näinkö lakia luetaan?"— Esityksen transkriptio:

1 Laki ja lain perustelut Näinkö lakia luetaan?
Kotimaisten kielten keskus Laki ja lain perustelut Näinkö lakia luetaan? Matti Räsänen

2 Esityksen tausta Artikkeli lakitekstin ja lain perustelujen piirteistä ja näiden tekstien keskinäisistä suhteista Aineisto Hallituksen esitys asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi, jonka eduskunta on 1. huhtikuuta 2009 lähettänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevaan käsittelyyn (viitetietotunnus HE 24/2009 vp). 424 sivua tiheään painettua tekstiä. Perustelutekstiä noin 300 sivua (yleisperusteluita on noin 50 sivua ja yksityiskohtaisia perusteluita 250 sivua). Varsinainen lakiehdotus osakeyhtiölaiksi noin 70 sivua. Näyte: varsinaisen lakitekstiehdotuksen osasta II luvut 4 ja 5 sekä niihin liittyvät yksityiskohtaiset perustelut. Osa II käsittelee kunnossapitoa ja muutostöitä.

3 Lakitekstin ja perusteluiden laatimisen ohjeistus
Mitä lakitekstin kuuluu sisältää? Pykälä on lakitekstin vakio-osa, ja se voi jakautua momentteihin. Kolmen sääntö (3‒3‒3): pykälässä saa olla enintään kolme momenttia, momentissa kolme virkettä ja virkkeessä kolme lausetta. Momentit voidaan jakaa kohtiin ja kohdat edelleen alakohtiin. Pykälät voivat muodostaa luvun ja luvut voidaan jakaa vielä osiksi. Lukuihin jakamattomissa säädöksissä lukujen sisällä pykälien ryhmittelyyn voidaan käyttää väliotsikoita. Pykälät numeroidaan arabialaisin numeroin (esimerkiksi: 1 §) Tavallisesti pykälät otsikoidaan. Pykälän otsikko kursivoidaan, ja se sijoitetaan omalle rivilleen pykälännumeron ja pykälän tekstin väliin. Pykälien otsikoiden tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä. Otsikoissa ei saa olla relatiivilauseita, kuten ei säädöksen muidenkaan osien otsikoissa.

4 Pääasiat esitetään ennen yksityiskohtia ja sivuseikkoja
Pääasiat esitetään ennen yksityiskohtia ja sivuseikkoja. Pääsäännöt ennen lisäehtoja ja poikkeuksia. Kolmimomenttinen pykälä laaditaan seuraavasti: PÄÄSÄÄNTÖ (1 momentti) PÄÄSÄÄNNÖSTÄ POIKKEAVA SÄÄNTÖ (2 momentti) PÄÄSÄÄNTÖÄ TÄYDENTÄVÄ SÄÄNTÖ (3 momentti) Aineellisoikeudellisia säännöksiä ja menettelytapasäännöksiä ei saa sijoittaa sekaisin toistensa lomaan. Mahdolliset säännökset lain tarkoituksesta ja soveltamisalasta sijoitetaan lain alkuun. ►Jos laissa käytettävien käsitteiden määrittely on tarpeen, myös määritelmät sijoitetaan usein alkuun.◄Säännösten kaavamainen järjestys: lain tarkoitus ja soveltamisala määritelmät aineellisoikeudelliset säännökset viranomaiset ja niiden toiminta menettelytavat muutoksenhaku rangaistussäännökset voimaantulo kumoamissäännökset soveltaminen siirtymäsäännökset

5 Mitä perustelutekstin kuuluu sisältää?
HELO-ohjeissa kuvataan hallituksen esityksen tarkoitus seuraavasti (s. 7, alleviivaukset ja numerointi lisätty): Hallituksen esitys on asiakirja, jossa esitetään lyhyesti valmistelutyön tulokset ja johtopäätökset. (1) Hallituksen esitys toimii eduskunnassa valmistelun ja päätöksenteon perustana. Sen lisäksi (2) se palvelee lakiehdotuksista käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja myöhemmin lakien tulkintaa ja tutkimusta. Jotta esityksen laatiminen onnistuisi, on tärkeää suunnitella ja organisoida varsinainen valmistelutyö asianmukaisesti.

6 Hallituksen esityksen yleiset laatimisperiaatteet
(HELO-ohjeet s. 9) On selvitettävä, miksi ehdotettava laki on tarpeen. On laadittava lyhyitä, tiiviitä esityksiä. ◄ On käytettävä hyvää yleiskieltä. ◄ Esityksen tietopohjan on oltava hyvä. Vaikutukset ja vaihtoehdot on arvioitava ja selostettava. Perustuslakikysymykset on selvitettävä. Lakiehdotuksen on oltava kielellisesti ja lakiteknisesti viimeistelty sekä oikeudellisesti moitteeton.◄

7 Hallituksen esityksen rakenne ja sisällön jäsentely (HELO-ohjeet s.10)

8

9 Termit ja määritelmät www.kotus.fi
Mitä lainlaatijan oppaat sanovat termeistä? Lainlaatijan opas (1996: 72) kuvaa määritelmien tarkoitusta seuraavasti: Säädöksissä usein määritellään siinä käytettäviä käsitteitä. Määritelmien tarkoi-tuksena on jäntevöittää ja tiivistää säädöstekstiä. Määrittelyä on käytettävä esimerkiksi silloin, kun säädöstekstissä käytetään jotakin yleiskieleen kuuluma-tonta tai muuten vaikeasti ymmärrettävää termiä. Määritelmien avulla voidaan myös pitkät, monisanaiset ilmaukset tai kuvaukset korvata yhdellä lyhyehköllä termillä.

10 Esimerkki lain alkuun sijoitettavasta määritelmäsäännöspykälästä (Lainlaatijan opas s. 72‒73)
Teletoimintalaki (1987)

11 Mitä asukkaan pitää tietää?
Kunnossapito ja muutostyöt Mitä asukkaan pitää tietää? KUNNOSSAPITO "Kunnossapitoa on yhtiön kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka sisältää paitsi juoksevat pienet korjaukset ja vuosikorjaukset, myös suuremmat korjaushankkeet, joissa kiinteistön laatutasoa ei kuitenkaan olennaisesti muuteta (peruskorjaukset). Kunnossapitona voi tulla kysymykseen myös tuhoutuneen rakennuksen rakentaminen uudelleen." (1. § perustelut)

12 Pohdinta Lakitekstin ja perustelutekstin systemaattinen kehittäminen − rinnakkain Tavoitteena selkiyttää tekstien työnjakoa Perusteluteksti voisi mielestäni olla kuvaileva (mitä) motivoiva (miksi) ohjetekstimäinen (miten) soveltamisohjeita antava (miten) havainnollistava: tyypillisiä tilanteita ja tapauksia kuvaava (miten ~ mihin pätee) sekä viittaukset avaava.

13 Etuja + Asiat löytyvät helpommin + Tieto jäsentyy paremmin
+ Lukeminen ja käyttö helpottuvat + Ymmärrettävyys paranee?